keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Pohjoismainen hyvinvointihumppa

Ma laps' hyvinvointiyksikön oon
Älykkö vaiko punavajakki lie

Da – Da Oo – Oo

Töit' mul ei vain oo
Mut kurssia, jumppaa, humppaa vain

Da – Da Oo – Oo

Käyn viettohon Ma illan
Sirp' o vasara kera koira mäyrän

Da – Da Oo – Oo

Akka maukuu mäykyy
Sil' sirp' o vasara näytän Ma

Da – Da Oo – Oo

On yksiköt valtio hyvinvoinnin tääl'
Ne laps' ainokaisein vie

Da – Da Oo – Oo

On laps' ainokaisein nyt
rakastelussa hellässä setä hyvinvointivaltion

Da – Da Oo – Oo

On etu lapsosen se
Mi' valtio hyvinvoinnin antaa voi

Da – Da Oo – Oo

Ma tohtorin tilaan itsellein
Ottaa aikaa se kuuta kuusi

Da – Da Oo – Oo

Miks' ma onnellisin maailman oon
O miks' – O miks'

Da – Da Oo – Oo

Lintukodonko syytä olla se vois
O miks' – O miks'

Da – Da Oo – Oo


Kirjoitin runon tutkielmaksi suomalaisen onnellisuuden syistä. Tilastoissa Suomi loistaa maailman korkeimmalla lasten huostaanottoluvulla, maailman korkeimmilla parisuhde-eroluvuilla, alkoholismilla, erittäin korkealla tosiasiallisella työttömyydellä, erittäin korkeilla väkivaltatilastoilla ja erittäin korkeilla parisuhdeväkivaltaluvuilla. Mielipidetiedusteluissa suomalainen kertoo kuitenkin olevansa lähes maailman onnellisin.

Suomen valtion lainojen korot nousussa

Moody's vahvisti Suomen valtiolle parhaan mahdollisen luottokelpoisuusluokituksen (AAA) 22.1.2014. Uutisen jälkeen 28.1.2014 valtio laski liikkeeseen uuden 10 vuotisen viitelainan. Emission lopullinen koko oli 4 miljardia euroa. Lainan kuponkikorko oli 2%.

Edellisen kerran valtio laski liikkeeseen 10 vuotisen viitelainan 18.06.2013. Sen kuponkikorko oli 1,5 %. Suomen valtion lainojen korot ovat siis selvässä nousussa.

tiistai 28. tammikuuta 2014

Virolaisyrityksillä menee hyvin

Virolaisyritykset Virossa maksoivat vuonna 2013 ennätyksellisen osinkopotin. Yritykset maksoivat viime vuonna osinkoja 1,5 miljardin edestä. Nousua kertyi 35 % vuoteen 2012 verrattuna. Vuonna 2004 osinkopotti jäi 400 miljoonaan euroon. Viron talous on edelleen erittäin nopeasti kehittyvä.

Tallinnan pörssin yritykset kasvavat myös hyvin. Vuoden 2009 pohjilta OMXT indeksi on noussut yli 200 %. Kuitenkin indeksi jää edelleen 15 % alemmas vuoden 2007 huippulukemista. Toipuminen on kuitenkin ollut nopeaa, kun sitä verrataan Helsingin pörssiin. OMX Helsinki on noussut vuoden 2009 pohjilta noin 70 %, ja indeksi jää edelleen peräti 43 % vuoden 2007 huipusta. Vaikka suomalaiset suuryritykset toimivat globaalisti, ne eivät näytä pysyvän muun maailman imussa mukana.

OMX Tallinna 2009 - 2014

OMX Tallinna 2007 - 2014
Sitten finanssikriisin alun Tallinnan pörssi on tuottanut sijoittalle huomattavasti paremmin kuin Helsingin pörssi. Näin tulee varmasti olemaan jatkossakin. Tallinnan pörssin pienen likviditeetin vuoksi pörssi sopinee vain piensijoittajalle.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Työttömyysmystiikkaa

STTK:n pääekonomisti Ralf Sund ihmettelee työttömyystilastomystiikkaa.

”Loppuvuodesta 2013 työttömyysaste oli 7,9 prosenttia ja työttömiä oli 210 000. Työnvälityksessä oli 30000 uutta avointa työpaikkaa. Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli marraskuussa 67,8 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan joulukuun lopussa 2003 Suomen työttömyysaste oli 8,2 prosenttia ja työttömiä oli 209000 henkeä. Työnvälityksessä oli 16000 uutta avointa työpaikkaa. Työllisyysaste oli 66,4 prosenttia.”

Tilastokeskus paljastaa myös, että joulukuussa 2003 työvoiman ulkopuolella oli 1 386 000 15-74 vuotiasta henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 1 477 000 henkilöä. Luku oli siis noussut 10 vuodessa 91 000 henkilöllä. Itse asiassa ei niin paljon kuin voisi kuvitella, mutta selittää kyllä mystiikasta ainakin osan.

Mystiikan avain on todennäköisesti kuitenkin se luku, joka on tilastoissa nimikkeellä työlliset. Mitä näille ihmisille on 10 vuodessa tapahtunut? Tiedetään, että ”kymmenen viime vuoden aikana teollisuudesta on kadonnut 90 000 työpaikkaa.” Jos työllisten määrä ei ole 10 vuodessa laskenut, nämä tuottavat yksityisrahoitteiset ja julkisen sektorin menoja kattavat työpaikat ovat korvautuneet jollakin muulla. Tuo jokin muu voi olla esimerkiksi julkisrahoitteinen työpaikka tai työttömän tilastoiminen työlliseksi.

Valitettavasti tilastot eivät paljasta työvoimasta muuta kuin työvoiman määrän. Tästä tarvittaisiin tarkempaa tilastointia kuten esimerkiksi jako yksityisrahoitteisiin ja verorahoitteisiin työpaikkoihin. Joka tapauksessa tiedämme, että kiristyvästä verotuksesta huolimatta julkisen sektorin rahoituspohja on pettänyt. Se ei taatusti ole tapahtunut sen ansiosta, että meillä olisi nyt vähemmän työttömiä ja enemmän työllisiä kuin 10 vuotta sitten, vaan selitys on kyllä kovasti vähemmän mystinen.

perjantai 24. tammikuuta 2014

Pisin laskukausi 150 vuoteen

Nordean Aki Kangasharju on huomannut nyt saman asian, josta kirjoitin noin vuosi sitten. ”Vaikka maailmalta kuuluu jo vähän parempaa, tästä tulee Suomen pisin rauhanajan laskukausi ainakin 150 vuoteen, jonka ajan tilastoja bkt:stä on tehty”. Seuraukset ovat myös sen mukaisia.


Hauskasti Akin graafissa BKT nousee vuoden 2008 tasolle vuonna 2016. Voi olla, että se nousee, mutta voi olla, että se ei nouse vielä tuolloinkaan. Tähän mennessä reippaampi nousu on aina ollut kulman takana. Kulman takaa onkin paljastunut sitten entinen meno. Odotettu kasvukin tulee olemaan laiha lohtu, sillä se tulee olemaan kovin laiha. Ja lyhyen kasvun jälkeen painutaan jälleen negatiiviseen kasvuun.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Virossa koodarin keskipalkka 2340 euroa kuukaudessa

Vuonna 2013 ohjelmistosuunnittelun ja ohjelmistokonsultaatioalan keskipalkka oli 2340 euroa kuukaudessa Virossa. Virolainen lääkäri ansaitsi samaan aikaan keskimäärin 1941 euroa kuukaudessa. Suomessa lääkäri ansaitsee kaksi kertaa enemmän kuin ohjelmistosuunnittelija. 

Tämä heijastelee erittäin kovaa työvoimapulaa Viron ohjelmistosuunnittelun alalla. Palkan muodostus Virossa osoittaa, että työmarkkinat toimivat Virossa. Työvoimapula nostaa niiden alojen palkkoja, joilla pula on suurin. Palkat ohjaavat myös koulutusta voimakkaasti sinne, missä työvoimapula on suurinta.

Virolaisten palkat kasvavat edelleen 7,9 % vuosivauhtia (2013), vaikka palkkojen kasvuvauhdin väitetään laskeneen (YLE). Kasvuvauhti vaihtelee eri aloilla muutamasta prosentista 20 % vuosikasvuvauhtiin. Suomessa monella alalla palkkataso laskee.

Viron palkkatilasto on mielenkiintoinen. Koska autojen korjaajista on pula, saavat automekaanikot viidenneksi korkeinta palkkaa Virossa. Samoin on rakennusalalla. Rakennusalalla on kova pula työvoimasta ja rakennusmiehet saavat suurin piirtein yhtä suurta palkkaa kuin automekaanikot. Noin yritysten keskijohdon verran palkkaa tulee trasselimiehille ja remonttireiskoille.

Pohjilta näyttävät löytyvän opettajat, siivoojat ja kiinteistöhuolto. Opettajien palkkaus on reippaasti alle keskipalkan. Opettajat saavat palkkaa selvästi alle puolet siitä mitä automekaanikot.


Oliko Karl Marx oikeassa?

Perinteinen marxismi-leninistinen ja myös sosiaalidemokratioissa vallalla ollut teoria väittää, että vapaat työmarkkinat aiheuttavat suunnattomat tuloerot köyhimpien kuollessa kaduille nälkään. Teorian paikkansapitävyyttä voidaan helposti testata vertaamalla Suomen ja Viron työmarkkinoita. Suomessa vallitsee perinteiset sosiaalidemokraattis-korporatiiviset työmarkkinat. Palkanmuodostuksesta päättävät työmarkkinakorporaatiot (SAK, EK). Markkinoilla ei ole osaa eikä arpaa palkanmuodostukseen.

Siivousala on alhaisimmin palkattu ala Virossa. Virolainen lääkäri ansaitsee bruttona 3,5 kertaa enemmän kuin virolainen siivooja. Suomessa lääkäri ansaitsee bruttona samoin 3,5 kertaa enemmän kuin siivooja. Marxismi-leninismi ei näytä tältäkään osin validilta teorialta. Silti Suomi yhä 2010-luvulla uskoo ja luottaa marxismi-leninismiin. Olisiko aika vaihtaa levyä?