sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Teollisuustuotannon taantuminen kiihtyy euroalueella ja pohjoismaissa

EU:n tilastoviraston Eurostatin mukaan joulukuun 2013 teollisuustuotanto supistui 0,7 prosenttia marraskuusta. Teollisuustuotannon alamäki on euroalueella jatkunut jo vuodesta 2011. Erityisen jyrkkä alamäki on ollut Ruotsissa ja Suomessa kuten kuvasta 1 nähdään.

Kuva 1. Euroalueen ja pohjoismaiden teollisuustuotanto 2010 -2013. Indeksi 2010 = 100

Ennakoin aiemmin kehittyvien maiden pääomapaosta seuraavan kehittyvien maiden talouden jarrutuksen tarttuvan pian euroalueelle. Niin näyttää käyvän. Yhden kuukauden luvuista ei toki voi vielä päätellä mitään, mutta minä uskon päinvastoin kuin johtavat ekonomistit lukujen saavan pian negatiivista seuraa.

Millä eväillä tälle vuodelle luvatut positiiviset kasvuluvut saavutetaan, jos teollisuuden alamäki vain kiihtyy? Ryhtyvätkö pahasti velkaantuneet valtiot ennen näkemättömään velkaelvytykseen?

perjantai 14. helmikuuta 2014

Tuontiruokariippuvuus kasvaa

Suomen tuontielintarvikeriippuvuus kasvaa ruokatuonnin kasvaessa ja viennin mataessa paikallaan. Tullin graafi kertoo asian.

Kuva 1. Elintarvikkeiden tuonti ja vienti kuukausittain 2009-2013. Tulli

Suomen alijäämä elintarvikkeissa vuonna 2013 kasvoi 3 miljardiin euroon. Elintarvikekaupan alijäämän arvo on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Suomi pystyy ruokkimaan kansansa aina vain heikoimmin. Neljäsosa suomalaisten syömästä ruuasta tulee ulkomailta.

Tilanne ei kuintenkaan ole yhtä paha kuin Ruotsissa. Vuonna 2012 Ruotsin elintarviketaseen alijäämä oli yli 5 miljardia euroa.

Maa- ja metsätalousministeriö tavoittelee Suomesta vietävän ruuan määrän kaksinkertaistamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä on jälleen niitä tavoitteita, jota on vaikea ymmärtää millä edellytyksillä tavoite aiotaan saavuttaa. Hallitus tuskin on nyt tai tulevaisuudessa tekemässä mitään mikä voisi asiaa edistää. Kapuloita heitetään sen sijaan rattaisiin kiihyvää tahtia verotuksen kiristymisen muodossa.

Suomen tärkeä ruuan tuontimaa on Viro. Viron elintarvikekaupan tase on tasapainossa ollen alijäämäinen vuonna 2013 noin 50 miljoonaa euroa. Viron elintarvikevienti on noin 1,6 miljardia euroa vuodessa siten ollen yhtä suuri kuin Suomen elintarvikevienti (1,6 miljardia euroa).

Elintarvikekaupan taseella ei normaaliolosuhteissa ole merkitystä. Vaikeissa kriisiolosuhteissa elintarviketuotanto voi kuitenkin nousta suureen arvoon. Huoltovarmuuden vuoksi kansan ruokahuoltoa ei pitäisi päästää liian tuontiriippuvaiseksi. Ruotsin tilanne on mielestäni jo hälyttävä varsinkin kun Ruotsin luonnon olosuhteet ovat hyvät ruoan alkutuotannolle.

tiistai 4. helmikuuta 2014

Kylmää vettä niskaan euroalueelle kehittyviltä markkinoilta

FED:n laukausema pääomapako kehittyviltä markkinoilta on aiheuttanut kehittyvien markkinoiden pörssien voimakkaan laskun. Tämä lasku näyttää tarttuneen nyt läntisiinkin pörsseihin.

Nyt kun jälleen kerran euroalueelle on viritetty toiveikkaat kasvuennusteet tälle vuodelle, kaadetaan saavista kylmää vettä niskaan – tällä kertaa kehittyviltä markkinoilta. Euroframe arvioi, että euroalueen kokonaistuotanto kasvaa tänä vuonna 1,3 ja ensi vuonna 1,6 prosenttia.

Kehittyvien markkinoiden pääomapako tuskin tulee jäämään ilman reaalitaloudellisia seurauksia. Ja kun niitä tulee, euroalue kaikkein heikoimpana lenkkinä maailmataloudessa ottaa tästä osansa täysimääräisesti. Toiveet edes yhden prosentin kasvusta tälle vuodelle voi jo varmasti unohtaa. Sama koskee toki Suomeakin.


Uskotalous

Euroalueen talous ja siinä mukana Suomen talous on muuttunut uskotaloudeksi. Me uskomme, että huomenna kajastaa valo kirkkaammin. Ja kun se huominen ei tuo valoa, sitten ylihuominen tuo. Vaan ei tuo. Pitäisi varmaan tehdä jotakin muutakin kuin vain uskoa.

Uskotalouden arvojohtajina ovat toimineet ekonomistit. Tämän päivän kauppalehdessä Danske Bankin Lauri Uotila sanoo, että Suomen hallituksen hallitusohjelma perustui koko hallituskauden kasvuodotuksille, mutta talous on kehittynyt heikosti jo vuosia. Koko ohjelma rakentui optimistisille, lopulta väärille kasvuarvioille.

Kysynkin Laurilta, että mistä nämä jatkuvasti ja alituisesti ylioptimistiset väärät kasvuarviot tulevat? Ei kai Lauri sinulla ole ollut näppisi pelissä? Eikö olisi parempi tunnustaa, että tässä maailmantilanteessa, jossa talous ei enää taantuvissa länsimaissa toimi kuten ennen, ennustaminenkin on vaikeampaa ja se näyttää tuottavan pelkkää harhaista luottamusta tulevaan, jossa ei kuitenkaan reaalisesti toivoa ole ilman että ryhdytään oikeasti töihin?


Hyöty irti

Sijoittajalle ja etenkin Swing-tyylisesti sijoittavalle tämäkin tilanne voi kuitenkin tuoda tuottoisia kauppoja. Alla olevassa kuvaajassa on seuraavista ETF-tuotteista koottu indeksi: BRIS, EDZ, BZQ ja EUM. Kaikki ovat kehittyvien markkinoiden short-rahastoja ja osa niistä on leveroitu. Näihin tuotteisiin voi kuka tahansa sijoittaa esimerkiksi Nordnetin kautta.

ETF-indeksi: BRIS, EDZ, BZQ ja EUM

lauantai 1. helmikuuta 2014

BKT laski vuonna 2012 prosentin

Palkansaajien tutkimuslaitos ennusti 3.4.2012, että Suomen bruttokansantuote kasvaisi vuonna 2012 1,9 prosenttia ja vuonna 2013 2,6 prosenttia. Pieleen meni kuten tavallisesti laskusuhdanteessa. Suomen bruttokansantuote kasvoi –1,0 prosenttia Tilastokeskuksen tuoreimman vuoden 2012 ennusteen mukaan.

Kuten vuonna 2009 kaikkien ennustelaitosten ennusteet olivat systemaattisesti ja rajusti liian optimistisia vuonna 2012. Sama toistui jälleen 2013. Kuinka hyvät eväät tehdä suhdannepoliittisesti oikeita päätöksiä tälläinen systemaattinen liian optimistinen arvailu antaa poliittisille päätöksentekijöille?