sunnuntai 30. marraskuuta 2014

BKT kasvanut 900 prosenttia vuodesta 2000

Otsikosta useimmat lukijat voinevat päätellä, että tämä teksti ei koske pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Suomen bkt on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2014 yhteensä 18 prosenttia. Muut pohjoismaat ovat kasvaneet suurin piirtein samaa tahtia. Vuoden 2006 jälkeen Suomen kasvu on ollut negatiivinen. Vuoden 2013 lopussa Suomen BKT oli alhaisempi kuin vuoden 2006 lopussa. Tällaista ajanjaksoa Suomessa ei ole koettu aikaisemmin autonomian ja itsenäisyyden aikana.

Otsikko kertoo Afrikan 11 suurimmasta Saharan eteläpuoleisesta taloudesta. Näiden maiden yhteenlaskettu BKT on siis kymmenkertaistunut sitten vuoden 2000. Ensin ajattelin, että tässä African Business -lehden tiedossa täytyy olla virhe, sillä tuollainen kasvu vaatisi 18 % vuotuisen kasvun. Tarkistin Afrikan suurimmaksi taloudeksi nousseen Nigerian tilanteen, ja todellakin Nigerian BKT on kasvanut vuoden 2000 alle 50 miljardista viime vuoden 520 miljardiin euroon. Kasvu on ollut erittäin rajua ilmeisesti myös muissa Afrikan suurimmissa talouksissa.

Useimmat tietänevät, että näin ei ole ollut aina Afrikassa. Toisen maailmansodan jälkeen Afrikan valtiot itsenäistyivät. Vasemmistososialismi oli tuolloin kovassa vedossa, ja vasemmistoaktivistit muuttivat Afrikan totalitaariseksi vasemmistososialistiseksi mantereeksi. Tämän seurauksena Afrikka muuttui punaterrorin aiheuttamaksi ihmisverimatoksi. Vasemmistoaktivistien punaterrori, ja terrorin aiheuttamat nälänhädät seurasivat toisiaan. Länsi-maat lahjoittivat rahat, ja Neuvostoliitto tuotti aseet lännen rahoja vastaan.

Pelkästään Eritrean pienellä maapläntillä saattoi toimia yhtä aikaa puolenkymmentä marxilais-leninistä aseellista punaterroriryhmittymää, jotka tappoivat toinen toisiaan, joukkotuhosivat siviiväestöä ja jokainen erikseen taisteli marxilais-leninistä Etiopian hallitusta vastaan. Se heikko infrastruktuuri, jonka Euroopan imperiumit olivat Afrikaan rakentaneet, tuhoutui.

Neuvostoliitto ja vasemmistototalitarismi romahti. Afrikan maat vapautuivat kukin vuorollaan 1990-luvulla. Miljardi afrikalaista ihmistä oli äkillisesti osa vapaata maailmantaloutta. Afrikalaiset valtiot aloittivat kisan länsimaisista ja aasialaisita investoijista. Aikaisemmin ne olivat tehneet kaikkensa estääksen nämä investoinnit, ja onnistuneet siinä erinomaisesti. Kiina nousi ylivertaiseksi investoijaksi.

Taloudet eivät kuitenkaan päässeet heti vasemmistososialismin romahduksen jälkeen vauhtiin. Samaiset 11 suurinta taloutta Afrikassa kasvoivat aikavälillä 1990 – 2000 yhteensä vain 25 %. Nämä valtiot olivat siten vielä 1990-luvulla nopeasti taantuvia talouksia. Ei toki kuitenkaan niin nopeasti taantuvia kuin pohjoimaiset hyvinvointivaltiot. Muutos on siis ollut Afrikassa äkillinen ja raju.

Afrikka on perinteisesti ollut raaka-aineiden tuottaja. Näistäkin 11 suurimmasta talouksista osa on uusia öljyntuottajia. Öljy on siis avittanut hurjaa menoa, mutta se ei ole missään tapauksessa sen selittäjä. Sosialismissa öljy ja muut luonnonrikkaudet johtivat vain syvenevään terroriin, nälkään ja kauhuun – ei milloinkkaan eikä missään positiiviseen kehitykseen. Afrikka ei ole enää raaka-aineiden tuottaja, vaan palvelusektori on siellä noussut ylivoimaisesti suurimmaksi kansantalouden sektoriksi.

Joku voisi huomauttaa tässä kohtaa, että hurjasta kasvusta huolimatta afrikalaisten BKT per henki on yhä hyvin alhainen. Täysin totta. Mutta absoluuttisia BKT-lukuja ei pidä tuijottaa liikaa. Ne eivät ole vertailukelpoisia. Tämän vuoden keväällä Nigeria uudisti tilastoinnin. Nigeria muutti kansantalouden tilastojen viitevuoden entisestä vuodesta 1990 vuoteen 2010. Samalla BKT kasvoi 89 % yhdessä yössä. Palvelusektori kasvoi 25 prosentista 50 prosenttiin kokonaisbruttokansantuotteesta. Muut afrikan maat korjaavat tilastoja myös tai ovat sen juuri tehneet. Kasvuluvut ovat saman suuntaisia muualla. Historiatiedot korjautuvat myös samalla.

Korjausten jälkeenkään Afrikan absoluuttiset BKT-luvut eivät ole vertailukelpoisia Länsimaiden kanssa. Länsimaissa BKT pumpataan ylös ilmalla eli kuvitteellisella rikollisella ja harmaantalouden tuotannolla. Näiden todellista suuruutta edes sinnepäin ei tiedä kukaan. Afrikassa tuotanto on edelleen pääosin kirjanpidon ja tilastojen ulkopuolella. Kestää siis vielä pitkään ennen kuin BKT per henkilö -lukuja kannattaa vertailla länsimaiden kanssa.

Selvää on, että maailmanhistoriasta tuskin löytyy ajanjaksoa, jossa kahden talousalueen välillä löytyy näin valtava ero. Saharan eteläpuoleinen Afrikka kasvaa ilmiömäistä vauhtia, ja se myös jatkaa tätä ilmiöistä kasvuaan, kun samaan aikaan Länsi- ja Pohjois-Euroopan yhteiskunnat taantuvat jopa ilman sotaa historiallisen nopeasti.

lauantai 29. marraskuuta 2014

Kotitalouksien talletuskanta supistuu

Kotitalouksien talletuskanta supistuu yhteiskuntamme taantuessa voimakkaasti. Talletuskannan supistuminen viittaa siihen, että varakkaammatkin kotitaloudet joutuvat turvautumaan talletuksiin käytettävissä olevien tulojen supistuessa.

Syyskuussa 2012 kotitalouksien tallatuskanta oli 83 125 miljardia euroa. Syyskuussa 2014 talletuskanta oli enää 80 922 miljardia euroa. Samaan aikaan kotitalouksien lainakanta nousi 113 909 miljradista eurosta 118 428 miljardiin euroon. Suomessa kotitaloudet jakautuvat jyrkästi velkaisiin ja velattomiin kotitalouksiin, joilla on talletuksia.


Näitä erittäin synkkiä kuvia piirtäessäni, olen pitkälle pystynyt ulkoistamaan synkkyyden itseni ulkopuolelle, sillä taantuminen ei ole koskenut perhettäni tähän mennessä. Nyt alkaa olla kuitenkin selvää, että voimakkaasti taantuvan vanhoillis-sosiaalidemokratian sirppi iskee ennemmin tai myöhemmin minuunkin. Näyttää silti, että vanhoillis-sosiaalidemokraattisella yhteiskunnalla ei ole elinaikaa enää kymmentäkään vuotta. Se tietää väistämättä suurta elämänmuutosta itsellenikin.

keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Henkilöiden maksamat tuloverot nousivat 17,2 prosenttia vuonna 2013

Ylen mukaan "pääomatulojen kasvun ja Yle-veron takia henkilöiden maksamat tuloverot nousivat 17,2 prosenttia"  vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Tosiasiallinen työttömyys kasvoi, ja ostovoima laski.

Ei se mitään. Kansakunta on liikekannallepanon alaisena ei siitä syystä, että maa on historiansa pisimmässä lamassa vaan siitä syystä, että julkisen sektorin verotulot eivät kasva entiseen malliin. Jokainen kivi käännetään, jotta julkiselle sektorille saataisiin taantuvassa taloudessa lisää rahaa. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikka kansasta osa näkisi jo nälkää. Vain puolueella eli julkisella sektorilla on oikeuksia pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa. Puolue ottaa osansa, ja tuo osa tulee olemaan aina vain suurempi. Välkyimmät pakenevat jo.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Länsimainen rationaalisuus ja individualismi?

Rationaalisuus

Kaija Ahtela kirjoittaa Kauppalehden paperiversiossa Venäjän ja lännen eroista. Kaija Ahtelan mukaan Venäjällä halveksitaan lännen rationalisuutta ja individualismia. Oletettavasti Kaija Ahtela kokee Suomen kuuluvan länteen. Pohjoismaisena hyvinvointiyhteiskuntana Suomea toki voikin pitää länsimaana.

Länsi-Euroopan ja pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien asema maailman nopeimmin taantuvina yhteiskuntina on jo perinne tämän aseman jatkuessa jo ainakin parin vuosikymmenen ajan. Rationaalinen vastaus tähän ongelmaan, varsinkin kun se täällä lännessäkin jo mieletään ongelmaksi, olisi etsiä ratkaisua tähän ongelmaan.

Länsimaisena rationaalisina idivideinä me luonnollisesti lähdemme hakemaan ratkaisua rationaalisesta taloustieteestä – erityisesti sellaisesta taloustieteestä, joka ei synnytä suuria kiistoja oikeaoppisuudesta. Sellaistakin empiiristä taloustiedettä löytyy.

Kirjoitin 20.11.2012 EKP:n empiirisestä tutkimuksesta nimeltä ”Economic performance and government size”. Siinä todettiin, että ”Julkisen kulutuksen kasvulla on merkittävä negatiivinen vaikutus reaaliseen taloudelliseen kasvuun.” Tutkimuksessa oli 108 maata vuosilta 1970 – 2008. Muut ovat päässeet tutkimuksissaan samaan lopputulokseen, eikä soraääniä kiistämättömään tulokseen ole kuulunut edes vasemmistosta.

Meiltä puuttuu kasvu, ja sitä myötä kohta kaikki. Julkisen sektorin koko ja kulutus on Pohjois-Korean ja Kuuban jälkeen maailman korkeimpia. Jos olisimme rationaalisia, koko kansakunta miettisi kuumeisesti nyt, kuinka julkisen sektorin verotuloja voitaisiin pienentää niin, että sen olisi pakko laihtua. Sen sijaan koko kansakunta miettii vain sitä, kuinka julkisen sektorin verotuloja voidaan aina vain kasvattaa, ja julkisen sektorin kokoa, valtio- ja viranomaismielivaltaa paisuttaa. Sillä ei ole väliä, vaikka kansa näkisi kohta nälkää.

Kun esitän sosiaalidemokraattisen yhteiskuntajärjestyksen päädogmin pienelle lapselle muodossa: "Saat tikkukaramellin, jos viet roskat roskiin - saat tikkukaramellin ellet vie roskia roskiin.", pieni lapsi valitsee oitis rationaalisen ratkaisun. Ottaa tikkukaramellin eikä vie roskia roskiin. Pieni lapsi siis hylkää hyvän sosiaalisen omantunnon mukaisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden pyrkimyksen eli tasaisen tulonjaon rationaalisuutensa vuoksi.

Vasemmistoaktivistit kansanmurhasivat 1900-luvulla satoja miljoonia ihmisiä ja tuhosivat tuhansien miljoonien ihmisten elämän nälällä ja väkivallalla pyrkiessään hyvän sosiaalisen omantunnon mukaiseen tasaiseen tulonjakoon. Pelkästään miljoonia ihmisä kansanmurhattiin hakkaamalla vasaralla, kuokalla tai sirpillä päähän. Vertailun vuoksi natsit kansanmuhrasivat kymmenen miljoonaa ihmistä. Ei toiminut ihmiskunnan historian ylivoimaisesti suurin ja järjettömin verenvuodatus tarkoitetulla tavalla luomaan sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tasaisen tulonjaon ikuista vasemmistososialistista paratiisia.

Vasemmistoaktivisten suorittamat kansanmurhat on hävittetty historiasta, ikäänkuin sosialismia ei olisi koskaan ollutkaan. Ja totuttuun tyyliin Kaija Ahtelakaan ei mainitse sosialismia sanallakaan jutussaan. Sen sijaan kyllä menee Venäjän historiassa satoja vuosia taaksepäin hypäten 1900-luvun kokonaan yli.

Onko tämä sitä Kaija Ahtelan tarkoittamaa rationaalisuutta? Jos näin on, silloin päädymme siihen mielenräjäyttävän absurdiin toteamukseen, että marxismi-leninismiin perustuva vasemmistolainen punavajakismi on rationaalista. Juuri tästähän Venäjä luopui, kun neuvostososialismi romahti. Täällä lännessä mikään ei ole muuttunut sitten 1970-luvun, ja irrationaalinen vasemmistopunavajakismi näyttää edelleen olevan se ainoa oikea hyväksyttävä usko erityisesti, kun seuraa valtion propagandakonetta YLEä.


Individualismi

Eräältä arkeologilta kysyttiin, mitä tuhannen vuoden päästä nykyhautausmaalle kaivauksissaan törmäävä arkeologi päättelisi nykyisestä pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Vastaus oli: totalitarismi. Yksilöiden välisiä eroja ei hyväksytä. Kaikki pakotetaan valtiojohtoiseen kuriin ja uskoon.

Käsi pystyyn – kuinka moni kannattaa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa? Ilkeän paljastava kysymys. Meidät on pienestä pitäen kasvatettu uskomaan vanhoillisen vasemmistoideologisen yhteiskunnan ylivertaisuuteen. Poikkeavuudet eliminoidaan jo pieninä lapsina. Päivähoito- ja koulutusjärjestelmä kampaa poikkeavat lapset ja huostaanottaa uhreiksi joutuvat lapset lapsigulageille. Lapsigulagien lapsimäärä ylittää väkilukuun suhteutettuna jo 1900-luvun vasemmistososialisminkin saavutukset ainakin jos puhutaan pelkistä lapsille tarkoitetuista vankijärjestelmistä. Ja meno on kuin vasemmistososialismissa konsanaan: 53 % lapsista raiskataan, kidutus on tavanomaista ja kaikki joutuvat fyysisen väkivallan kohteeksi ruotsalaisen 1000 huostaanotetun lapsen haastattelun käsittävän tutkimuksen mukaan.

Kun puhutaan laeista ja säädöksistä, ihmiskunnan historiassa valtio tai keskushallinto ei koskaan eikä missään ole säädellyt yksilöiden elämää niin monilla lailla ja niin yksityiskohtaisesti kuin nyt läntisissä vanhoillissosiaalidemokratioissa – ei edes sosialimissa. Itse asiassa vasemmistolaisen Mao Zedongin kiinassa ei ollut perustulakia eikä lakeja lainkaan. Mao oli laki itse. Sosiaalidemokraattisessa totalitarismissa ei riitä, että me kaikki uskomme samoin. Meidän on kaikkien myös toimittava valtion orjana yhtenäisesti ja alituisesti vain valtion etua ajatellen. Sosialismissa käytetyin sanoin: Puolue on rakkaus, puolue on aina oikeassa.

Kun ymmärrys on riittävän pieni, joku voisi ihmetellä, kuinka ihmiskunnan historiassa on ollut sellaistakin kuin orjuus käsittämättä, että me itse olemme tänään orjia. Jos joku voi päättää meidän rahoistamme ja meidän käyttäytymisestämme mielivaltaisesti kysymättä mielipidettä meiltä, se on orjuuttaja. Sellainen on valtio ns. läntisessä demokratiassa. Länsimainen demokratia tarkoittaa sitä, että pieni AY-, puolue-, tiede- ja virkamieseliitti päättää ja säätää lait käyttäen eduskuntaa kumileimasimena. Valtio-omisteinen (YLE) ja -mielinen media hakkaa päätösten hyvyyden tyhmän kansan uskottavaksi. Kansalle jää uskominen ja valtioväkivaltakoneistolla ryydittetty totteleminen ainoaksi tehtäväksi. Ja uskoa vielä riittää. Mutta kuinka kauan?

Yksilön orjuuttaminen voi loppua vasta, kun valtiolta poistetaan verotusoikeus, jokaiselle annetaan oikeus perustaa valtio ja kaikille myönnetään täysin vapaa liikkuvuus valtioiden välillä. Tämä sisältää myös sen mahdollisuuden, että yksilöllä on oikeus jättäytyä kaiken ulkopuolelle.


Yhteenveto


Kaija Ahtelan tarkoittama länsimainen rationaalisuus ja individualismi tosiasiassa onkin irrationaalista totalitarismia, jossa yksilö pakotetaan väkivallalla tai väkivallalla uhkaamalla orjan asemaan valtion palvelijana.

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Länsi-Eurooppa taantuu nopeammin kuin uskomme

Vuosina 2007–2014 kehittyvät taloudet kasvoivat yhdeksän kertaa nopeammin kuin kehittyneet taloudet. Kehittyvät taloudet vastasivat 50 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta vuonna 2007. Nyt osuus on 57 prosenttia ja kasvussa. Ilmiö ei ole uusi. Heti sosialismin maailmanlaajuisen romahduksen jälkeen 1990-luvun puolessa välissä oli selvää, että länsi taantuu vauhdilla suhteessa kehittyviin talouksiin ja useimpiin kehitysmaihin.

Tietoisuuden taso tässä asiassa on kasvussa Länsi-Euroopan kiihtyvän taantumisen seurauksena. Silti poliittisella tasolla erityisesti vanhoillisimmassa äärivasemmistossa tietoisuus nykytilanteesta on olematon. Äärivasemmistosta vihreiden Ville Niinistö moitti kokoomusta siitä, että kokoomus on perustellut ”leikkauksia” luottoluokitusilla. Julkisen sektorin menot nousevat vuodesta toiseen ripeästi ”leikkauksista” huolimatta. Tulot laskevat, vaikka verotusta kiristetään jatkuvasti. Jos peruskoulussa opetettaisiin taloutta edes hitusen, tällaisiä täysin irti todellisuudesta olevia pimeimmän menneisyyden ääripunavajakkipuolueita ei voisi olla olemassa.

Todellisuus on vieläkin karumpi kuin tilastot näyttävät. Teollisuus esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa taantuu selvästi vauhdikkaammin kuin bruttokansantuote. Tämä johtuu velkavetoisesta kulutustaloudesta. Tanskan ja Ruotsin kotitaloudet ovat maailman velkaisimpia. Velan kasvu paikkaa tuotannon taantumista. Oma ennusteeni on, että Suomi on 2040-luvulla yksi maailman köyhimmistä ja väkivaltaisimmista maailmankolkista. Tämä ennuste todennäköisesti tulee osoittautumaan yltiöoptimistiseksi.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Kiina on nyt suurin

Kiina ohittaa näinä päivinä USA:n talouden maailman suurimpana taloutetana mitattuna ostovoimapariteetilla. Tämän piti tapahtua vasta vuonna 2019. Kiinalaisen elintaso on vielä hyvin kaukana amerikkalaisen elintasosta. Ero kuiten tasoittuu vauhdilla.

Kehittyvien maiden kompurointi taloudessa viime aikoina on saanut monet menneisyyden ihailijat uskomaan, että kehittyvien ja kehitysmaiden viime vuosikymmenien erittäin raju talouskasvu on pysyvästi ohi. Ja tämän vuoksi länsitaloudet voisivat säilyttää asemansa.

Lyödään koskaan sanomattomat faktat pöytään. Länsi-Eurooppa ja pohjoismaat ovat olleet sitten sosialismin romahtamisen 1990-luvun alussa maailman nopeiten taantuva talousalue Japanin ohella. Näillä talousalueilla talouskasvu on siis ollut alhaisin. World Economic Forum löytää edelleen maailman kilpailukykyisimmät maat juuri tältä alueelta. Tämä synkentää entisestään alueen näkymiä. Talouskasvun ero muuhun maailman ei ole kapenemassa vaan se on levenemässä. Länsi-Eurooppa taantuu nopeammin kuin koskaan ennen.

Otetaan lukuja. Vuoden 2013 kasvulukuja:

Länsi-Afrikka 6,7 %
Etelä-Afrikka 3,0 %
Pohjois-Afrikka 1,9 %
Itä-Afrikka 6,2 %
Keski-Afrikka 3,7 %
Kehitysmaat 4,5 %
Venäjä 1,3 %
Kiina 7,7 %
Brasilia 2,3 %

Suomi -1,2 %
Ruotsi 1,5 %
Tanska 0,4 %
Euroalue -0,4 %
USA 1,9 %

Maailma 2,9 %


Maailmantalouden kasvu 2,9 % vuonna 2013 peittää mukavasti sen tosiasian, että kun länsi taantuu muu maailma jatkaa kompuroinnista huolimatta nopeaa kasvuaan. Lännen paino kun maailmantaloudessa on edelleen erittäin suuri, ja se painaa maailmantalouden kasvun suhteellisen alhaiseksi.

Edellinen lista on siis vain yhden vuoden lukuja. Mutta nämä luvut toistuvat vuodesta toiseen samansuuntaisena, ja vuosikymmenen keskikasvu jos niitä jossain olisi saatavilla on hyvin samansuuntainen.

Tänä vuonna maailmantalouden odotetaan kasvavan 3,6 %, ja kehitysmaiden ja kehittyneiden maiden kasvukuilu pysyy yhtä suurena kuin viime vuonnakin.

Ennusteeni on, että 2040-luvulla Suomi on yksi maailman köyhimpiä ja väkivaltaisimpia maita. Tämä ennuste on todennäköisesti liian optimistinen kuten oli USA:n taantuminen suhteessa Kiinaan. Fundamentit kun ovat pysyvästi Suomea vastaan eikä tämä maa pysty sellaisiin radikaaleihin uudistuksiin (julkisen sektorin ja verotuksen alasajo), jotka Suomen voisi pelastaa.

perjantai 11. heinäkuuta 2014

Palkkatuloja korvataan sosiaalietuuksilla

Kun yhä suurempi osa kansasta elää palkka- tai yrittäjätyön ulkopuolella, yhä suurempi osa kansakunnan tulonmuodostuksesta on sosiaalietuuksia tai eläkkeitä. Tätä kehitystä kiihdytetään myös siten, että sosiaalietuudet kasvavat nopeammin kuin palkkatulot.

Palkkatulo kasvoi viime vuonna puoli prosenttia ja sosiaalietuudet 5,8 prosenttia. Kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulos kasvoivat 3,2 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo aleni viime vuonna reaalisesti 0,6 prosenttia. Työntekijöiden ostovoima heikkenee nopeimmin.

Hallitus selvästikin luottaa erittäin vaikeiden taloudellisten ongelmien ratkaisussa perinteisen sosialismin voimaan. Sosialismin track record eli satojen miljoonien ihmisten kansanmurhat ja murhat sekä tuhansien miljoonien ihmisten elämän pilaaminen väkivallalla ja äärimmäisellä köyhyydellä ei huoleta hallitustamme. Kansallissosialistit kansanmurhasivat noin 10 miljoonaa ihmistä. Työn tekeminen entistä kannattomammaksi ja tulot tasaiseksi on hallituksemme motto.

Sosiaalietuuksien kasvu vuonna 2013

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Olemmeko lamassa?

Ekonomistit löivät viisaat päänsä yhteen YLEn kyselyssä, ja tulivat siihen tulokseen, että Suomi ei ole lamassa. 18:sta kyselyyn vastanneesta ekonomistista 14 vastustaa näkemystä, että Suomi olisi ajautunut lamaan.

Autonomian aikana vuoden 1870 ja 1890-luvun alkuvuosien välillä koettiin ”pitkä lama”. Talouden kasvu hidastui tuolloin pariin prosenttiin ja BKT laski kolmena vuotena, vuosina 1877, 1878 ja 1881. Tämä on Suomen historian pisin lama ellei 2010-lamaa lasketa. Sehän ei kuulemma ole edes lama.

Nyt vuoden 2008 jälkeen BKT on laskenut kolmena vuotena 2009, 2012 ja 2013. Talouden kasvu 2010-luvulla on laskenut nollaan. Vuoden 2009 pudotus oli syvin koskaan vuoden aikana koettu. Parhaillaan elämme neljättä taantumavuotta. Ja jos joku luulee, että 1990-luvun lama oli jotain verrattuna 2000-luvun lamaan, katsokoon seuraavaa kuvaa.

Lamojen pituudet 1990-luvulla ja 2000-luvulla


Kyllä, edelleen pankkikriisi on tulematta. Se taas johtuu siitä, että korot ovat pitkään olleet poikkeuksellisen alhaisella tasolla. 1990-luvun lamassa korot nousivat pilviin. Työttömyydestä emme tiedä mitään, sillä meillä ei ole vertailukelpoisia lukuja. 1990-luvun laman aikaan jättityöttömyyden aktiiviseen hoitoon tarkoitettu työttömyyden piilotusjärjestelmä oli vielä rakentamatta. Nyt se on ollut toiminnassa jo 20-vuotta. Se näyttää pystyvän sulattamaan pois tilastoista lähes millaisen massatyöttömyyden tahansa.


Suomi elää keskellä lamaa, jollaista se ei ole koskaan ennen kohdannut. Erittäin suurella todennäköisyydellä tämä lama ei ole ohi vielä 2030-luvullakaan. Välissä toki koetaan erittäin heikon kasvun vuosia. Se ei tätä lamaa poista mihinkään. Näkymät tulevaisuuteen ovat huonommat kuin koskaan Suomen historian aikana autonomian ajoista lähtien. Tämä siksi, että näköpiirissä ei ole tietoa siitä millaiseen taloudelliseen toimintaan kestävä kasvu tulevaisuudessa voisi perustua, jotta yhteiskunta voisi ylläpitää keskeiset elintärkeät toimintansa. Talousviisaat keskustelevat sillä aikaa siitä, olemmeko lamassa.

torstai 5. kesäkuuta 2014

3. Traktorin taskulamppukäynnistin


Monopolikapitalismin riistossa kapitalistiset monikansalliset suuryritykset usein leuhkivat innovaatioillaan. Todellisuudessa nämä innovaatiot ovat useimmiten peräisin Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta. Ja sielläkin innovaatioiden lähde on usein juuri tohtori Тцянайоviтsin kynä.

Olemme varmasti kaikki havainneet, kuinka materialistisen kapitalistisen kulutusyhteiskunnan uhri ylpeänä kaukokäynnistää uuden autonsa painamalla nappia auton avaimessa ymmärtämättä, että todellisuudessa tämänkin innovaation toteutti jo hyvin kauan sitten tohtori Тцянайоviтs.

Päinvastoin kuin monopolikapitalismin riistossa, missä kerskakulutuksella pyritään typistämään pienen ihmisen elämä suuryritysten orjuudeksi, Neuvostoliitossa keskityttiin ihmisen elämän parantamiseen valtion rakkauden ja tasaisen tulonjaon avulla. Siksi Neuvostoliitossa innovaatiot keskitettiin kerskakulutushyödykkeiden sijaan sellaisiin ihmisen hyvinvointia edistäviin laitteisiin kuin rauhanydinohjuksiin, rauhanpanssarivaunuihin ja rauhanydinsukellusveneisiin. Myös traktorit olivat tärkeitä, sillä traktoreiden avulla saatiin ruokaa. Ruuan avulla ihmiset jaksoivat ponnistella yhä ylevämpiin sosialistisiin saavutuksiin.

Traktorit olivat olleet tohtori Тцянайоviтsin suuri rakkaus siitä lähtien, kun eräs kolhoositraktori ajoi tohtorin varpaiden ylitse hänen ollessaan 10-vuotias. Tohtorin äiti ihasteli sitä suurta ja mahtavaa voimaa, millä kolhoositraktori murskasi hänen lapsensa varpaat. Ja teki se kyllä lähtemättömän vaikutuksen myös tohtoriin. Tuosta hetkestä lähtien tohtorin loppumattomien innovaatioiden yksi suosikkikohde oli juuri traktori.

Tohtorin yksi traktoreiden käytettävyyttä parantava innovaatio on traktorin taskulamppukaukokäynnistin. Tässä tohtori käytti jo tuolloin muinoin langatonta optista tiedonsiirtoa hyväksi – nimittäin taskulampun valoa. Lännen kapitalistisissa riistomaissa ei oltu kuultu vielä mitään optisesta langattomasta tiedonsiirrosta. Teknologinen yltiöedistyksellisyys on juuri tyypillinen piirre tohtorin innovaatioissa.

Traktorin taskulamppukaukokäynnistin toimii siten, että traktoreiden kaukokäynnistyskontrollihuoneen kuten esimerkiksi tohtorin kommunalkahuoneen seinään asennetaan valotunnistinpiiri. Valotunnistinpiiristä lähtee paksu sähköjohto käynnistettävään traktoriin. Kun valotunnistinpiiriä osoitetaan taskulampun valolla, virtapiiri sulkeutuu ja rele laukeaa käynnistäen traktorin. Traktorin taskulamppukaukokäynnistin osoittautui toimivaksi ja luotettavaksi. Pienenä haittapuolena voidaan mainita, että traktoreita voidaan käynnistää vain pimeässä huoneessa, sillä taskulamppu ei anna riittävää valovoimaa valoisassa huoneessa.

Tohtori sai Neuvostoliiton keskusinnovaatiovirastolta luvan käyttää innovaatiolaboratorionaan kolhoosia numero 14213. Tohtori viritti piuhat ja traktorit. Valaistusolosuhteiden optimoimiseksi, tohtori testasi laitteiston yöllä.

Tohtori testasi valosensorin herkkyyttä taskulampun valolle. Hän syöksyili, ryntäili, vetäisi lampun lanteiltaan kuin lännen cowboy ja ampui valonsäteen kohti valosensoria. Ja aina traktori hyrähti käyntiin varastossa. Siinä riemukkaasti rymistellessään tohtori tunsi kuinka onnen kukkuloilla hän oli – aivan kuin silloin ennen hyvään aikaan kun tohtorin äidillä oli tapana tönäistä Olga-vaimo sikolätin syöttökaukaloon.

Vaikka tohtori oli yhä vetreä – sitähän tuo traktorin taskulamppukaukokäynnistimen testaaminen vaati – ei hän koskaan ole ollut erityisen urheilullinen. Tohtorin urheilusaavutusten huippuhetkiin kuuluu yksi tehty maali jalkopallossa, mutta valitettavasti se oli paitsio. Kouluaikoina mäenlasku pulkalla ja kelkalla oli suorastaan tuskallista tohtorille, sillä luokkatoverit käyttivät tohtoria kelkkana.

Kaukokäynnistyksen käyttäminen vaati sen, että traktoreiden vaihteet oli asetettava vapaalle. Tässä sattui haksahdus. Erääseen traktoriin vaihde jäi päälle, traktori lähti liikkeelle, rymisteli varaston seinän läpi, ajoi ansioituneen kolhoosilypsäjän päälle, kumosi Stalinin patsaan, polki kolhoosijohtajan yksityisen porkkanapalstan ja kellahti lopulta ojaan. Työn sankarina tunnettu kolhoosilypsäjä kuoli. ”Tekevälle sattuu”, tuumasi tohtori.

Kaikki kolhoosityöläiset eivät olleet erityisen innostuneita tohtorin yöllisestä remuamisesta. Aamulla nämä kiittämättömät ryntäsivät talikkoineen, lapioineen ja kuokkineen tohtorin huoneeseen, repivät pahanpäiväisesti säikähtäneen tohtorin ylös, retuuttivat hänet ulos ja järjestivät tohtorille hivutuskujan. Onneksi tohtori oli ehtinyt kaapata yöpöydältään punakantisen Marxin pääoman, jolla hän nyt mäiski takaisin voimiensa takaa ilkityöntekijöitä. Kuokan, talikon ja lapion kovan kosketuksen tohtori sai tuntea kovin kovakouraisesti, mutta onneksi tohtorin kiivas kirjalla mäiskintä jätti myös jälkensä innovaatioista mitään ymmärtämättömiin pahantekijöihin.

Vaikka tohtori joutui pikaisesti poistumaan kolhoosilta, jätti tohtorin käynti silti pysyvän jäljen kolhoosi numero 14213 arkeen. Kolhoosinjohtaja määräsi perustettavaksi 15-henkisen traktoreiden taskulamppukaukokäynnistinkomitean. Komitean tehtävänä oli hallinnoida traktoreiden kaukokäynnistämistä. Komitea nimitti traktoreiden pääkäynnistäjän, viisi käynnistäjää ja kolme varakäynnistäjää. Koska traktoreita voitiin taskulamppukaukokäynnistää vain yöllä, kolhoosin numero14213 traktorit kävivät vast'edes ainoastaan öiseen aikaan.

tiistai 3. kesäkuuta 2014

2. Trotskilaisuuden paljastin


Tämä on surullinen tarina. On nimittäin niin, että vaikka toveri olisi kuinka nerokas ja jalo hyvänsä, ei hänkään voi välttyä takaiskuilta elämässä. Niinpä myös tohtori Тцянайоviтs koki pettymyksiä niin ammatillisesti kuin elämässä muutenkin.

Tohtori Тцянайоviтs nimitti ”harmaiksi” päiviä, jolloin hänellä oli hyvin vaikea nousta vuoteesta raskaan mielen vuoksi. Tohtorista tuntui aivan kuin otsalohko, silmäluomet ja takaraivo olisivat painaneet niin paljon, että pään nostaminen tyynyltä tuntui ylivoimaiselta.

Tästä huolimatta tohtori nousi ylös noinakin aamuina, raahautui keittiöön, keitti kahvit, asetti tekohampaat peltiseen kahvimukiin ja kaatoi kahvin tekohampaiden päälle. Sinä hetkenä kun tohtori nosti tutusti kalisevan tekohammaskahvimukin huulilleen juodakseen höyryävää kahvia, tohtoria jo hieman helpotti. Tarkalleen ottaen tohtori ei tiennyt, miksi tekohampaat tuli olla mukissa eikä suussa. Hänen äitinsä oli aina sanonut: ”On parempi huuhdella hampaat kahvissa kuin kahvilla hampaat”, ja tehnyt samoin. Tohtorilla ei ollut tapana kyseenalaistaa äitinsä oppeja.

Noina harmaina päivinä tohtori ei mennyt laboratorioon. Työtovereilleen hän selitti poissaolonsa syyksi tavanomaiseen tapaan perunavarpaan vihoittelun. Oikeastaan syyksi olisi pitänyt selittää tennispallo takaraivossa, sillä hänestä tuntui, että aivojen takaosassa oli tennispallon kokoinen tyhjä tila.

Tohtorilla oli aina ollut harmaita päiviä. Vastapainoksi tohtorin aivot taas toisinaan pursusivat elinvoimaa ja uusia innovaatioita – tuskin taivaskaan oli rajana uusille uljaille saavutuksille. Kuitenkin oli niin, että harmaat päivät olivat merkittävästi lisääntyneet sen jälkeen, kun musta auto nouti hänen vaimonsa Olgan eräänä synkkänä syksyisenä yönä. Pian vietiin myös lapset Miska ja Vladimir.

Harmaiden päivien harmaina öinä tohtori usein heräsi samaan painajaiseen. Kun pojat Miska ja Vladimir haettiin yöllä, nämä käyttäytyivät niin maltillisesti kuin vain osasivat. Miska peitti hiljaisen nyyhkytyksen käsillään. Ennen oven sulkeuduttua Miska kohotti kätensä tohtoria kohti aivan kuin olisi vielä halunnut koskettaa isäänsä viimeisen kerran. Kyyneleinen katse syöpyi tohtorin mieleen pysyvästi. Tuohon ojennettuun käteen ja katseeseen tohtori heräsi öisin yltä päältä hien kastelemana yhä uudestaan.

Puolue on rakkaus. Sillä puolue yksin ja vain puolue voi antaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasaisen tulonjaon. Kaikki muu on teeskentelyä - myös miehen ja naisen välinen rakkaus. Tästä tohtori oli vakuuttunut. Toki tohtorikin oli ajautunut erinäisten varsin mutkikkaiden vaiheiden jälkeen avioliiton satamaan vieläpä itse kiivaasti sitä haluten. Tämän tohtori tunnusti. Mutta todelliseen rakkauteen pystyy vain puolue. Miehen ja naisen välinen rakkaus on vain ohimenevää fyysistä tarvetta.

Kyllä tohtori sen myönsi, että miehen ja naisen välisestä parisuhteesta saattaisi seurata jotain hyödyntapaistakin. Tohtori ei voinut välttää jotakin hymyn tapaista suupielissään, kun hän muisteli kuinka Miska nukkuessaan yöt hänen sänkynsä alla potkaisi voimalla sänkyä kun hän oli juuri vaipumassa uneen, kuinka tohtorin äiti kampitti tilaisuuden tullen Olgan maahan räkättäen hampaatonta röhönauruaan päälle, kuinka miniä ja anoppi olivat toistuvasti tukkanuottasilla, kuinka Vladimir virtsasi isoäitinsä tyynyyn tai kuinka hänen oli aina tarkistettava peltimukinsa ja ainokainen perheen tuoli ennen kuin niitä uskalsi käyttää. Nyt kommunalkahuone kumisi tyhjyyttään, kun hän siellä kaikki iltansa yksin vietti.

Puolue on aina oikeassa. Tämä seikka myös oli aina ollut tohtorille itsestään selvyys. Puolue syytti Olgaa trotskilaisuudesta. Olga oli hyvin ujo ja arka ihminen. Olgan ja tohtorin välillä ei ollut käyty kaikkina noin yhteisinä vuosina ainoatakaan poliittissävyistä keskustelua eikä Olga ollut koskaan osoittanut minkäänlaista kiinnostusta politiikkaa kohtaan. Sanaa Trotski ei ollut koskaan mainittu. Olga oli tohtorin sihteeri, eikä hän työssään koskaan keskustellut muun kuin tohtorin kanssa. Olgalla ei ollut sosiaalista elämää. Hänen elämänsä rajoittui seitsemän neliön kommunalkahuoneeseen - jota majoittivat tohtori, Olga, Miska, Vladimir ja tohtorin äiti – ja työpaikan työhuoneeseen. Olga ei käytännöllisesti katsoen koskaan seurustellut muiden kuin perheenjäseniensä kanssa.

Olga oli siis trotskilainen. Voimakas viha ravisteli tohtoria aina kun hän ajatteli, kuinka Olga oli salannut häneltä tämän kaikki nuo yhteiset vuodet. Olga oli varmasti salannut trotskilaisuuden syntymästään saakka kaikilta, tohtori pohti. Tohtorille ei ollut koskaan valjennut, mitä trotskilaisuus tarkalleen ottaen oli. Pravda ei koskaan tarkemmin analysoinut aatesuuntausta. Se tuli sen sijaan selväksi, että jotain hyvin pahaa trotskilaisuus oli.

Se oli yksi tuollainen harmaa yö, jolloin hän lujasti päätti, että hän tulisi tekemään kaikkensa juuriakseen trotskilaisuuden maan päältä. Vaikeinta oli tunnistaa trotskilaisuus. Tästähän tohtorilla oli omakohtaista kokemusta. Vaimo pystyi kaikki nuo yhteiset vuodet peittämään todellisen olemuksensa tohtorilta. Vaimo oli myös harhauttanut kaikki muutkin niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessaankin. Mutta puoluetta hän ei pystynyt jallittamaan. Ja tohtori päätti tehdä kaikkensa, jotta kukaan ei enää voisi jallittaa puoluetta.

Oli siis kehiteltävä trotskilaisuuden paljastin. Tällä laitteella testattaisiin koko kansakunta. Tätä tohtori nimitti varhaiseksi puuttumiseksi. Ongelmaan oli puututtava mahdollisimman varhain, jotta ongelma ei pääsisi aiheuttamaan laajoja tuhoja yhteiskunnassa. Tohtorilla oli käytettävissään loputon koehenkilöaineisto Gulagilla, sillä trotskilaisuus näytti olevan varsin yleinen ongelma koko laajassa neuvostojen maassa.

Tohtori punnitsi koehenkilöiden painoja, mittasi ruumiinosien kokoja ja muotoja, testasi koehenkilöiden henkisiä kykyjä ja otti verikokeita. Tohtori jopa leikkeli irti koehenkilöiden sormia, jotta hän saattoi paremmin analysoida näiden painoja ja mittasuhteita. Sattuipa niin, että eräs koehenkilö kuoli verenhukkaan, kun tohtori unohti mainita lääkintähenkilökunnalle leikkauksista. ”Tekevälle sattuu”, tohtori totesi.

Henkisiä testejä koehenkilöille tehdessään tohtori havaitsi, ettei näiden kammottavasti löyhkäävien syöpäläisten raatelemien rääsyläisten päähän sopinut muuta kuin ruoka. Pöhöttyneisyydestä kireän ihon läpi luut törröttivät ikävästi. Kasvojen iho oli keltainen, vihreä, sininen tai musta. Likaisten vaatejäänteiden alla näitä koehenkilöitä paleli aina oli sitten helle tai pakkanen. Kun tohtori heitti koehenkilön eteen Rorschachin musteläiskätestin, vastaukset olivat tyyliä ”kanan kotletti, saslikki, stroganov, borssikeitto, piirakka, paistettu silakka, kinkku” jne. Kun näiden nälkäidioottien, kuten tohtori heitä kutsui, älyllinen suorituskykykin oli keskimäärin imbesillin luokkaa, totesi tohtori aivan oikeiden henkilöiden joutuneen Gulagiin. Puolue ei tee virheitä.


Kaikkien testien ja mittausten jälkeen tohtorin oli todettava, että oli sitten tuomion syy mikä hyvänsä, ei hän löydä merkitseviä eroja millään mittarilla. Trotskilaisuus ei tehnyt rikollisesta erilaista suhteessa muihin rikollisiin. Tohtori luovutti, keräsi kamppeensa, laahautui kotiinsa, veti peiton korviinsa eikä aikonut nousta aivan heti. Tohtori ymmärsi, että puoluetta ei voi neuvoa, sillä se tietää mitä se tekee.

lauantai 31. toukokuuta 2014

1. Äidinmaidon herutuslaite


Esittelen ensimmäiseksi äidinmaidon herutuslaitteen, joka mullisti Neuvostoliiton äidinmaidontuotannon.

Tohtori Тцянайоviтs oli havainnut työssään, että monella neuvostoliittolaisella naisella oli suuria vaikeuksia heruttaa maitoa lapselleen. Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että syömisongelmalla, joka oli laajasti levinnyt Neuvostoliitossa, saattoi olla asian kanssa jotakin tekemistä. Syömisongelma aiheutti sen, että rintarauhaset eivät kehittyneet. Toisilla ei rintoja näyttänyt olevan lainkaan, ja niilläkin puolueliitin vaimoilla, joilla sellaiset oli, rinnat näyttivät enemmän roikkuvilta kärpäslätkiltä kuin rinnoilta. Silti vatsa näytti ylikehittyneeltä aivan kuin nämä naiset olisivat edelleen viimeisillään raskaana. Tämän lisäksi pöhöttyneisyyttä saattoi kyllä olla päässä ja raajoissa, mutta rintoihin ei tätä runsautta riittänyt aivan kuin ihan kiusallaan luonto olisi heittänyt kapuloita neuvostolasten kehityksen rattaisiin.

Oli aivan selvää, että tämän syömisongelman olivat aiheuttaneet ne ilkeämieliset sabotöörit, joihin itse Isä Aurinkoinen, Kansojen Isä, Tieteiden Mestari, Lasten Suuri Ystävä oli kiinnittänyt esimerkillisesti huomiota. Tällaiset trotskilaiset, zinovjevilaiset, menševikit, papit, valkobandiitit, kansanviholliset, revisionistit, kautskytlaiset, bernsteiniläiset, vastavallankumoukselliset insinöörit, kulakit, juutalaiset lääkärit ja ties mitkä tihutyöntekijät kärkkyivät vain paikkaa saadakseen levittää myrkkyään murentaakseen neuvostososialismin vankkumatonta perustusta. Näillä sabotööreillä puuttui tyystin se stahanovilainen henki, joka innoitti tohtori Тцянайоviтsin aina vain suurempiin innovatiivisiin saavutuksiin.

Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että ei voinut mitenkään olla oikein eikä kohtuullista marxilais-leninistisessä hengessä, että toisten rinnat heruivat maitoa ja toisten eivät. Niinpä asialle oli kertakaikkisesti tehtävä jotain. Ja tohtori Тцянайоviтs teki.

Tohtori Тцянайоviтs kehitteli sylinterin muotoisen laitteen. Laite pyöri akselinsa ympäri vinhasti. Nainen aseteltiin sylinterin sisälle siten, että rinnat asettuivat sylinterin ulkokehään päin. Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että kun sylinterin kierrosluku kiihdytettiin riittävän suureksi, keskipakoisvoima aiheutti sen, että oli rintarauhanen miten vastentahtoinen hyvänsä, kyllä se sieltä sisältönsä päästi. Lopputuote kerättiin sylinterin alalaidassa olevasta reiästä valutusaltaaseen. Tohtori Тцянайоviтs oli varma laitteensa toimivuudesta.


Tohtori Тцянайоviтs ryhtyi testaamaan innovaatiotaan. Teknillinen instituutti numero 113 ylpeili sillä, että siellä työskenteli runsaasti myös naisia. Toki tohtori Тцянайоviтsia ja muutamaa muuta lukuun ottamatta nämä tutkijat olivat uudelleenkoulutettavia. Uudelleenkoulutus tapahtui yksinomaan näiden ihmisten itsensä parhaaksi, jotta he tunnustaisivat erheensä ja kasvaisivat uudelleen mallikelpoiseksi sosialistiseksi neuvostokansalaiseksi. Koehenkilöitä siis riitti ainakin teoriassa laitteen testaamiseen.

Käytäntö osoittautui kuitenkin teoriaa mutkikkaammaksi. Tohtori Тцянайоviтs tunnettiin laitoksessa varsin hyvin – liiankin hyvin. Niinpä, kun laitoksen väki kuuli tohtorin etsivän sopivia koehenkilöitä uuden innovaationsa testaamiseksi, kaikki koehenkilöiksi soveliaat tiesivät olla varuillaan ja painuivat maan alle kukin kykyjensä mukaan.

Tohtori Тцянайоviтs oli aina ollut epäluuloinen ja varautunut vastakkaista sukupuolta kohtaan. Eikä syyttä. Osoittihan tällainen asenne uutta edistyksellistä sosialistista neuvostoteknologiaa kohtaan juuri naisten suuren näköalattoman ahdasmielisen taantumuksellisuuden.

Mutta ei tohtori Тцянайоviтs ollut mikään turha mies. Tohtori otti pari apulaista, koehenkilöpyydyksensä, viritti sen toimintakuntoon ja kävi pyydystämään. Nurkan taakse piiloon, pyydys ojossa ryntäys pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun, paketointi ja raahaaminen laboratorioon.

Tohtori Тцянайоviтs oli haltioissaan, sillä valutusaltaaseen valui kuin valuikin äidinmaitoa. Ehkäpä määrät eivät olleet suuria koehenkilöä kohti, mutta täytyy muistaa, että koehenkilöiden laatu oli kehnonlainen.

Tohtorin mieltä ei madaltanut se, että naapurilaboratorion väki valitti koehenkilöistä pääsevää kauheaa meteliä. Itse laitekin oli kyllä karmean kovaääninen, mutta että tähän päälle tuli vielä naisten hirveä kirkuminen. Sitä eivät kollegat tahtoneet sietää.

Itse koehenkilöt valittivat huimausta vielä viikkojenkin päästä kokeesta. Useat eivät kyenneet kävelemään moneen päivään kokeen jälkeen. Toiset valittivat pullosilmäisyyttä. Heistä tuntui, että heidän silmänsä pullistuivat päästä. Valitettiin myös yleistä pahoinvointia, ja koehenkilöillä esiintyi oksentelua. Sattuipa kokeessa yksi kuolemantapauskin. Tohtori kuitenkin otaksui koehenkilön muutenkin olleen jo heikon.

Tohtori Тцянайоviтs oli varma siitä, että hän jälleen oli toteuttanut loistavan keksinnön. ”Akkojen” jonninjoutava valittaminen ei merkinnyt hänelle mitään. Pikemminkin päinvastoin, todelliset innovaatiot kohtaavat aina ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa. Tohtorin mielestä ei ollut mitään estettä sille, etteikö laitetta voitaisi ottaa laajamittaiseen käyttöön koko laajassa ja mahtavassa sosialististen neuvostotasavaltojen liitossa.

Tohtori Тцянайоviтsin innovaatiot

Moniko meistä muistaa enää tohtori Тцянайоviтsin - tuon neuvostoliittolaisen intelligentsian kauneimpiin jalokiviin kuuluvun toverin, joka ei vaivojaan säästellyt edistäessään kuuluilla innovaatioillaan neuvostoliittolaisen sosiaalisen tasa-arvon, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, luokkataistelun, solidaarisuuden, vallankumouksen, rauhan ja tasaisen tulonjaon jaloja päämääriä? Ei, pelkäänpä pahoin ettei meistä monikaan enää kallista korvaansa tohtori Тцянайоviтsin urhealle työlle, sillä nyt on niin, että vaikka tohtori Тцянайоviтs jätti aikakirjoihin kulumattomat merkinnät kautta tunnetun maailman, ei häntä enää muista kuin kaikkein valistuneimmat, oppineimmat, sofistikoiduimmat ja jaloimmat toverit. Siksipä minä - nöyränä tohtori Тцянайоviтsin ihailijana ja itsekin innokkaana amatööri-innovaattorina - katson tarpeelliseksi muistuttaa mieliimme ne käänteentekevät ja mullistavat innovaatiot, jotka omalta osaltaan olivat auttamassa Neuvostoliiton lyömätöntä voittokulkua kohti maailman kaikkien kansojen lopullista vapautusta monopolikapitalismin riistosta.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Vaalistatistiikkaa

YLE iloitsi ennen vaaleja voitonriemuisesti ”vasemmistojytkystä”. Vasemmistojytkyllä YLE tarkoitti äärivasemmiston nousua. Tuliko sitä YLEn haluamaa äärivasemmiston jytkyä?

Suomessa Vasemmistoliitto palasi edellisen europarlamenttivaalin katastrofiromahduksen jälkeen tavanomaiseen normikannatukseensa. Tämä tapahtui kuitenkin toisen äärivasemmistolaisen puolueen Vihreiden ja maltillisen SDPn romahduksen kustannuksella. Jytky ei voisi olla kauempana.

Euroopan tasolla äärivasemmisto todellakin sai muutaman lisäpaikan. Mutta jälleen tämä voitto tuli sosialistien ja äärivasemmistolaisen vihreiden paikkojen menetyksen kustannuksella. Kun vuoden 2009 vaaleissa koko vasemmisto (vihreät, äärivasemmisto, sosialistit) saivat 288 paikkaa 766 paikasta, nyt vuonna 2014 koko vasemmisto sai 285 paikkaa. Tässä siis koko YLEn toivoma jytky – kolmen paikan vähennys vasemmistolle.

Sen sijaan sekalaiset EU-kriittiset puolueet kuten UKIP kyllä tekivät monissa maissa aivan oikeita jytkyjä. Nämä puolueet saivat uuteen parlamenttiin 105 paikkaa (+75 paikkaa).

Vasemmistolainen YLE elää niin syvällä menneisyydessä, että se puolustaessaan mennyttä maailmaa näkee olemattomia. YLE sykertyy omaan pieneen maailmaansa, jossa se kieltäytyy näkemästä todellisuutta. YLE kyllä skannaa koko maailman uutistarjonnan poimiakseen vain sieltä ne harvat uutiset, jotka tukevat yhä sen sadistista vasemmistolaista maailmankuvaa. Yhä harvempi haluaa seurata kuitenkin tätä perinnesanomaa. YLEllä on tähän vara, koska se valtion väkivaltakoneiston avulla voi pakottaa kaikki alamaisikseen ja maksumiehikseen. Pitäisin tätä vakavana ihmisoikeusongelmana.

perjantai 23. toukokuuta 2014

Tilastojen säätäminen tarkoituksenmukaisiksi

Kun todellisuus on vastoin kaikkia toiveita tyly aivan kuten se Euroopassa on, todellisuus on helpointa korjata virtuaalisesti mielikuvissa vastaamaan haluttua lopputulosta. Tämä on ikiaikainen keino hallitsijoilta hallita alamaisiaan. Sosialismin hallintatapa perustui terrorin lisäksi juuri tähän.

Italialla on ollut viime vuosina se ikävä ongelma, että talouden tilaa kuvaavat tilastot eivät ole täyttäneet toiveita. Niinpä on paljon yksinkertaisempaa ja helpompaa korjata tilastot kuin itse talous. Sen juuri Italia aikoo tehdä.

Italia aikoo tänä vuonna sisällyttää prostituution ja huumekaupan osaksi bruttokansantuotteen laskentaa. Koska kukaan ei tiedä näiden laskennallista suuruutta, jää tilastonikkarille vapaat kädet toteuttaa itseään. Toiveet tulevat täytetyksi. Julkisen sektorin alijäämää voidaan paisuttaa, sillä BKT paisuu. Ja EKP maksaa viulut. Yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin ovat niitä parhaita.

Harmaa talous lasketaan jo mukaan BKT:n. Harmaan talouden kokoa ei luonnollisesti tiedetä missään, mutta italilaiset arvelevat harmaan talouden suuruudeksi 16,3 - 17,5 prosenttia BKT:sta. Viranomaiset Suomessa tietävät, että harmaan talouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 6,9 prosenttia eli noin 14 miljardia euroa. Outoa on, että harmaan talouden vastaiset suuretkaan kampanjat eivät tuota kuin jonkin pahaisen miljoonan valtion kassaan. Silloinkin kysymys on siitä, että verottaja putsaa lukuisten yritysten kassan ja asettaa yrittäjät lopun elämäänsä velkavankeuteen riippumatta siitä, onko harmaata taloutta havaittu.

Selvää on, että tulevaisuudessa BKT-luku muistuttaa yhä enemmän paisunutta pullataikinaa. Yhä suurempi luku ei kuvaa enää lopulta mitään. Mutta talous pelastuu, ja se on pääasia. Sopii toivoa, että nälänhätä ei äidy kovin pahaksi.

perjantai 16. toukokuuta 2014

Ostovoima laskenut voimakkaasti vuosina 2007 - 2012

Helsingissä asuntokuntien mediaanitulo oli sama kuin koko maassa vuonna 2012. Helsingin seutukunnalla asuntokuntien tulot kasvoivat vuosina 2007–2012 runsaat 4,5 prosenttia, kun koko maassa asuntokuntien mediaanitulot kasvoivat samaan aikaan kaikkiaan 5,5 prosenttia.

Koko maassa asunnon neliöhinta on keskimäärin 1990 euroa. Helsingissä asunnosta saa maksaa keskimäärin 4285 euroa neliöltä. Koko maassa asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 2007 alusta noin 7,5 %. Helsingissä asuntojen hinnat ovat nousseet samaan aikaan noin 21 %. Helsinkiläisillä on selvästikin mystistä ostovoimaa samoilla mediaanituloilla. Entisenä slummissa asuneena helsinkiläisenä ei tee mieli takaisin Helsinkiin.

Tulojen kasvu ei päätä huimaa. Tulot ovat kasvaneet vuosina 2007–2012 keskimäärin koko maassa noin 1,1 % vuodessa. Helsinkiläisten tulot kasvoivat samaan aikaan vain 0,9 % vuodessa. Samaan aikaan inflaatio on huidellut noin 2 – 3 % tienoilla vuodessa. Ostovoima on keskimäärin laskenut siis reipasta vauhtia.

Asuntokuntien käytettävissä olevat mediaanitulot vuonna 2012 olivat 31 300 euroa. Hämmentävän alhainen luku, kun ottaa huomioon, että tuosta maksetaan vielä maailman kireimpiin kuuluvat kulutusverot. Kun tähän lisätään, että noilla mediaanituloilla helsinkiläiset makselevat siis asuntoneliöstään keskimäärin 4280 euroa, tuskin maailmassa tulee vastaan enää mitään mikä voisi hämmästyttää. Tyhmyyden määrä sosiaalidemokratiassa ei ole vakio – se on alati kasvava.

Helsingin sanomat otsikoi tätä aihetta käsittelevän uutisen otsikolla ”Tuloerot kaventuivat viime vuonna”. Sanallakaan ei mainittu sitä, että samaan aikaan asuntokuntien ostovoima laski voimakkaasti.

torstai 15. toukokuuta 2014

BKT laskee edelleen

Euroalue on ollut jo pidempään kasvu-uralla. Odotuksista huolimatta piristyminen ei ole tarttunut Suomen talouteen. Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan laskeneen 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjatun sarjan mukaan BKT oli 0,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaa neljännestä alemmalla tasolla.

Itse odotin jo kasvulukuja, ja olen sen vuoksi hieman yllättynyt. Ekonomistien pitkään ennustamat suurehkot kasvuluvut eivät ole aiemmin olleet perusteltuja, mutta nyt on toisin. Euroalueen veto olisi jo pitänyt vaikuttaa myös Suomen talouteen.

Silti siellä on selviä syitä nykyiselle heikkoudelle. Jatkuvat veronkiristykset kuristavat kotitalouksia, Venäjän heikkous iskee vientiin ja kotimaisen tuotannon kilpailukyvyttömyys ei nostakaan enää vientiä samaan tapaan kuin aiempien taantumien jälkeisissä nousuissa.


Tässä vielä lamakäppyrä verrattuna 1990-luvun lamaan. 2010-luvun käyrä ulottuu vuoden 2013 loppuun.

Laman pituudet 1990-luvulla ja 2000-luvulla

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Esko Valtaoja ja tieteellinen sosialismi

Esko Valtaoja tunnetaan puhtaisiin faktoihin nojaavana tieteen popularisoijana. Hänen maailmankatsomustaan ohjaavat puhtaat ja paljaat faktat. Siksipä Valtaoja on erään haastattelun mukaan ylen tyytyväinen suomalaiseen vanhoillis-sosiaalidemokraattiseen yhteiskuntaan: ”Jotakin olemme tehneet raskaasti oikein. Se on varmaa.”

Syy-seuraussuhdekin on Eskolle selvä. Paljas fakta kuuluu: ”Valtaoja korostaa, että mitä pienemmät tuloerot, sitä paremmin maalla menee.” Tieteellisen sosialismin ylivertaisuus on sittenkin siis puhdas fakta. Se ei ole maailmankatsomus- tai mielipidekysymys.

Maailmanlaajuisesti tieteellinen sosialismi johti 1900-luvulla vasemmistoaktivistien suorittamiin satojen miljoonien ihmisten kansanmurhiin ja murhiin sekä tuhansien miljoonien ihmisten elämän tuhoamiseen. Tieteellinen sosialismi kehitti Neuvostoliitossa maailman ensimmäisen ns. modernin totalitarismin ja maailman ensimmäisen teollisen kansanmurhakoneiston (GULAG). Tieteellisessä sosialismissa ihmisen ainoa tehtävä ja arvo oli palvella puoluetta. Järjestelmä riisui näin yksilöltä puolueen edessä kaikki ihmisoikeudet mukaan lukien oikeuden omaan henkeen. 1900-luvun jälkipuoliskolta ei tunneta ainoatakaan nälänhätää, joka ei olisi vasemmistoaktivistien ja tieteellisen sosialismin aiheuttama.

Meidän on testattava tasaisen tulonjaon ihanuus. Ensinnäkin on todettava, että kaikkialla siellä, missä 1900-luvulla harjoitettiin tieteellistä sosialismia oli tasaisempi tulonjako kuin nyt Suomessa jo siitä syystä, että tieteellinen sosialismi johti järjettömään väkivaltaan ja laajoihin nälänhätiin. Tieteellinen sosialismi johti äärimmäiseen absoluuttiseen köyhyyteen, ja kuvausten perusteella tämä köyhyys ylettyi aivan korkeimman hallitsevan eliitin lähipiiriin asti esimerkiksi Stalinin Neuvostoliitossa. Koettiin siis erittäin tasainen tulonjako, vaikka tuota tulonjakoa ei kvantitatiivisesti enää ole todennettavissa, sillä tilastot puuttuvat.

Maailman historian tasaisin tulonjako on todennäköisesti koettu Pol Potin demokraattisen Kamputsean tieteellisessä sosialismissa. Vasemmistoaktivisti ja punakhmeri Pol Pot kansanmurhasi 2 - 3 miljoonaa alamaistaan kolmen vuoden aikana. Vasemmistoaktivisti Pol Pot kansanmurhasi siis noin kolmasosan kansastaan. Kansa pakkosiirrettiin maaseudulle, raha lakkautettiin, yleiset tilat kuten koulut muutettiin kansanmurhakeskuksiksi. Kansaa murhattiin mm. hakkaamalla vasaralla päähän. Aseiden panokset olivat liian arvokkaita tuhlattavaksi. Taloudellinen eriarvoisuus oli käytännössä mahdotonta, sillä rahaa ei ollut olemassakaan. Kukaan ei omistanut mitään.

Nykyisin ylivertaisesti tasaisin tulonjako vallitsee Pohjois-koreassa. Pohjois-Korea on ylivoimaisesti maailman suurin ruoka-avun saaja. Siitä huolimatta nälkää ei nähdä missään niin kuin Pohjois-Koreassa. Joka neljättä Pohjois-korean asevelvollista ei kelpuuteta armeijaan varhaislapsuuden aliravitsemuksesta johtuvan vajaamielisyyden vuoksi. Nälän aiheuttama nuorten ihmisten älyllinen kehitysvammaisuus todennäköisesti veisi pohjan Pohjois-Korean talouskasvulta, vaikka maa avautuisikin ulkomaailmaan. Miljoonat ihmiset eri puolilla maata ovat jääneet kitukasvuiseksi nälän takia. Pohjoiskorealaiset teinit ovat keskimäärin 13 senttimetriä lyhyempiä kuin eteläkorealaiset teinit.

Nälkä on tietysti vain osa ongelmaa tasaisen tulonjaon tieteellisessä sosialismissa. Leirillä numero 14 syntynyt ja sieltä paennut Shin Dong-hyuk, kuvaa kuinka opettaja murhasi pienen koulutytön seitsemän riisin jyvän vuoksi karttakepillä päähän hakkaamalla, kuinka häntä hakattiin alituisesti, kidutettiin tulella, kuinka hänen äitinsä ja veljensä murhattiin näytöksessä jota kaikki lapset pakotettiin katsomaan, kuinka hän ei koskaan tuntenut myötätuntoa ketään kohtaan, kuinka vankeihin testattiin kemiallisia aseita jne.

Esko kuuluu Reino-Ritva -sukupolven älymystöön. Heille tasaisen tulonjaon tieteellisen sosialismin suunnattomat saavutukset ovat yhtä luonnollista kuin hengitys. Heidät on siihen pienestä pitäen kasvatettu. Kuten Eskon jutuista voi päätellä, tieteellisen sosialismin ylivertaisuus ei ole kokenut minkäänlaista kolausta jo kahden vuosikymmenen takaisesta romahduksestaan huolimatta. Maailma on tuon jälkeen muuttunut täydellisesti. Eskot, Reinot ja Ritvat porskuttavat kuten ennenkin tasaisen tulonjaon tieteellisellä faktatiedolla. Luulen, että 60+ ikäisestä älymystöstä lähes kaikki ovat edelleen hyvin vakuuttuneita tieteellisen sosialismin ylivertaisuudesta Eskon tapaan. Siis älymystö – tai pitäisikö mieluummin kutsua punavajakkinen älykääpiömystö.

Jos Esko olisi viitsinyt kaivaa niitä aivan oikeita faktoja, hän olisi huomannut, että vaikka Suomessa tulonjako on huimasti epätasa-arvoisempi kuin Pohjois-Koreassa, Suomi kuuluu nykyisin maailman nopeimmin taantuvien yhteiskuntien joukkoon muiden Pohjoismaiden ja Länsi-Euroopan valtioiden mukana. Suomi kun kuuluu kuitenkin heti Pohjois-korean jälkeen maailman tasaisimpien tulonjakomaiden joukkoon. Sitä paitsi, kun verrataan Suomen sodan jälkeistä nousua Kiinan Mao Zedongin jälkeiseen nousuun tai Afrikan nykyiseen nousuun, Suomen nousu vaikuttaa erittäin vaatimattomalta ja hitaalta. Eskolla on omat faktansa, mutta oikeaa vertailua nuo faktat eivät kestä. Ne pohjautuvat puhtaaseen tieteelliseen sosialismiin. Tieteellistä sosialismia puhtaampaa tiedettä ei olekaan. Esko sen tietää.

maanantai 5. toukokuuta 2014

Talousennusteet aiempaa realistisempia

EU:n komissio ennustaa Suomen talouden kasvavan 0,2 prosenttia kuluvana vuonna. Kun Suomen teknologiayhtiöt saivat tammi-maaliskuussa uusia tilauksia euromääräisesti seitsemän prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013, vaikuttaa komission ennuste realistisemmalta kuin on nähty vuosiin. Tämä siitä huolimatta, että EK:n suhdannebarometri oli vielä tammikuussa varsin synkeä.


Viime vuodet talousennusteet ovat perustuneet ennustajien toiveisiin. Ne eivät ole huomioineet raakoja suhdannebarometrien lukuja eikä toteutuneita talouslukuja. Nyt vaikuttaa siltä, että järki on pakko ollut ottaa käteen. Pelkkiin toivoisiin ei ennusteita enää voi perustaa.

tiistai 1. huhtikuuta 2014

Julkisen sektorin alijäämä oli 4,2 prosenttia vuonna 2013

Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan vuoteen 2012 verrattuna ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,5 miljardia euroa 1,7 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin 2012.


Julkisyhteisöjen virallinen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,1 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Vertailukelpoinen alijäämä, jossa on poistettu sosiaalirahastojen vaikutus oli 4,2 prosenttia vuonna 2013.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Nyt tarvittaisiin rajuja veronkevennyksiä

Tuskin löytynee ekonomistia, joka ei ymmärrä talouskasvun kriittistä merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta. Tähän asti päästään siis melkoiseen yksimielisyyteen. Viime vuosikymmenen vuosikasvu oli vain 1,6 prosenttia vuodessa. Tällä vuosikymmenellä vuosikasvu on tippunut nollaan.

Jotain siis on tehtävä kasvun vauhdittamiseksi. Vasemmistohallitus on tehnyt kaikkensa talouskasvun minimoimiseksi. Nimittäin tiedetään, että veronkiristykset ovat tehokkain talouskasvun ehkäisijä. Hallitus jatkaa linjallaan edelleen.

Tein ajatuskokeen. Mitä minä tekisin, jos minä olisin Suomen diktaattori nykyisen kriisin keskellä. Siis siinä tapauksessa, että haluaisin Suomen välttävän järjestelmäromahduksen. Jos haluaisin Suomen romahtavan tulevaisuudessa, tekisin juuri niin kuin hallitus tähän mennessä on tehnyt.


Diktaattorin talouden shokkihoito

Suomella on edelleen AAA-luokitus. Lähtöoletuksena on, että tämä luokitus säilyy vielä tovin siitäkin huolimatta, että velkaantuminen kiihtyy entisestään. Toisena oletuksena on, että tämä shokkihoito tehdään hyvän maailmantalouden kasvun aikaan. 4 prosentin kasvu riittänee tähän. Shokkihoidon tarkoitus on saada talouskasvu liikkeelle. Toisena tarkoituksena on supistaa julkisen sektorin koko niin pieneksi, että noin 3 prosentin vuotuinen keskikasvu mahdollistuu.

USA toteutti shokkihoitonsa rahanpainamisella eli kvantitatiivisella kevennyksellä. Tällä saatiin kasvu käyntiin. Keino ei kuitenkaan mielestäni ole ongelmaton, sillä se suuntaa kasvun julkisen sektorin kautta. Tämä pöhöttää julkista sektoria entisestään ja syö näin tulevaisuuden kasvun. Julkisen sektorin velkaongelmaa on myös todennäköisesti erittäin vaikea ratkaista tätä kautta. Suomelle tämä keino ei joka tapauksessa käy, sillä Suomella ei ole itsenäistä keskuspankkia eikä valuuttaa.

Kasvua pitää ehdottomasti saada aikaan, mutta kaikki kasvu ei ole saman arvoista tulevaisuuden kannalta. Hallitus on panostanut vastikkeettomien tukien korottamiseen. Kun työtön rahtaa suuremmat työttömyyskorvauksensa kauppaan, sekin tuo kasvua. Samalla se kuitenkin lisää pitkällä aikavälillä työttömyyttä ja julkisen sektorin kustannuspaineita.

Kun työtön perustaakin Supercell-nimisen yrityksen, on tämä sekä kansantalouden että yksilön itsensäkin kannalta paljon parempi. Meidän on siis valittava haluammeko lisätä talouskasvua ja vähentää työttömyyttä vai vähentää talouskasvua ja lisätä työttömyyttä. Jos valitsemme talouskasvun lisäämisen, meidän on lisättävä tuloeroja. Ja mehän valitsemme. Hallitus on sen sijaan valinnut tuloerojen tasaamisen, työttömyyden lisäämisen ja talouden taantumisen tien, sillä se on hyvin perinnetietoinen ja -uskoinen. Näin on aina ennenkin Suomessa tavattu toimia ja uskoa.


Diktaattorin ensimmäinen isku: Porkkana

Diktaattori iskee ensimmäiseksi porkkanan pöytään. Iskun on oltava raju, sillä tiedottomana makaavan Suomi-neidon sydän on pysähtynyt. Se on saatava käyntiin. Porkkana tarkoittaa rajuja veronkevennyksiä. Työssäkäyvien ostovoimaa ja yritysten kannattavuutta ja investointi-intoa parannetaan kertaiskulla. Tuloverotus voidaan poistaa määräajaksi kokonaan. Työn välillinen verotus ja yhteisövero poistetaan määräajaksi myös. Yritystuet voidaan lakkauttaa tässä yhteydessä saman tien. Ay-liike ja työnantajaliike ajetaan alas tarpeettomana. Kaikki sääntelystä aiheutuvat työllistämisen esteet puretaan. Työnantaja ja työntekijä neuvottelevat itsenäisesti sopimuksensa.

Raha tulvii markkinoille. Inflaation uskon kuitenkin pysyvän aisoissa yleiseurooppalaisen deflaation tai matalan inflaation ansiosta eikä korkojen nostoon ole tarvetta. Vaikka inflaatio tässä vaiheessa nousisikin ei korkoja nosteta, sillä EKP toimii euroalueen mittakaavassa.

Julkisen sektorin velka lähtee räjähdysmäiseen nousuun. Silti tässä vaiheessa ei vielä juurikaan puututa julkisen sektorin menoihin. Julkinen hallinto ajetaan kuitenkin jo tässä vaiheessa alas. Annetaan kuitenkin ymmärtää, että parin vuoden sisällä on tulossa raju julkisen sektorin menojen leikkaus. Koska keinot ovat kovat, tuloksia ei voi jäädä odottamaan moneksi vuodeksi.


Diktaattorin toinen isku: Keppi

Noin yhden ja puolen vuoden kuluttua, yritysten investointiaalto täytyy olla käynnissä. Yritykset ovat valmiita työllistämään. Nyt diktaattori iskee kepin pöytään. Vastikkeettomat tuet ajetaan alas. Mutta keskeiset hyvinvointipalvelut säilytetään. Nyt meillä pitäisi olla tilanne, jossa sekä työvoiman kysyntä että tarjonta on kova. Talouskasvun pitäisi olla hyvin voimakasta.


Diktaattorin kolmas isku: Takaisinveto

Koska julkinen velka todennäköisesti kasvaa edelleen huimaa vauhtia, veronkevennyksiä aletaan vetämään takaisin. Kuitenkin niin, että verotus jää pysyvästi merkittävästi alemmalle tasolle kuin ennen shokkihoitoa.

Selvää on, että Suomella on oltava koko prosessin ajan luotottajien luottamus, sillä heidän rahoillaanhan tämä kaikki toteutetaan. Ellei tämä aikaansaisi talouskasvun käynnistymistä, siihen ei enää Suomen tapauksessa ole mitään keinoa. Poliittisesta näkökulmasta tällainen keinovalikoima on tietysti absurdi. Siksipä Suomella ei ole toivoa.

tiistai 25. maaliskuuta 2014

Suomi tarvitsee yli 3 % vuotuisen keskikasvun selvitäkseen

Otsikon tarkoituksena on kysyä, kuinka suuren keskimääräisen vuotuisen talouskasvun tarvitsemme, jotta ns. hyvinvointivaltiomme olisi pitkällä aikavälillä kestävä? Toisin muotoiltuna, millaisen talouskasvun tarvitsemme, jotta järjestelmämme ei romahda tulevaisuudessa Neuvostoliiton tai Kreikan tapaan?

Kysymys on tärkeä, sillä jokainen lienee ymmärtää sen, että vain talouskasvulla voidaan rahoittaa alituisesti kasvavat julkisen sektorin menot pitkällä aikavälillä. Silti en löydä tästä ekonomistien arviota. Siksipä yritän arvioida kasvutarpeen itse.


Taloudellinen huoltosuhde saatava laskuun

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Tämä luku on ollut kasvava sitten finanssikriisin alun. Vuonna 2012 sataa työssäkäyvää kohden oli 132 ei-työssäkäyvää henkilöä.

Kymmenvuotisjaksolla 2000- 2009 Suomen keskimääräinen BKTn kasvu oli 1,6 % vuodessa. Huolimatta WEF useista arvioista, jotka arvioivat Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, tuo kasvuluku on maailmantilastossa aivan häntäpäästä. Silti tuolla ajanjaksolla huoltosuhde pysyi ennallaan. 1,6 % vuotuinen BKTn kasvu voidaan mielestäni katsoa riittäväksi vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä eikä järjestelmän romahtamisvaaraa ollut pidemmälläkään ajanjaksolla mikäli ulkoiset olosuhteen olisivat jatkuneet ennallaan.

Tilanne on kuitenkin muuttunut sen jälkeen eläköitymisen kiihtyessä. Jotta huoltosuhde saadaan pidettyä ennallaan työllisyysasteen on noustava. Työllisyysasteen kasvu vaatii ehdottomasti talouskasvua.

Tilastoista nähdään, että vuosina 2000 – 2004 huoltosuhde pysyi paikallaan, mutta vuosina 2005 – 2007 huoltosuhde laski. Näiden vuosien vastaavat BKTn kasvuluvut ovat: 2,9, 4,4 ja 5,3. On huomattava, että eläköitymisen kasvun vuoksi nyt tarvitaan suurempi työllisyysasteen kasvu kuin noina vuosina huoltosuhteen saamiseksi laskuun. Siksi voidaan olettaa, että huoltosuhteen laskuun tarvitaan nyt suurempi vuotuinen BKTn kasvuvauhti kuin 3 %.


Järjestelmäromahdus näyttää väistämättömältä

Lopputulemana oletan, että viime vuosikymmenen 1,6 % vuotuinen keskikasvu ei riitä enää estämään pohjoismaisen hyvinvointivaltion järjestelmäromahdusta. Kasvua tarvitaan enemmän – todennäköisesti yli 3 % vuodessa.

On erikseen huomioitava, että voimakaskaan julkisen sektorin velkaantuminen eli velkarahan pumppaaminen talouteen ei ole finanssikriisin alun jälkeen pystynyt estämään huoltosuhteen heikkenemistä.

Tulevaisuus näyttää synkältä. Vuosina 2010 – 2013 BKTn vuotuinen keskikasvu oli vain 0,1 % . Mikäli tämä keskikasvuvauhti jatkuu, järjestelmäromahdus Suomessa on vuoren varmaa pitkällä aikavälillä. Nykyisen julkisen sektorin koon ja kolmen prosentin keskikasvuvauhdin yhdistelmää pidän täysin mahdottomana yhdistelmänä. Mahdoton ei tule tapahtumaan varsinkin kun hallitus näyttää keskittyvän ensisijaisesti kasvun estämiseen eli  veronkorotuksiin.

lauantai 22. maaliskuuta 2014

YLE tulee kalliiksi

Kun YLE muuttui puhtaasti verorahoilla kustannettavaksi valtionyhtiöksi, sen asemaa yhteiskunnassa on tulkittava aivan uusin silmin. Enää kukaan ei voi valita millään keinolla haluaako hän rahoittaa YLEn ideologista toimintaa.

Vertasin YLEn kustannuksia kansalaista kohti muihin julkisesti rahoitettuihin eurooppalaisiin yleisradioyhtiöihin. YLE osoittautui tolkuttoman kalliiksi.


Kuva 1. Eurooppalaisten yleisradioyhtiöiden menot henkilöä kohti

Espanjan RTVE tulee toimeen 25 eurolla kansalaista kohden, kun YLE tarvitsee lähes neljä kertaa enemmän eli 94 euroa per kansalainen. Kustannusero ei ole perusteltavissa millään muotoa.


YLE on räikeä ihmisoikeusongelma

Kun muu media taantuu mediamurroksen keskellä, media on keskittymässä valtion propagandasirpille YLElle. Pidän tätä erittäin vakavana ihmisoikeusongelmana. YLE on perinteisesti ideologiselta asemaltaan äärivanhoillinen äärivasemmistolainen mediakeskittymä. Sen hyvin ilmeiseksi tehtäväksi näyttäisi jäävän vanhoillissosiaalidemokratioiden taantuessa ja kaartaessa kohti lopullista romahdustaan kaikkien yhteiskunnallisten uudistusyritysten torppaaminen, yhteiskunnallisen keskustelun eliminoiminen (sensuroidulla keskustelupalstalla ainoastaan harvoja löpö-löpö aiheita) ja vanhoillisvasemmistolaisen ideologian ja maailmankatsomuksen keskeytymätön hakkaaminen.

Koska minut on myös julkisen väkivaltamonopolin turvin pakotettu kustantamaan tätä valtion propagandasirppiä, kysymykseksi jää, miten YLE voi palvella myös minua libertaarina? Koen jokaisen vierailun YLEn nettisivuilla äärimmäisen vastenmieliseksi, ja YLEn edustaman maailmankatsomuksen äärimmäisen sadistiseksi. Taustalla vaikuttaa myös se, että YLEn edustaman sosialismin turvin vasemmistoaktivistit kansanmurhasivat ja murhasivat satoja miljoonia ihmisiä maailmanlaajuisesti 1900-luvulla. Lisäksi he tuhosivat tuhansien miljoonien ihmisten elämän. Vertailun vuoksi, natsit kansanmurhasivat 11 miljoonaa ihmistä.

YLE on neuvostoajoilta periytyvä reliikki. YLEn ympärillä maailma on viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana heittänyt häränpyllyä. YLE ei ole muuttunut miksikään eikä se ole kyennyt mukautumaan lainkaan tähän muutokseen. YLE elää sille täysin oudossa ja vieraassa maailmassa, jota se ei enää ymmärrä. Siksi se toistaa mekaanisesti perinteistä dogmia, jonka propagoimiseen se toisen maailman sodan jälkeen Neuvostoliiton pakottamana kasvoi.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Onko Virolla malttia vaurastua?

Urho Kekkonen kysyi aikoinaan, että ”Onko maallamme malttia vaurastua”. Tätä samaa voisi kysyä nyt virolaiset itseltään. Viron nousu sitten Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sosialismin kaiken tuhonneesta raunioista on ollut ilmiömäinen. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole koskaan itsestään selvästi loogista jatkoa menneelle. Nyt tehtävät päätökset voivat näkyä kaikella voimallaan vasta vuosikymmenen päästä.

Tarvitaan malttia – kirjaimellisesti. Palkkakehitys on oltava suhteessa tuottavuuden kehitykseen. Vielä tärkeämpää on torpata julkisen sektorin paisuminen ja pöhöttyminen. Julkisen sektorin paisuminen on varma tie taantumiseen.

Tässä Viron kehitys mitattuna BKT:lla henkeä kohti (PPP) verrattuna pohjoismaihin. Viron BKT henkeä kohti on lähes nelinkertaistunut sitten vuoden 1995, kun muiden pohjoismaiden BKT henkeä kohti on noin kaksinkertaistunut. Suomen kehitys on ollut parasta pohjoismaista, ja Tanskan kehitys on ollut heikointa. Kuitenkin niin, että Ruotsin kehitys on ollut sitten finanssikriisin alun hiukan parempaa kuin Suomen.



Kuva 1. BKT henkeä kohti  (PPP) Virossa ja pohjoismaissa.


Kuva 2. BKT henkeä kohti (PPP) Virossa ja pohjoismaissa kansainvälisinä dollareina.



Mikäli kehitys jatkuu entisellään, Viro on seuraavan 17 vuotisen jakson jälkeen ylivertaisesti vaurain kansakunta Pohjois-Euroopassa. Pohjoismaat eivät käytännössä voi tehdä mitään tilanteensa parantamiseksi jättimäisten julkisten sektoriensa vuoksi. Mutta Viro voi tehdä paljon tilanteensa huonontamiseksi. Siksi tarvitaan malttia. Pohjoismaiden nopea taantuminen iskee myös Viroon pahasti. Kasvuero säilyy silti, kun vain pää pidetään kylmänä.

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Soros uhkailee Eurooppaa Ruotsin kohtalolla

Kyllä. Otsikossa luki Ruotsi eikä Japani. Tosiasiassa Soros puhui tietysti Japanista ja sen 25 vuoden pysähtyneisyyden tilasta. Valitsin otsikkoon ”Euroopan taloustähti”* -Ruotsin seuraavasta syystä:


Kuva 1. Japanin ja Ruotsin BKT vuosina 1994 – 2013 (tradingeconomics.com)

Japanin pysähtyneisyys näyttäisi tilastoja tarkastellen olevan ruotsalaista taloustähteystasoa. Tammikuussa 2014 Japanin työttömyysaste oli 3,7 %. Sekään ei kuulosta kauhean kohtalokkaalta euroalueen saman hetken 12 % rinnalla.

Kyllä. Japani on ollut viimeiset 25 vakavan pysähtyneisyyden tilassa. Välissä on ollut pahamaineista deflaatiota, ja talouskasvu on ollut erittäin hidasta silloin kun sitä ylipäänsä on ollut lainkaan. Asioita on kuitenkin joskus hyvä vertailla ihan lukujen tasolla. Silloin saattaa avautua se, että toisen pysähtyneisyys on toisen ”taloustähteyttä”. Ja nämä hakatut hokemat juurtuessaan pysyvät vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen mediassa.

Jotta vertailu ei jäisi yksipuoliseksi tässä Japani ja Tanska.


Kuva 2. Japanin ja Tanskan BKT vuosina 1994 – 2012 (tradingeconomics.com)

Räjähtääkö siis Tanskan BKT  suorastaan raivokkaaseen japanilaiseen pysähtyneisyyskasvuun tulevaisuudessa taannuttuaan ensin nollakasvuun finanssikriisin jälkeen? Jos näin on, että Eurooppaa uhkaa japanilainen pysähtyneisyys, Suomeen koittaa suorastaan hyvät ajat. Japanin toipuminen finanssikriisistä kun on ollut ratkaisevasti parempaa kuin Suomen.


Kuva 3. Japanin ja Suomen BKT vuosina 1994 – 2013 (tradingeconomics.com)

Soros näkee ainoaksi kriisin ratkaisuksi vallan keskittämisen Brysseliin. Hän ei mainitse sanallakaan Länsi-Euroopan talouden ja ihmisoikeuksien kannalta jättimäiseksi ja tappavaksi paisunutta julkista sektoria, erittäin jäykkiä työmarkkinoita eikä talouden järjettömäksi paisunutta ylisääntelyä. Näissä ei Soroksen mielestä ole mitään vikaa. Riittää kunhan vain valta keskitetään Brysseliin, ja näin tukahdutetaan se pienikin mahdollisuus, että paremmin menestyvien euromaiden toimivia ratkaisuja kopioitaisiin heikommin menestyviin maihin.

Soros on aikoinaan menestynyt valuuttakaupalla ollen oikeassa paikassa oikealla hetkellä. Pakkohan tällaisen neron on oltava kaikessa ja aina oikeassa. Onhan?


*Kauppalehdestä lukemani määritelmä