Valtion verotulot
Alkoholijuomien, makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien veroja korotettiin jälleen vuodelle 2012. Lisäksi mm. pääomaveroja kiristettiin, kotitalousvähennystä pienennettiin, asuntolainojen korkovähennystä nipistettiin, perintöveroa kiristettiin, henkilöyhtiöiden ja toiminimien verotusta kiristettiin, lehdille tuli arvonlisävero, kampaamojen arvonlisäveroa kiristettiin ja autoveroa kiristettiin. Näillä kiristyksillä pitäisi valtion tulopuoli saada varmasti kuntoon.
Mutta kuinka kävi?
Tässä valtion verotulojen ja veronluonteisten tulojen 12 kuukauden kumulatiivinen kehitys valtiokonttorin tilastoista.
 |
| Valtion verotulot 2010 - 2012 |
Valtion verotulot kääntyi laskuun toukokuussa 2012 merkittävistä veronkiristyksistä huolimatta. Lasku jatkuu. Merkittäviä veronkiristyksiä tulee jälleen vuonna 2013. Arvonlisäveroa kiristetään heti vuoden alusta prosenttiyksikön. Ostovoima eli elintaso kuitenkin laskee, BKT laskee ja kotitalouksien velkaantumisaste on erittäin korkea. Siten aleneva valtion verotulokertymä ei välttämä oikene vuonna 2013.
”Valtion verotulot kääntyi laskuun toukokuussa 2012 merkittävistä veronkiristyksistä huolimatta.”
Valtion menot
Oheinen graafi kuvaa valtion menojen 12 kuukauden kumulatiivista kehitystä. Hallitusohjelmaan kuului menoleikkaukset. Oheinen graafi osoittaa kuitenkin, että menot kasvavat tasaisesti kaiken aikaa. Julkinen hallinto on siis täysin kyvytön hillitsemään alati kasvavaa menotaakkaa.
 |
| Valtion menot 2010 -2012 |
Marraskuun 2012 kumulatiivinen 12 kuukauden valtion menot oli 52 700 miljoonaa euroa. Marraskuun 2012 kumulatiivinen 12 kuukauden valtion tulot oli 38 400 miljoonaa euroa. 14 200 miljoonaa euroa joudutaan siis kattamaan uuden velan nostamisella. Ensi vuoden budjetista joudutaan näillä näkymin kattamaan noin 30 % uudella lainalla. Veronkiristykset voivat kuitenkin taantumassa entisestään pahentaa tilannetta tuhoamalla tuottavaa työtä.
”Julkinen hallinto on täysin kyvytön hillitsemään alati kasvavaa menotaakkaa. Ensi vuoden budjetista joudutaan näillä näkymin kattamaan noin 30 % uudella lainalla.”Tässä vielä samassa graafissa valtion sekä menot että tulot. Graafi näyttää kuinka menojen ja tulojen erotus on jälleen ratkennut kasvuun. Tulojen ja monojen erotuksen kasvu jatkuu todennäköisesti vuonna 2013.
 |
| Valtion menot ja tulot 2010- 2012 |
Työttömyys
Työministeriö ylläpitää tilastoa työnhakijoista. Marraskuun luvut ovat tuoreimmat. Marraskuussa 2011 työttömiä työnhakijoita, tukitoimenpiteillä sijoitettuja, työvoiman ulkopuolisia työnhakijoita ja työttömyyseläkettä saavia työnhakijoita oli yhteensä 454 914 henkilöä. Vastaava luku vuoden 2012 marraskuussa oli 517 875. Näin laskien työttömyysaste vuoden 2012 oli 19,3 % ja vuoden 2011 marraskuun työttömyysaste oli 17,0 %. Nousua siis oli yli kaksi prosenttiyksikköä.
Virallinen tilastokeskuksen työttömyysaste oli vuoden 2012 marraskuussa 7,3 prosenttia. Tilastokeskuksen luku perustuu ILOn suosituksiin, ja siinä jätetään työttömistä kaikki sellaiset tosiasialliset työttömät pois, jotka eivät hae itse aktiivisesti töitä. Näitä ovat mm. työttömyysputkessa olevat, muut työvoiman ulkopuoliset ja tukitoimenpiteillä sijoitetut.
ILOn suositukset aiheuttavat valtavat erot työttömyysasteissa maiden välillä, vaikka tosiasialliset erot työttömyydessä olisivat olemattomat. Tämä johtuu siitä, että osassa maita työttömyysturvan ehtona on rekisteröityminen työttömäksi ja aktiivinen työn hakeminen. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa ei tällaista rajoitetta yleisesti ole, jolloin erittäin korkea työttömyysaste voidaan hävittää tilastoista haluttaessa vaikka täystyöllisyydeksi (esim. lisäämällä työttömyyseläkeläisiä).
Työvoimapula joillakin aloilla ja samanaikainen valtava työttömien työvoimareservi ovat jo vuosikymmeniä vanha ongelma pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Ongelma on edelleen pahenemassa.
Mikään totuus ei työministeriön tilastoistakaan laskettu työttömyysaste ole, vaikka se kuvaa tosiasiallista työttömyyttä merkittävästi paremmin kuin virallinen työttömyysaste. Työministeriön tilastoihin on tilastoitu ainoastaan ne työttömät, jotka ovat rekisteröityneet työnhakijoiksi. Kaikki eivät rekisteröidy työnhakijoiksi. EVAn mukaan vuonna 2010 pelkästään syrjäytyneitä 15-29 -vuotiaita nuoria oli yhteensä 51 300. Näistä 32 500 nuorta ei ole rekisteröitynyt työttömiksi työnhakijoiksi, mutta he eivät käy koulua eivätkä ole työssä. Nämä pahoinvointia kuvaavat luvut ovat valtavia pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa.
”Työttömyysaste vuoden 2012 oli 19,3 % ja vuoden 2011 marraskuun työttömyysaste oli 17,0 %. Nousua siis oli yli kaksi prosenttiyksikköä.”
Valtion velka
Valtion euromääräinen velka lisääntyi vuoden 2011 marraskuun 79,7 miljardista eurosta vuoden 2012 marraskuun 84,2 miljardiin euroon. Likvidit varat olivat vuoden takaisella tasolla marraskuussa. Velkaantuminen ei ollut niin nopeaa kuin olisi voinut olettaa, mutta joka tapauksessa kehitys oli negatiivista ja jatkuu negatiivisena. Koko julkisyhteisöjen velka oli syyskuun lopussa 99,0 miljardia euroa.
Kauppatase
Vuoden 2012 kauppatase pysyi alijäämäisenä, ja alijäämä oli vuoden 2011 tasoa. Aikavälillä 11.2010 – 10.2011 kauppataseen alijäämä oli 2809 miljoonaa euroa. Aikavälillä 11.2011 – 10.2012 kauppataseen alijäämä oli 2607 miljoonaa euroa. Samoilla aikaväleillä sekä tuonti että vienti säilyivät lähes ennallaan. Tilanne ei siis pahentunut, mutta ei myöskään helpottanut.
Vuonna 2011 vaihtotaseen vaje oli 2 167 euroa. Vaje säilynee vuonna 2012 suurin piirtein ennallaan. Ohessa tuonti ja vienti graafina.
 |
| Tuonti ja Vienti 2010 - 2012 |
Kotitalouksien velkaantuminen
Kotitalouksien lainanotto vuoden 2012 toisella neljänneksellä liki kaksinkertaistui edellisestä neljänneksestä 2,3 miljardiin euroon. Näin kotitalouksien velkaantumisaste jatkoi tasaista nousuaan saavuttaen 117,8 prosentin tason. Kauas on jäänyt edellinen noin 88 % velkaantumisaste-ennätys vuodelta 1989 ennen 1990-luvun lamaa.
Kotitalouksien velkaantuminen kasvattaa taloudellista toimeliaisuutta nyt, mutta syö tulevaisuuden kasvua. Erittäin korkea velkaantumisaste myös altistaa radikaalille korjausliikkeelle seuraavan pankkikriisin yhteydessä. Tilanne on kokonaisuutena erittäin negatiivinen ja erittäin herkkä korkojen nousulle.
Kotitalouksien rahoitusvarat olivat vuoden 2012 toisella neljänneksellä noin 220 miljardia euroa. Nämä muodostuivat pääasiassa muista osakkeista ja osuuksista (esim. oma yritys), vakuutussaamisista (esim. eläkevakuutus), noteeratuista osakkeista ja rahasto-osuuksista. Vain pienellä osalla kotitalouksista on näitä omaisuuslajeja, joten kotitalouksien rahoitusvarat keskittyvät pienelle osalle kotitalouksia. Pääosalla kotitalouksia rahoitusvarat ovat olemattomia.
Odotukset vuodelle 2012 ja toteutuma
Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ennusti Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 2,1 prosenttia syksyllä 2011. Taantuma vältetään PTn mukaan ja positiivista kehitystä nähdään lähes joka rintamalla. PTn ennuste oli synkkä maailman taloudelle, mutta Suomea se jälleen kerran ei PTn mukaan koske juurikaan. Erityisesti USAn talouskehitystä PT piti hyvin synkkänä ennustaen taantumaa ja työttömyyden kasvua. USAn vuoden 2012 ennuste on nyt 2,1 % ja työttömyys on alentunut.
Taantumahan sieltä Suomeen tuli ja tuorein VMn ennuste vuodelle 2012 on -0,1 % taantuma. Kaikki merkittävät talouden tunnusluvut näyttävät joko negatiivisen kehityksen jatkuneen vuonna 2012 tai niiden pahenemista. Kansatalous velkaantuu, julkinen sektori paisuu ja yksityisen sektorin tuottavin osa kutistuu.
”Kaikki merkittävät talouden tunnusluvut näyttävät joko negatiivisen kehityksen jatkuneen vuonna 2012 tai niiden pahenemista.”
