torstai 4. lokakuuta 2012

Euroopan pankkiviranomainen EBA ja kymmenen kriisipankkia


Euroopan pankkiviranomaisen EBA löysi tänään julkaistussa paperissa peräti 10 kriisipankkia Euroopasta. Kuusi näistä sijaitsee Kreikassa. Yhtään espanjalaista kriisipankkia EBA ei löytänyt.

Euroalueen valtionvarainministerit ovat sopineet 100 miljardin pankkituesta espanjalaisille pankeille. Kuitenkin EBA:n mielestä espanjalaiset pankit ovat hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Turhaanko näitä pankkitukia maksetaan?

EBA on tullut tunnetuksi ”tiukoista” pankkien stressitesteistään. Taannoisessa stressitestissä EBA totesi irlantilaisten pankkien Allied Irish Bank (AIB), Bank of Ireland (BoI) ja Anglo Irish Bank -pankkien olevan hyvässä tai erinomaisessa kunnossa. Heti stressitestin jälkeen Irlannin hallitus loi pankeille uuden jättipankkitukipaketin.

Björn Wahlroos sanoo, että ”että iso osa eurooppalaispankeista on konkurssikypsiä”. Loistavassa linjassa nämä eri toimijoiden lausumat ovat. Uskon, että Wahlroos on pidemmässä juoksussa oikeassa kriisin jatkuessa vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Kyse on luokkaa 30 000 – 50 000 miljardin euron omaisuusmassasta, josta kriisiolosuhteissa ongelmasaatavien kokonaisluokka saattaa nousta 5 000 – 10 000 miljardiin euroon. Siis lukuisat tai lukemattomat 100 miljardin euron pankkitukipaketit odottavat saajiaan. Mikään ERVV-viritys (Euroopan rahoitusvakausväline) ja myöhemmin EVM (Euroopan vakausmekanismi) ei riitä näiden maksamiseen ilman jatkuvaa rahaston paisuttamista.

ERVV:n takuumiehiä ovat euroalueen valtiot. ERVV rahoittaa tulevaisuudessa kaatuvat valtiot, jotka siis nämä valtiot takaavat ERVV:n toiminnan. ERVV siis rahoittaa jatkossa pankkien ja kaatuvien valtioiden toiminnan, joista siis valtiot takaavat taas ERVV:n toiminnan. Loistava kehä. Mielenkiintoista seurattavaa ERVV:n luottoluokituksen kehitys on jatkossa. Tähän ei voi muuta lisätä kuin, että heh heh.

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Valtion verotulot hiipuvat


Vuonna 2009 valtion tuloverotuotot ja arvonlisäverotuotot romahtivat. Vuonna 2007 valtio keräsi tuloveroja 14 384 miljoonan edestä. Vuonna 2011 tuloverotuotot olivat enää 11 057 miljoonaa euroa eli edelleen 23 % matalammalla tasolla kuin vuonna 2007.

Vuonna 2007 valtio keräsi arvonlisäveroa 15 054 miljoonalla eurolla. Vuonna 2011 arvonlisäveroa kerättiin 16 915 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron tuotto on toipunut, mutta tähän sisältyy prosenttiyksikön verokannan kiristys. Vuoden 2011 tiedot ovat ennakkotietoja.

Tuloverotuotot lähtevät jälleen tänä tai ensi vuonna laskuun. Valtio joutuukin jatkossa tasaisin väliajoin kiristämään arvonlisäveroa. Loputtomasti tätäkään ei voi tehdä kasvavin verotuotoin. Uuden nettolainan osuus valtion budjetista lähtee jälleen nousuun viimeistään ensi vuonna.

tiistai 2. lokakuuta 2012

Virossa keskustellaan tuloveron poistamisesta


Virossa keskustellaan tuloveron poistamisesta ja sen korvaamista varallisuusverolla. Viro on hyvin poikkeuksellinen euromaa. Viron julkinen talous on lähes velaton ja se on tasapainossa. Verotus on alhainen. Viron BKT kasvoi viime vuonna 8,3 %. Kasvuvuosina vuodesta 1995 lähtien Viron talous on kasvanut 6,7 – 13,3 % vuosivauhtia.

Virossa toimii noin 5000 suomalaisyritystä (noin 10 % Viron yrityskannasta), ja suomalaisyritysten määrän kasvu on erittäin kovaa. Jos tuloveron poistaminen tai merkittävä alentaminen toteutuu, Viro vetää jatkossa muitakin kuin yrityksiä. Suomalaiselle työnantajalle Suomeen työtätekevät freelancerit ja etätyöntekijät erityisesti pääkaupunkiseudulta tuntevat jatkossa entistä suurempaa houkutusta Viroon.

Käytännössä tämä merkitsee ennen kaikkea sitä, että verohirttosilmukka vanhoillissosiaalidemokratioiden ympärillä kiristyy entisestään. Suomi ei ole kaikilta osin viime aikoina pysynyt verokilvassa edes maailman kireimpiin verottajiin kuuluvan kansankodin perässä. Täällä Suomessa mennään perinnereseptillä eli verotuksen kiristämisellä. Yhä useammin tämä johtaa laskeviin verotuottoihin.

Viron BKT:n kasvuluvut vuosina 1995 – 2011 ovat: 8.7, 7.6, 13.3, 7.8, 0.7, 10.3, 6.7, 7.0, 8.2, 6.7, 9.1, 10.3, 7.7, -4.0, -14.0, 3.4, 8.3

http://www.ap3.ee/?PublicationId=a7b07221-59f1-4da0-bccf-973e34fc2a42

http://www.ap3.ee/article/2012/10/2/mois-tulumaksu-kaotamine-on-nagu-tasuta-bussisoit