tiistai 25. elokuuta 2015

Öljy sietämättömän halpaa

Lokakuun WTI öljyfutuuri puhkaisi 40 dollarin tynnyrihinnan viime viikolla, ja Brent-raakaöljyn lokakuun futuuri on tätä kirjoittaessa 44 $ tynnyriltä. Öljyn hinta on nyt finanssikriisin 2009 tasoilla, joskaan finanssikriisin pohjatasoja ei ole vielä saavutettu.

Viime vuoden puolella tapahtunut öljyn hintaromahdus on romahduttanut johtavien öljy-yhtiöiden tulokset. Tämän vuoden toisen vuosineljänneksen öljyn hintaralli ylös ei öljy-yhtiöitä auttanut, sillä yhtiöiden toisen vuosineljänneksen tulokset olivat heikkoja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä osa öljyjäteistä teki jo negatiivisen tuloksen. Seuraavassa taulukossa on toisen vuosineljänneksen tulokset verrattuna vuoden 2014 vastaavan ajankohdan tuloksiin. Toisen neljänneksen Brent-futuurin keskihinta oli 62 dollaria tynnyriltä.

Öljy-yhtiö2015 Q2 (milj. $)2014 Q2 (milj. $)Muutos (%)
Chevron5715670-90
Statoil27303940-31
Gazprom

71
Exxon Mobil

-52
BP

-41
Royal Dutch Shell
-35
Total
-4
Petrobras1712230-92





Öljy-yhtiöt ovat vastanneet öljynhinnan laskusta aiheutuneeseen paineeseen leikkaamalla kuluja rajusti. Pyrkimyksenä on laskea uusien avattavien öljykenttien kannattavuusrajaa.


Ylitarjonta
Sekä öljyn tarjonta että kysyntä ovat kasvaneet viime vuosina. Öljyn tarjonta on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin kysyntä. Seuraava kuva selventää asiaa.

Kuva 1. Öljyn tarjonta on kasvanut nopeammin kuin kysyntä (WSJ)

Öljyvarastojen täyttyminen ja öljyn tarjonnan voimakas kasvu aiheutti nykyisen öljyn hinnan romahduksen vuoden 2014 noin 100 dollarin tynnyrihinnasta nykyiseen 40 dollarin hintaan (WTI). Myös Kiinan talouskasvun hiipuminen ja siitä aiheutuva yleinen raaka-aineiden kysynnän hiipuminen on taustalla.


Ylitarjonta on väliaikaista
Vanhat öljylähteet ehtyvät, joten uutta tuotantoa on otettava käyttöön jatkuvasti. Uuden öljytuotannon tuotantokustannusten kannattavuusraja tynnyriä kohti vaihtelee voimakkaasti. Helpoiten tietoa uuden tuotannon kustannuksista on saatavilla Norjan öljykentiltä. Tämän sivun http://e24.no/energi/disse-norske-oljefeltene-staar-i-fare-paa-grunn-av-lav-oljepris/23357796 kuvasta näkee suoraan uusien öljykenttien kannattavuuden öljyn reaaliaikaisella hinnalla (tässä 44,33 USD/tynnyri).


Kuva 2. Norjan öljykenttien kannattavuus tynnyriä kohti.

Kuvasta kannattava tuotanto on tänä vuonna käyttöön otettavia kenttiä. Tulevien vuosien uusi tuotanto vaatii pahimmillaan lähes 100 USD tynnyrihintaa ennen kuin kenttä kannattaa ottaa käyttöön. Uudesta tuotannosta huolimatta Norjan öljytuotanto laskee vuosittain 5 – 10 % vauhdilla.

Kanadan öljyhiekkakentillä uustuotanton kannattavuusraja on keskimäärin 80 USD tynnyriltä. Kannattavuusrajat vaihtelevat luonnollisesti kenttäkohtaisesti samoin kuin Norjassa. Öljyhiekan tuotantokustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti se, onko kenttä avolouhos vai maan sisäinen kaivos. Valtaosin Öljyhiekka kaivetaan maan sisästä syvyyksistä.

Nigerian ja Angolan uustuotannon kannattavuusraja on keskimäärin 70 USD tynnyriltä.

Suurimmistä öljy-yhtiöistä BP ilmoittaa kannattavuusrajoiksi 60-80 USD tynnyriltä, Royal Dutch Shell 70-110 USD tynnyriltä ja Total samoin 70-110 USD tynnyriltä. Suuret öljy-yhtiöt ovat tänä vuonna ilmoittaneet suurista irtisanomisista ja kustannusten leikkauksista tarkoituksenaan parantaa kannattavuutta ja alentaa uustuotannon kannattavuusrajaa.

Ensimmäiset USA:n liuskeöljy-yhtiöt ovat konkurssissa. Liuskeöljy-yhtiöt ovat kuitenkin pitäneet yllä tuotantoaan yllättävän sitkeästi. Liuskeöljy-yhtiöt ovat suojanneet myyntihintansa selvästi nykyistä öljyn hintaa korkeammalle tasolle viime vuonna myydyillä öljyfutuureilla, mutta ankea todellisuus on koittamassa tänä syksynä, kun suojaus on laukeamassa.

On täysin selvää, että nykyisen hintatason pitkittyessä öljyn tuotanto kääntyy laskuun. Kysyntä sen sijaan jatkaa kasvuaan siitäkin huolimatta, että maailmantalouden kasvu hiipuisi selvästi tänä ja ensi vuonna.

Tuotantokustannukset
Käytössä olevien öljykenttien tuotantokustannuksista on vaikeampi ottaa selvää. Kanadan öljyhiekkakenttien öljyn tuotantokustannukset ovat keskimäärin 50 USD tynnyriltä. USA:n liuskeöljy on hiukan kalliimpaa tuottaa 60 USD tynnyrihinnalla, mutta alimmillaan tuotantokustannukset saattavat olla vain 24 USD tynnyriltä.

Toisella vuosineljänneksellä tänä vuonna Brent-öljyn tynnyrihinta oli keskimäärin 62 USD. Toisella vuosineljänneksellä tuotto tynnyriä kohti oli Chevronilla -9,4 USD, Shellillä 3,11 USD ja Exxon Mobililla 5,61 USD. Tässä on kuitenkin mukana yritysten kaikki kustannukset - siis myös tutkimus ja etsintäkulut. Kuitenkin nähdään, että nykyisellä hintatasolla suurilla öljy-yhtiöillä tulee olemaan suuria vaikeuksia pysyä kannattavana.


Kuva 3. Marginaalikustannukset, joilla yksi lisätynnyri öljyä voidaan kannattavasti tuottaa (USD/tynnyri)

Maittain lisäöljytynnyrin tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti kuvan 3 mukaisesti. Hinnat ovat vuodelta 2014. Arktinen öljy on erittäin kallista, ja arktisten öljykenttien käyttöönottoa tuskin harkitaan niin kauan kuin öljy pysyy alle 100 USD tynnyriltä. Toisessa ääripäässä on Saudi Arabia, jonka myymä öljy on lähes ilmaista tuottaa. Tietolähteestä riippuen tuotantokustannukset vaihtelevat. Eri tietolähteet voivat viitata hieman eri merkityksiin. Tässä taulukossa lisäöljytynnyrillä ei mielestäni viitata välttämättä uusiin öljykenttiin, sillä toiminnassa olevien kenttien tuotantomäärätkin saattavat käsittääkseni vaihdella.

Öljyvaltioiden budjetit
Vaikka osa öljyvaltioista pumppaavat öljynsä lähes ilmaiseksi, on öljyvaltioiden budjetit viritetty reilusti kannattavuusrajaa korkeammalle öljyn hintatasolle. Tuoreimpien lukujen mukaan vaaditaan budjettitasapainon saavuttamiseksi öljyltä Libyassa 215 USD, Algeriassa 111 USD, Saudia Arabiassa 103 USD, Iranissa 92,5 USD, Venezuelassa 89 USD, Nigeriassa 88 USD, Venäjällä 78 USD, UAE:ssa 73 USD, Irakissa 71 USD, Gatarissa 59 USD ja Kuwaitissa 47 USD tynnyrihintaa. Nykyisellä hintatasolla budjetti ei ole missään näissä valtioissa tasapainossa.


Kuva 4. Öljyvaltioiden öljyn hintavaatimukset budjetin pitämiseksi tasapainossa vuonna 2013

Öljyn tarjonta ja kysyntä
Öljyralli sai alkunsa Iranin ydinsopimuksesta, joka voi avata Iranin öljyn maailmanmarkkinoille. Tämän pelättiin lisäävän merkittävästi öljyn ylitarjontaa. Ilmeisesti Iranin öljy tulee kuitenkin länsimarkkinoille asteittain.

OPEC:n mukaan maailman öljyn ylituotanto olisi noin 2 miljoonan tynnyriä päivässä. OPEC on ylittänyt omat tuotantotavoitteensa miljoonalla tynnyrillä päivässä. Sitten vuoden 2014 toukokuun OPEC on lisännyt öljytuotantoaan 1,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä. Jos OPEC päättäisi niin, se voisi yksin ratkaista maailman ylituotanto-ongelman.

Yhdysvaltain öljyvarastot ovat poikkeuksellisen täysiä. Varastojen öljymäärä on kuitenkin hienoisessa laskussa. Samoin USA:n liuskeöljytuontanto on kääntynyt laskuun tosin vain hienoisesti.

OPEC ennustaa maailman öljyn kysynnän kasvavan noin miljoona tynnyriä päivää kohti vuodessa.

Lähiajan hintakehitys
Maailman öljyn jalostamojen huoltokatkokset ajoittuvat kausiluontoisesti eniten syksyyn. Tämä aiheuttaa notkahduksen öljyn kysynnässä joka syksy. Tämän vuoksi monet ennustavat öljyn hintasyöksyn vielä jatkuvan aina 30 dollarin tasolle. Ennusteet kuitenkin lyövät säännöllisesti yli. Vuonna 2007 öljyn tynnyrihinnan uskottiin nousevat 400 USD tasolle. Vuoden 2015 alunkin pohjakin olisi pitänyt saavuttaa 30 USD:n tasolla.

Nyt myytävä lyhimmän maturiteetin futuuri on lokakuun futuuri. Jos jalostamojen huoltokatkokset otetaan huomioon, pohjien pitäisi olla nyt käsillä. Maailman pörssien viime päivien raju heilunta voi kuitenkin tehdä mitä hyvänsä myös öljylle.

Lopuksi
Öljyvaltiot ja öljy-yhtiöt tarvitsevat ehdottomasti huomattavasti korkeampaa öljyn tynnyrihintaa selvitäkseen. Mikäli öljy jatkaa pidempään näillä hintatasoilla sekä öljy-yhtiöt että öljyvaltiot ovat vaikeuksissa. Öljyn tuotantoa täytyy kuitenkin rajoittaa, öljyn kysynnän täytyy lisääntyä ja varastojen täytyy supistua ennen kuin pysyvästi päästään siedettävämmälle öljyn hintatasolle öljyvaltioiden kannalta.

perjantai 7. elokuuta 2015

Historiallinen rakennemuutos maailmantaloudessa


Vuonna 2012 maailman tavarakaupan volyymin kasvu putosi alle puoleen vuosien 1993-2013 keskiarvosta. Sen jälkeen maailman tavarakauppa on pysynyt alamaissa. Länsi-Euroopan pitkittynyt lama ja USA:n historiallisen hidas toipuminen ovat merkittävimmät syyt maailmankaupan hidastumiseen. Graafi 1 kuvaa tilannetta vuoteen 2013 asti.


Kuva 1. Maailman tavarakaupan volyymin kasvu ja maailman BKT:n kasvu vuosina 2005 – 2013. (WTO)

Kuvaajasta 1 nähdään, että vuodesta 2012 lähtien maailmankaupan kasvun ja BKT:n kasvun suhde on poikkeuksellinen. Normaalisti maailmankauppa kasvaa selvästi nopeammin kuin maailman BKT. Vuodesta 2012 lähtien nämä ovat kasvaneet käsikädessä.

Seurauksena tästä raaka-aineiden hinnat ja kehittyvien maiden valuutat ovat romahtaneet. Kehittyvät maat ovat riippuvaisia maailmankaupasta. Maailmankaupan hyytyminen on johtanut kehittyvien maiden kasvun tyrehtymiseen ja osassa maita taantumaan. Kuvassa 2 on Brasilian ja Venäjän tilanne.


Kuva 2. Brasilian ja Venäjän osakemarkkinoiden indeksit vuosina 2008 – 2015.

Kuva 3 näyttää kuinka kauniisti maailmankaupan kasvu noudatti ennustettuna kasvukäyrää aina vuoteen 2008 asti. Sitten tuli romahdus eikä paluuta enää entiseen kasvuun tullut. Länsimaiden kulutuksen kasvu aina vuoteen 2008 oli maailmankaupan kasvun moottori. Tämä moottori yksinkertaisesti leikkasi kiinni vuonna 2008.


Kuva 3. Maailmankaupan volyymi vuosina 1990 – 2013. (WTO)

Uskon vakaasti, että todistamme parhaillaan historiallista muutosta, joka on verrattavissa sosialismin maailmanlaajuiseen romahtamiseen 1990-luvun alussa. Länsimaat on menettävässä lopullisesti ja pysyvästi maailmantalouden hegemoniansa. Kiina on noussut maailman suurimmaksi taloudeksi (PPP).


Todistamme parhaillaan historiallista muutosta, joka on verrattavissa sosialismin maailmanlaajuiseen romahtamiseen 1990-luvun alussa. Länsimaat on menettävässä lopullisesti ja pysyvästi maailmantalouden hegemoniansa.


Maailmankauppa ei voi enää luottaa länsimaiden vetoon. Kehittyvien maiden on noustava maailmankaupan vetureiksi. Näistä ei kuitenkaan toistaiseksi ole siihen. Siksi maailmankaupan matalasuhdanne voi olla oletettua sitkeämpi, ja siksi raaka-aineiden hinnat voivat polkea oletettua pitempään matalalla tasolla.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Pääomainvestoinnit teknologiaan EU:ssa kehitysmaatasoa


Wall Street Journalista löytyi graafi, joka yhdellä kuvalla kertoo sen hyvin synkän tilan, jossa tämä maanosa makaa.


Maailman pääomainvestoinnit teknologiayrityksiin vuosina 2006 – 2015. (WSJ)

Pääomainvestoinnit teknologiayrityksiin suhteutettuna väkilukuun ovat Israelissa 13 kertaiset ja USA:ssa 11 kertaiset verrattuna EU:n. Kiinan teknologiainvestoinnit ovat vielä vähäiset väkilukuun nähden, mutta ne ovat parhaillaan räjähtämässä.


Kuten kaikki me hyvin ymmärrämme, pääomainvestoinnit teknologiaan ovat se alue, jolla tulevaisuus tehdään. Kun tällä alueella EU on taantunut tai on taantumassa kehitysmaaksi, se ponnistelee sitäkin suuremmalla innolla maailman johtavaksi ilmastonmuutosjohtajaksi. Maailman huipputiedemiehistähän noin 101,87 % on tieteellisesti todistanut ja tietokoneella oikein mallintanut (ajatella sentään, mitä teknologiaa), että ilmastonmuutos on aina maailman miljardien vuosien historiassa johtunut ihmisen päästelemästä hiilidioksidista. Niin silloin kuin Antarktiksella kasvoi sademetsää (joskus ennen dinosauruksia) kuin silloin kun Suomen niemi oli kilometrien vahvuisen jään peitossa. Pahaksi onneksi, kukaan ei ole vielä ilmoittautunut olevansa niin vajaamielinen, että seuraisi johtajaa. Usko vasemmistopunavajakismiin turvottaa aivot käyttökelvottomaksi.

Muutama vuosikymmen takaperin maailman huippuekonomisteista ja tiedemiehistä samaiset noin 101,87 % todistivat tieteellisesti laskemalla (käsin, sillä silloin ei ollut kunnon tietokoneita), että sosialismi voittaa kapitalismin, koska se on taloudellisesti tehokkaampi. Nobel-ekonomisti Paul Samuelson (Paul Krugmanin opettaja) ennusti vuonna 1967, että Neuvostoliiton kansantuote ohittaa Yhdysvaltojen kansantuotteen, koska Neuvostoliiton talous kasvaa Yhdysvaltojen taloutta nopeammin. Sosialistinen talous kun on kuulemma kapistalismin monopoliriistoa tehokkaampi. Tämän väistämättömän totuuden oli tapahduttava vuonna 1995.

Tämän tarinan opetus on se, että meidän on aina syytä uskoa niitä ihmiskunnan tieteellisiä syväneroja silloin, kun nämä opettavat meillä maailmankatsomuksellisia uskonasioita. Heillä on kaikki ymmärrys, heillä on kaikki tieto, heillä on kaikki valo. Meillä ei ole mitään. Tämän lisäksi, meidän on tyynesti ja vankkumatta suljettava silmämme kaikilta niilta tosiasioilta, jotka näyttäisivät ensinäkemältä olevan ristiriidassa tuon tieteellisen syvävalon kanssa.

lauantai 1. elokuuta 2015

Pohjoismainen hyvinvointiyksikköratkaisu

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntajärjestelmä on maailman tehokkain ainakin yhdessä asiassa. Nimittäin se pystyy tuottamaan todennäköisesti suhteellisesti enemmän kuin mikään muu yhteiskunta ns. pohjoismaisia hyvinvointiyksiköitä eli rappioalkoholisteja.

Käytännön ongelmia tämä tuottaa niille, jotka eivät ole toistaiseksi saavuttaneet tätä pohjoismaista hyvinvointiyksikkötasoa, muun muassa vaikeutena kesäpäivinä löytää puiston penkkiä joka ei olisi jo varattu jonkun oksentavan, ulostavan tai virtsaavan pohjoismaisen hyvinvointiyksikön toimesta. Sama ongelma vallitsee jokaisen suomalaisen pikkukaupungin terveydenhuollon iltapäivystystä. Örinän, virtsan, oksennuksen ja ulosteen sekaan on vaikea ns. normikansalaisen mahtua.

Tähän ongelmaan, mikäli se siis on ongelma, tarjoan seuraavaa ratkaisua. Ghanassa myydään paikallista viskiä nimeltä Jebel Gold. Se maksaa noin 3 euroa litralta. Koska juoman alkoholipitoisuus on yli 40 %, litra per hyvinvointiyksikkö per päivä riittänee hyvin. Kokonaiskustannukseksi saamme 90 euroa kuukaudessa hyvinvointiyksikköä kohden ravinnon osalta.

Ehdotan siis, että Suomen valtio ostaa tai vuokraa Ghanasta maapalstan, johon se pystyttää telttoja noin puolelle miljoonalle ihmiselle. Koska Ghanalaiset tuskin hirveästi innostuvat pohjoismaisista hyvinvointiyksiköistä, alue aidataan piikkiaidoin. Teltat riittävät, koska ilmasto on aina lämmin. Kotimaassaan Suomessa nämä hyvinvointiyksiköt ovat tosiasiallisesti asunnottomia. Siten asumisolosuhteetkin paranevat. Menolippu isketään siis puolelle miljoonalle hyvinvointiyksikölle käteen, ja perillä on ympärivuorokautinen alkoholitarjoilu. Kun vielä Suomen valtio maksaa Ghanalle riittävästi vuokraa alueesta, kaikki ovat järjestelyyn ylen tyytyväisiä. Vuotuiset säästöt ovat valtavia. Kaikki hyvin, loppu hyvin.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Saksa euron suurimpia hyötyjiä

Eurolla saa nyt noin 1,1 dollaria. Euro on devalvoitunut vuodessa lähemmäs 20 %. Tämä tuo merkittävän myyntiavun saksan euroalueen ulkopuolelle suuntautuvalle viennille.

Suomi on toista maata. Euron merkittävä devalvoituminen ei ole saanut vientiä vauhtiin. Teollisuustuotannon taantuminen näyttää pikemminkin kiihtyvän. Osaltaan tähän vaikuttaa se, että päävientimaiden valuutat (rupla ja Ruotsin kruunu) ovat devalvoituneet vieläkin enemmän kuin euro.


Suomen euromatka on ollut hirveä. Perussyy ongelmiimme ei ole euro, mutta euro supistaa keinovalikoimaa tässä historiallisen syvässä lamassa. Lisäksi euro tuo mukanaan Kreikan kaltaisten verenimijämaiden vuoksi mittavat luottotappioriskit veronmaksajille. Hyvästä syystä Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa on ajankohtainen ja paikallaan.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Nyt on kevennettävä työn verotusta voimakkaasti

Sipilän hallitusohjelma toteaa: ”Verotuksemme on ennätyskireää. Kilpailukykymme ei kestä enää korkeampaa veroastetta, joten sen kiristäminen ei ole mahdollista. Toisaalta tässä tilanteessa emme voi sitä keventääkään. ”

Miksi tässä tilanteessa työn verotusta ei voisi keventää? Tämä on sama kuin sanoisi, että tässä tilanteessa meillä ei ole vara pienentää työttömyyttä eikä lisätä taloudellista toimeliaisuutta eli kasvua.

EU-alueella työttömyyden verojoustoksi on saatu lukema 0,32. Tämä tarkoittaa, että toteutettavan yhden prosenttiyksikön ansioverotuksen kevennyksen vaikutus työttömyysasteeseen olisi noin prosenttiyksikön kolmannes.

http://retro.tek.fi/tek-lehti/TEK-TA503/503s22.pdf

Koska työn verotuksen alentaminen ei maksa itseään takaisin kokonaan talouskasvulla, on julkisen sektorin säästöjä kiihdytettävä. Tämä on voimakkain mahdollinen satsaus tulevaisuuden kasvupotentiaalin parantamiseksi, kuten totean blogini jutussa http://tarinoitataloudesta.blogspot.fi/2012/11/liikalihavuus-tappaa-myos-kansakunnat.html. Vanhoilliset vasemmistoekonomistit kiinnittävät julkisen sektorin säästöissä kaiken huomion ainoastaan lyhyen aikavälin negatiivisen kasvuvaikutukseen. Kasvun lisäksi julkiset säästöt parantavat ihmisoikeustilannetta sitä enemmän mitä laajempi julkinen sektori järjestelmässä on. Ääriesimerkkeinä tästä ovat vasemmistososialistiset Maon Kiina ja Pol Potin Kambodža.

Me emme yksinkertaisesti pärjää enää sillä, että USAn ja Länsi-Euroopan vanhoillisvasemmisto ylistää vanhoillissosiaalidemokraattisen yhteiskuntajärjestyksemme ylivertaisesti maailman parhaaksi aivan kuten se piti ennen vasemmistososialismin romahdusta Neuvostoliittoa ja Maon Kiinaa paratiisina. Punavajakkien, oli nämä sitten Paul Krugmanin kaltaisia vasemmistoekonomisteja tai muita, ylistystä ei voi syödä.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Riski pörssikuplan puhkeamisesta kasvaa

Kiinan pörssikuplan puhkeaminen voi johtaa myös USA:n ja läntisten pörssien merkittävään korjausliikkeeseen tai kuplan puhkeamiseen. Kiinan pörssit ovat lähes täysin suljettuja muilta kuin kiinalaisilta. Tämä ei silti tarkoita sitä, että Kiinan pörssien tämänhetkisellä tilalla ei olisi vaikutusta maailmantalouteen.

S&P 500 -indeksin päivän sisäiset vaihtelut ovat kasvaneet ja VIX-indeksi on nousussa. Euroalueen Kreikka-farssi lisää hermostuneisuutta. Merkittävälle korjausliikkeelle tai kuplan puhkeamiselle on nyt suotuisat olosuhteet.

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Tyrmistystä Kreikassa?

Vanhoillinen äärivasemmistolainen Kreikan hallitus kuvitteli kuukausitolkulla kykenevänsä sanelemaan lopulle euroaluetta ne ehdot, joilla muun euroalueen veronmaksajat elättäisivät heidät. Toisin kävi. Nyt peli on vihdoin puhallettu poikki. Ratkaisu on hyvä, ja suomalaisten veronmaksajien riskejä ei enää kasvateta. Miten pohjattoman tyhmiä nämä vasemmistolaiset vanhoillispunavajakit oikein ovat?

Tappioiden määrä, joka tästä kreikkaseikkailusta seuraa ei liene vielä mahdollista arvioida. Samoin markkinoiden reaktiot näemme vasta maanantaina.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Läntisten kehittyneiden maiden osuus maailmantaloudesta romahtanut



Sosialistisen Neuvostoliiton romahtaminen 1990-luvun alussa oli lähtölaukaus länsimaiden romahdusmaiselle taantumiselle. Vasemmistososialismin romahdus länsimaiden ulkopuolella vapautti 1990-luvun alussa tuhansia miljoonia ihmisiä kilpailemaan samoilla maailmanlaajuisilla markkinoilla. Näillä markkinoilla länsimaat eivät enää pärjänneet. Tämä näkyy hyvin selkeästi seuraavasta kuvaajasta.






Kuva 1. Kehittyneiden länsimaiden osuus maailmantaloudesta vuosina 1980 - 2020

Kehittyneiden maiden osuus maailmantaloudesta on romahtanut 64 prosentista 43 prosenttiin vuosina 1980 - 2015. EU:n talous on romahtanut paljon jyrkemmin. Vuonna 1980 EU:n osuus maailmantaloudesta oli vielä 30 prosenttia, kun se nyt on enää 17 prosenttia. Neuvostoliiton romahdus oli lähtölaukaus kehittyneiden maiden taantumiselle, mutta EU:n taantuminen alkoi jo aiemmin. EU on taantunut yhtäjaksoisesti ainakin jo vuodesta 1980, mutta todennäköisesti pidempään.

Länsimaiden oli helppo kilpailla maailmanmarkkinoilla niin kauan kuin miljardit kehitysmaiden ihmiset elivät vasemmistolaisen sosialismin punaterrorin alla. Tämä vasemmistopunaterrori johti maailmanlaajuisesti satojen miljoonien ihmisten tuhoutumiseen kansamurhissa, sisällissodissa, joukkotuhonnoissa, teollistetuissa kansamurhissa, nälänhädissä, kidutuksissa, absoluuttisessa köyhyydessä ja niin edelleen. Vertailun vuoksi natsit kansanmurhasivat 10 miljoonaa ihmistä.

Se onni, joka kohtasi länsimaiden ulkopuolista maailmaa vasemmistolaisuuden romahduksen myötä, ei kohdannut länsimaita samassa mitassa. Länsimaat putosivat kehityksen kelkasta kuin taikaiskusta. Se ajattelu ja ympäristö, jossa etenkin maailman nopeiten taantuva talousalue euroalue elää, on peräisin kiihkoisimmilta vasemmistoterrorin vuosikymmeniltä. Uudistuminen ja uudistaminen, mikä tarkoittaisi julkisen sektorin eli punamielivallan alasajamista, on tässä erittäin vanhoillisessa ympäristössä lähtökohtaisesti mieletön ajatus. Siksi maanosamme on tukevasti matkalla maailman köyhimmäksi ja väkivaltaisimmaksi talousalueeksi. Tätä kehitystä ei voi pysäyttää eikä kääntää. Kehityksen hidastaminenkin on todennäköisesti mahdotonta.

Länsimaiden romahdusmainen taantuminen hakee maailmanhistoriassa vertaistaan. Rooman tuhoutuminen kesti satoja vuosia, Bysantin tuohoutuminen kesti vielä pidempään, Persiakaan ei luhistunut hetkessä puhumattakaan Egyptin vuosituhantisesta valtakaudesta.

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Teollisuustuotannon taantuminen kiihtyy

Vuoden alkupuolella teollisuustuotannon taantuminen on asettunut 4 – 5 % vauhtiin verrattuna vuotta edeltäneeseen jaksoon. Näin ollen teollisuuden taantuminen pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassamme kiihtyy.

Teollisuustuotannon kasvu 2014 - 2015 Suomessa



Tämä trendi on yhteinen kaikille pohjoismaisille hyvinvointiyhteiskunnille. Päinvastoin kuin otsikot kertovat se tapahtuu myös kansankodissa. Kansankodin pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa voi pitää jopa nopeammin taantuvana yhteiskuntana kuin Suomea, sillä erittäin hidas kasvu on aikaansaatu erittäin rajulla yksityisen sektorin velkaantumisella.

perjantai 22. toukokuuta 2015

Käännettä ilmassa Brasiliassa?

Brasilian realin arvo dollareissa on laskenut vuoden 2011 huipulta arvosta 0,65 tämän päivän 0,33 dollariin (22.5.2015). Laskua on tullut lähes 50 %. Koska realin devalvoituminen on tapahtunut suhteellisen tasaisesti 4 vuoden aikana, ei asia ole synnyttänyt suuria otsikoita päinvastoin kuin Venäjän ruplan romahdus.


Kuva1. Brasilian real USA:n dollareilla vuosina 2008 – 2015.

Luonnollisesti osakekurssit ovat käyttäytyneet samoin. São Paulon pörssin IBOVESPA-indeksi pohjasi näillä näkyminen jo 2014 keväällä, mutta EWZ-ETF ei sitä vielä tuolloin tehnyt. EWZ-ETF:n ja IBOVESPAn osakesalkku poikkeavat hieman toisistaan.


Kuva 2. Brasilian IBOVESPA-indeksi ja EWZ-ETF vuosina 2010-2015

Pääomapako on seurausta vuodesta 2012 alkaen kestäneestä matalasuhdanteesta, jolloin vuosittainen talouskasvu on vaihdellut välillä 0,3 % ja 2,5 %. Tuoreimmassa ennusteessa Brasilian talouden ennustetaan taantuvan -1,0 % tänä vuonna.


Kuva 3. Brasilian talouskasvu vuosina 2001 – 2019.

São Paulon pörssin tunnusluvut näyttävät jo houkuttelevia lukemia. Suhdannekorjattu P/E-luku (CAPE) on lukemassa 8,8 (27.2.2015), ja samoin houkuttelevia ovat hinta/kassavirta (PC), hinta/nettovarallisuus (PB) sekä osinkotuotto (DY).

http://www.starcapital.de/research/stockmarketvaluation

Brasilian julkisen sektorin kulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen ei ole kasvanut 2000-luvulla, ja julkisen sektorin kulutus on Länsi-Eurooppaan verrattuna erittäin matalalla tasolla. Tämä matala taso on säilynyt nykyisen vasemmistolaisen Dilma Vana Rousseffin johdolla. Siten julkinen sektori ei ole este maan nopean talouskasvun jatkumiselle myös tulevaisuudessa.


Kuva 4. Brasilian julkinen kulutus suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Työttömyys on noussut hieman taantuman aikana Brasiliassa ja on nyt lukemassa 6,4 %. Tämä on kuitenkin edelleen erittäin matala lukema verrattuna Länsi-Eurooppaan ja erityisesti pohjoismaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin, joissa tyypillisesti on äärimmäisen massiiviset piilotyöttömyysreservit.

Inflaatio on noussut 8 % tasolle aiemmasta 6 % tasosta. Julkisen sektorin velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 59 %, ja se on pysynyt vakaana viimeiset kymmenen vuotta. Maa ei velkaannu huolimatta taantumasta. Kauppatase oli ensimmäisellä neljänneksellä 2015 positiivinen, ja on pysynyt 2000-luvulla enimmäkseen positiivisena lukuun ottamatta vuosia 2013 ja 2014. Vaihtotaseen ylijäämä on kasvattanut 360 miljardin dollarin valuuttareservit. Maan rahoitussektori on taantumasta huolimatta vakaa.


Johtopäätelmä


En näe mitään syytä, miksi Brasilia ei voisi palata aiempaan erittäin nopeaan talouskasvuun. Käänne osakemarkkinoilla on joko nyt käsillä tai se tapahtuu lähitulevaisuudessa. Sijoittajaa tukee erittäin alhainen realin arvo samaan tapaan kuin ruplan romahdus teki Venäjän osalta alkuvuodesta.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Palkansaajien tutkimuslaitos: Ylijäämä 2,4 % vuonna 2015

Vuonna 2011 palkansaajien tutkimuslaitos ennusti julkisen sektorin ylijäämäksi muhkeat 2,4 % bruttokansantuotteesta vuonna 2015. Vuosi 2011 piti mennä tasapainossa, ja sen jälkeiset vuodet huomattavalla ylijäämällä.


Nyt PT ilmoittaa, että valtiovarainministeriön talousennuste on liian pessimistinen, sillä vuosien 2017-19 talouskasvu on ministeriön ennustetta suurempaa. Mikähän on se kompetenssi, jolla tuollainen laitos tietää VM:ä paremmin tulevan kasvun? PT vaikuttaa elimeltä, jonka vähäisenkin järjen valon sumentaa erittäin voimakas vanhakantainen vasemmistolainen ideologinen suuntautumien.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Venäjän rupla toipuu vauhdilla

Rupla on viime aikojen nopean toipumisen ansiosta enää noin 20 prosenttia halvempi euroa vastaan kuin viime kesänä ennen ruplan romahdusta. Dollaria vastaa toipuminen ei ole ollut aivan yhtä nopeaa euron arvon heikkenemisen vuoksi.

Kuva 1. Ruplan kurssi euroa vastaan 2014-2015.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Vasemmiston kannatus hiipunut voimakkaasti

Eduskuntavaaleissa vuonna 1966 vasemmisto sai 51 % äänistä. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vanhoillis-vasemmiston kannatus oli hiipunut 35 prosenttiin. Vihreät lasken kuuluvaksi äärivasemmistoon harjoitetun politiikan, retoriikan ja taistolaistaustansa vuoksi. Vanhoillis-vasemmiston kannatuksen kehitys näyttää tältä.



Kuva 1. Vasemmiston kannatus eduskuntavaaleissa vuosina 1958-2011

KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen mukaan enää noin 25 prosenttia suomalaisista sijoittaa itsensä maailmankatsomukseltaan vasemmistoon. Noin 58 % sijoittaa itsensä keskusta-oikeistolaiseksi. Jos ajatellaan, että äänestäjät tulevat tästä joukosta, vanhoillis-vasemmisto saa tuolloin noin 30 % äänistä. Vaikuttaa siltä, että vanhoillis-vasemmiston kannatus on vakiintumassa tälle tasolle lähivaaleissa.

Vasemmiston kannatuksen hiipuminen antaa jonkinlaista lievää toivon näköalaa Suomen selviytymismahdollisuuksista tulevaisuudessa. Vanhoillis-vasemmistolaisuus perustuu marxilaiseen maailmankatsomukseen, jossa totalitaarinen puolue/valtio/julkinen sektori/koneisto/väkivaltakoneisto nähdään täydellisenä ja virheettömänä päätöksentekijä yli yksilön oman tahdon.

Kun soitan kunnalliseen hammashuoltoon varatakseni ajan kipeän hampaan vuoksi, minulle annetaan aika vuoden päähän. Perinteisessä vasemmistolaisessa ajattelussa tuo hammaslääkäriaika on juuri sopiva minulle, sillä puolue/julkinen väkivaltakoneisto tietää aina tarpeeni paremmin kuin minä itse. Ajatukseni oli, että minä tarvitsen hammaslääkäriajan viimeistään kolmen tunnin päähän tästä hetkestä. Eikä tämä riitä, vaan minun on saatava valita suuresta joukosta mieluisin hammaslääkäri. Tällainen ajattelu tulkittaisiin vasemmistototalitaristisessa sosialismissa kansanvihollisuudeksi, ja tämä antaisi puolueen väkivaltakoneistolle oikeuden tuhota minut.

Vasemmistototalitarismissa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kaltaisissa järjestelmissä ihmisoikeuksista ei voida puhua, sillä niitä ei ole. Ihmisoikeuksia perinteiseisessä vanhoillis-vasemmistolaisessa ajattelussa ei nähdä yksilön oikeutena vapaaseen valintaan vaan järjestelmän rajoittamattomana vallankäyttöoikeutena yksilöön. Ihmisoikeusrikokset ovat siis perinnevasemmiston ajattelussa ihmisoikeuksia.

Minusta näyttää siltä, että kansalaiset eivät enää täysin usko vasemmistoperinteiseen tarinaan täydellisen hyvästä ja virheettömästä julkisesta sektorista. Eikä YLE enää pysty kansaa aivopesemään samassa määrin kuin ennen. Julkinen sektori kun suoriutuu aina vain huonommin sille annetuista tehtävistään ja lupauksistaan kansalaisille. Verotus sen sijaan on kireämpää kuin koskaan ennen.

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Valtionlainojen korot laskeneet lähelle nollaa

Suomen valtion liikkeelle laskemien viitelainojen kuponkikorot ovat laskeneet lähelle nollaa. Kun vielä viime syksynä liikkeelle lasketun noin 15 vuoden lainan korko oli 2,75 %, nyt maaliskuussa liikkeelle lasketun lainan korko oli enää 0,75 %. Viiden vuoden lainan korko on laskenut vuoden 2013 syksyn 1,125 prosentista 0,375 prosenttiin.

Samaan aikaan Suomen luottoluokitus heikkenee. Mikäli tämä tilanne jatkuu, ja valtio saa lähes ilmaiseksi lainaa, tulevat lainanhoitomenot laskemaan siitäkin huolimatta, että velkaantuminen mieluummin kiihtyy kuin hidastuu tulevaisuudessa.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Läntiset osakemarkkinat merkittävästi yliarvostettuja

Warren Buffettin mielestä osakepörssin kokonaismarkkina-arvo suhteessa kansantuotteeseen (Total Market/GNP Ratio) on ”luultavasti paras yksittäinen mittari siitä, millainen arvostustaso on annetulla hetkellä”. 24.3.2015 tämä mittari näytti eri pörsseissä tältä. Tässä indikaattorissa kansantuotteen tilalla on bruttokansantuote, ja indikaattoria on vahvistettu Shiller P/E -luvulla.




Kuva 1. Kokonaismarkkina-arvo suhteessa BKT:n maaliskuussa 2015 läntisillä ja kehittyvillä markkinoilla

Yli 115 % arvon saavat markkinat ovat merkittävästi yliarvostettuja. Näin ollen Sveitsi, Belgia, Japani, Ruotsi, Singapore, Kanada, Britannia, USA ja Australia ovat merkittävästi yliarvostettuja markkinoita. Alle 50 % arvon saavat markkinat ovat merkittävästi aliarvostettuja. Näitä markkinoita ovat Italia, Venäjä, Meksiko, Brasilia ja Indonesia. Italia vaikuttaa poikkeukselta läntisillä markkinoilla.

Tällä sivustolla on lisäksi tietoja odotettavissa olevista tuotoista eri markkinoilla (http://www.gurufocus.com/global-market-valuation.php). Sen mukaan Saksasta, Japanista, USA:sta, Sveitsistä, Ruotsista ja Ranskasta ei ole odotettavissa tuottoja tulevaisuudessa mikäli sijoitukset tekee nyt.


Vaikuttaa siltä, että keskuspankkien ja hallitusten elvyttävä finanssipolitiikka pumppaa läntiset osakemarkkinat kuplaan. Kuplan paisuminen voi toki jatkua vielä pitkään, sillä koroista ei ole läntisillä markkinoilla odotettavissa lähes millään aikavälillä tuottoja.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Tekeekö Putin Stalinit?

Putinin piiloleikki saa jo outoja piirteitä. Tämä ei ole ensimmäinen kerta Venäjän ja Neuvostoliiton historiassa, kun suuri johtaja katoaa. Stalin katosi kriittisellä hetkellä Moskovan piirityksen aikaan. Idea katoamisesta ei ollut Stalinin vaan Iivana julman.

Stalinin tarkoitus oli osoittaa katoamisellaan, että mikään ei toimi eikä kukaan pysty tekemään päätöksiä kun hän ei ole ruorissa itse. Hänen alamaisensa ovat kuin pieniä lapsia, jotka tarvitsivat jatkuvasti suuren isän huolenpitoa. Ja juuri niin kävikin. Terrorin pelossa diktaattorin käskyihin tottunut hallintokoneisto pysähtyi. Kunnes Stalin astui esiin ja vapautti kansan syvästä epätietoisuudesta. Astuuko suuri johtaja Putin esiin vapauttaen kansansa pahoista huhuista ja peloista osoittaen kuinka korvaamaton hän on?

lauantai 10. tammikuuta 2015

Venäjä romahtaa? - Pitäisikö sijoittaa?

Viime kuukausina olemme saaneet kuulla median välityksellä runsaasti informaatiota siitä, kuinka Venäjä on romahtamassa, kaaos leviää, elintarvikehuolto romahtaa jne. Vain hieman liioiteltuna jotenkin tähän suuntaan nämä jutut taisivat mennä. Tarkastelen tässä sijoittajan näkökulmasta Venäjää. Onko Venäjä alennuksessa vai taantuuko se lopullisesti ja ikuisesti takaisin vasemmistososialistiseksi Neuvostoliitoksi?

Huonot uutiset
Ensin huonot uutiset, jotka kaikki toki jo tietävät. Länsimaiden sanktiot käynnistivät valuuttapaon ennen kaikkea siksi, että venäläisyrityksiltä vedettiin länsieurooppalaisten jättipankkien rahoitus pois. Syntyi yhdensuuntainen valuuttaliike ruplista euroihin lainojen lauetessa. Tämä veti mukanaan muut toimijat, ja seuraukset näyttävät tältä.



Kuva 1. Ruplan arvo on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 45 %.

Saman aikaisesti öljynhinnan laskutrendi näyttää tältä.


Kuva 2. Öljyn hinta on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 50 %.


Ruplan romahdus aiheuttaa tänä vuonna voimakkaan tuontituotteiden kallistumisesta aiheutuvan inflaation. Tuorein inflaatioluku joulukuulta 2014 on 11,4 % ja inflaation ennustetaan kasvavan 13,5 prosenttiin.

Koska öljyn hinnan ja ruplan romahduksesta aiheutuva investointien väheneminen hyydyttää talouden, ei palkkasumman kasvulle ole sijaa, ja seurauksena on voimakas ostovoiman heikkeneminen.

Luonnollinen seuraus tästä kaikesta on taantuma. Maailmanpankki ennusti joulukuussa 2014 vuodelle 2015 -0,7 % kasvua. Tätä pitäisin optimistisena arviona. Paljon huonompia ennusteita on esitetty.


Faktat

Kasvu
Jotta ymmärtäisimme lukuja paremmin vertailen Venäjän makroekonomisia lukuja euroalueen vastaaviin lukuihin.

Ensin katson kuinka Venäjä on pärjännyt 2000-luvulla suhteessä euroalueeseen ja USA:n.


Kuva 3. Venäjän talous on kahdeksankertaistunut 2000-luvulla, kun euroalueen talous on junnannut paikallaan.

Vuodesta 2000 euroalueen talous on kasvanut 12 %, USAn talous on kasvanut 25 % ja Venäjän talous on kasvanut runsaat 700 %. Euroalueen taantuminen suhteessa muuhun maailmaan on rajumpaa kuin useimmat meistä edelleenkään ymmärtävät.

Öljy
Venäjä (10,61 miljoonaa tynnyriä päivässä 2013) on maailman suurimpia öljyntuottajia USAn (11 miljoonaa tynnyriä päivässä 2014) ja Saudi-Arabian kanssa. Öljy ja kaasu muodostavat 70 % Venäjän viennistä. Moskovan pörssi elää öljyn tahdissa. RSX ETF-rahaston omistuksista 44 % muodostuu energiasektorista. Siten pörssin toipumisessa öljyn hinta on avainasemassa. Toki tässä poikkeuksellisessa tilanteessa rahoituspakotteiden poistuminen on myös tärkeä signaali toipumisesta.

Venäjän taloudesta sanotaan, että öljystä tulevan helpon rahan vuoksi talouden modernisointi on jäänyt puolitiehen. Mikäli tämä pitää paikkansa, ruplan romahdus nostaa kotimaisten tuotteiden kysynnän uudelle tasolle. Tästä seuraa investointiaalto kotimaiseen tuotantoon. Ruplan romahdus on erinomainen kehitysmahdollisuus taloudelle.


Makroekonomiset tunnusluvut
Venäjä Euroalue
Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen 19,5 % (2013) 49,4 % (12/2013)
Työttömyysaste 5,2 % (11/2014) 11,5 % (11/2014)
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 13,4 % (12/2013) 90,9 % (12/2013)
Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen 1,6 % (12/2013) 2.4 % (12/2013)
Keskimääräinen tuloveroaste 13 % (12/2014) 44,5 % (12/2013)





Ensimmäinen rivi kuvaa julkisen sektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroalueen noin 50 % luku tarkoittaa kansantaloutta, joka on kroonisesti taantuva. Talouskasvu on keskimäärin erittäin hidasta ja taantumavuodet seuraavat toisiaan. Huolimatta erittäin kireästä verotuksesta euroalueen kansantaloudet velkaantuvat nopeasti. Julkisten sektorien keskimääräinen velka on jo yli 90 % suhteessa BKT:n, vaikka sisäiset säännöt sallivat vain 60 % velkatason. Euroaluetta riivaa ankara työttömyys, ja virallinen 11,5 % työttömyysaste todennäköisesti aliarvioi raskaasti todellisen työttömyyden. Euroalueen tulevaisuuden näkymät ovat synkemmät kuin missään muualla lukuunottamatta muutamaa maailman kriisipesäkettä kuten Syyriaa ja Pohjois-Koreaa.

Venäjän tilanne näyttää lukujen valossa euroalueen peilikuvalta. Julkinen sektori on erittäin pieni verrattuna euroalueen maihin, julkinen velka on olematon, verotus on erittäin kevyttä, maassa vallitsee täystyöllisyys ja vaihtotasekin on positiivinen. Näillä luvuilla on varmaa, että Venäjä kykenee toipumaan taantumista nopeasti. Vain poliittiset pakotteet voivat olla toipumisen este. Mikäli nekään.


Sijoittaminen

Kehittyvät markkinat ovat sijoittajalle varsin volatiilit, mikä jälleen varsin hyvin on todistettu Moskovan pörssin viimeaikaisella kehityksellä. Siten suurta riskiä vältteleville sijoittajille Venäjä ei sovi.

Venäjä soveltuu sijoittajalle, joka sietää normaalia suurempaa riskiä. Tällöinkin ajallinen hajauttaminen on välttämätöntä. Yksi väärä ajoitus ei siten pilaa koko sijoitusta. Venäjään voi sijoittaa ETF-rahastojen kautta dollareilla (esim. NYSEARCA:RSX) tai euroina (esim. Xetra:DBXV). Dollareilla sijoittaminen voi olla siinä tapauksessa hyvä idea, että sijoittaja uskoo euron arvon laskun jatkuvan. Mikäli sijoittaja uskoo läntisen median tavoin, että Venäjä menee konkurssiin, romahtaa sosialistisen Neuvostoliiton tasolle jälleen eikä sieltä enää koskaan toivu, ei sinne tietenkään kannata sijoittaa. Tulevaisuutta emme tiedä.