lauantai 26. tammikuuta 2013

Suomalaiset yritykset pakenevat Viroon


Vuoden 2009 alussa Viron kaupparekisterissä oli vajaat 2008 sataprosenttisesti suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, kun vuoden 2012 alussa niitä oli jo 4069. Virossa toimivissa suomalaisissa tytäryhtiöissä oli 28 400 työntekijää ja niiden liikevaihto oli 3,87 miljardia euroa vuonna 2010.

Tämä ei ole koko totuus. Vuoden 2009 loppupuoliskolla kaupparekisterissä oli tietoja, jotka koskivat vajaata 18 000 yritystä, joiden vastuuhenkilöillä oli suomalainen henkilötunnus tai yrityksen ollessa omistajana suomalainen yritystunnus (y-tunnus). Nimen perusteella katsottuna lähes puolet heistä oli virolaisia, joilla oli suomalainen henkilötunnus.


Aikeet ovat kovat

Yhä useampi pk-yritys pohtii yritystoimintojensa siirtämistä pois Suomesta. Noin joka kymmenes yrityksistä uskoo tämän vaihtoehdon toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana.

Suosituimmat kohdemaat olivat Venäjä ja Viro. Teollisuusyrityksistä jopa joka viidennes harkitsee toimintojen siirtoa Suomesta pois. Yritystoiminnan siirtoa ulkomaille harkitaan varsinkin keskisuurissa teollisuusyrityksissä. Yrityskoon kasvaessa kasvaa myös todennäköisyys Virossa toimimiselle ja Viroon siirtymiselle.

Seuraavan kahden vuoden aikana toimintaansa Viroon aikoo siirtää varmasti tai todennäköisesti noin prosentti pk-yrityksistä, eli noin 2 600 yritystä. Lisäksi toiminnan siirtämistä voi harkita kuusi prosenttia yrityksistä, eli suurimmillaan jopa 15 700 yritystä. Kasvu on siis rajua.



Työvoima, sijainti ja verotus ajavat pakoon Viroon

Pk-yritysbarometrin mukaan suomalaisia yrityksiä Viro houkuttaa ensisijaisesti kansainvälistymiseen, edulliseen työvoimaan ja verotukseen liittyvät tekijät. Eritellyistä syistä tärkein koskee alempia työvoimakustannuksia, mikä on 32 prosentille Virossa toimivista yrityksistä syy sinne hakeutumiseen. Niiden merkitys on suuri teollisuudessa ja suurissa yrityksissä. Seuraavaksi tärkein vetotekijä on parempi työvoiman saatavuus.

Kokonaisuutena verotus on alhaisempaa lähes kaikissa veroluokissa Virossa. Erityisesti Viron nollaverokanta yhtiöverossa, silloin kun voittovarat pidetään yrityksessä, houkuttelee.



Viro kasvaa nopeasti – Suomi taantuu voimakkaasti

Suomi on pitänyt 2000-luvulla kärkipaikkoja WEF:n ja IMD:n kilpailukykylistauksissa. Viro on menestynyt niissä heikosti. Erityisen heikosti Viro menestyy kilpailukyvyssä työvoimansa osalta. Kilpailukyky merkitsee toimijan, yleensä yrityksen, toimialan tai kansantalouden, kykyä selviytyä taloudellisen kilpailun olosuhteissa. Kilpailukyky on kykyä kasvaa tulevaisuudessa.

Tämä kuva kertoo Viron ja Suomen kilpailukykyerosta kaiken.



BKT:n kehitys Virossa ja Suomessa 1994 – 2012.



Tässä vielä BKT:n vuosimuutos.


Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos 1995 - 2012.

Taloudellisten toimijoiden ja ideologisen toimijoiden (kuten WEF ja IMD) kokema kilpailukyky on jokseenkin vastakkainen keskenään. Ideologiset toimijat näkevät nopeimmin velkaantuvat ja taantuvat taloudet kilpailukykyisimpinä maailmassa, kun taas yritysten pyrky on pois näistä kansantalouksista kohti heikoimmin kilpailukykymittauksissa menestyneitä kansantalouksia. Yritykset kokevat erityisiksi houkutustekijöiksi juuri kilpailukykymittauksissa heikoimmin menestyneet osa-alueet kuten Viron työvoima.

Viro on muilta osin tyypillinen kehittyvä talous, mutta sen väkiluku hiipuu. Tyypillisesti kehittyvän talouden väkiluku kasvaa voimakkaasti. Tyypillinen keskimääräinen bruttokansantuotteen vuosikasvuvauhti kehittyvissä maissa liikkuu 5 ja 10 prosentin välillä.

Suomen talouden taantumisvauhti nopeutuu edelleen. Pitkän ajan keskimääräinen vuosikasvu Suomessa on noin kolme prosenttia. 1990-luvulla kasvu hiipui reiluun 2 prosenttiin, mitä se oli myös 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Nyt näyttää jo selvältä, että tuohon kahteen prosenttiin ei 2010-luvulla enää ylletä.

Valtaosa tämän jutun tiedoista on koottu EK:n julkaisusta syyskuulta 2012 ”Yrittäjyyden edellytykset ja kehitystrendit Virossa ja Suomessa”.


tiistai 22. tammikuuta 2013

Nippelitietoa suomalaisesta yrittämisestä


Yrittäjien työllisyysosuus eli osuus maakunnan koko työllisestä työvoimasta oli korkein Suomessa Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla. Alhaisimmat työllisyysosuudet löytyvät Pohjanmaalta ja Pohjois-Pohjanmaalta. Alkutuotanto ja Ahvenanmaa on poisluettu luvuista.

Turvallisinta on yrittää Lapissa (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu) ja Kaakkois-Suomessa (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso), sillä näissä maakunnissa yritysten eloonjäämisaste on suurinta.

Yrittäjiä on eniten 40 - 44 vuoden ikäluokassa, mistä ikäluokasta 10,2 % toimii yrittäjinä. Keski-iältään vanhimmat yrittäjät löytyvät Lapista, Etelä-Pohjanmaalta ja Etelä-Karjalasta, kun taas alle 35-vuotiaiden yrittäjien osuus on suurinta Keski-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-pohjanmaalla.

Ylemmän korkea-asteen koulutuksen saaneita ei yrittäjyys houkuttele edelleenkään, vaikka yrittäjyys onkin nousussa akateemisen koulutuksen saaneiden joukossa. Akateemisia yrittäjiä on suhteellisesti vähemmän yrittäjissä kuin palkansaajissa. Paljon puhuttu korkean osaamisen dynaaminen yritystoiminta on huteralla pohjalla Suomessa.

Tällaista ja monta muuta nippelitietoa sisältää TEM:n yrittäjyyskatsaus 2012.

keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Euroopan nälkäkriisi ja kehitysapu


Kirjoitin 18.3.2012 Euroopan mahdollisesti tulevasta nälänhädästä. Kirjoituksessa ennustelin Länsi-Euroopan lähivuosikymmenien kehitystä – en niinkään lähivuosien.

Nyt Punainen Risti varoittaa Eurooppaa nälkäkriisistä. ”Miljoonilla eurooppalaisilla on jo nyt niin vaikeaa saada ruokaa pöytään, että Euroopan olisi syytä varautua samankaltaiseen liikehdintään kuin Pohjois-Afrikassa viime aikoina on ollut, järjestö varoittaa.”

Samaan aikaan Euroopan unioni on maailman suurin kehitysavun antaja ulkomaille: unionin ja sen jäsenvaltioiden osuus maailman virallisesta kehitysavusta on yli 50 prosenttia. Sen antaman avun määrä oli 53,8 miljardia euroa vuonna 2010.

Länsi-Eurooppa on ollut jo ainakin kaksi vuosikymmentä Japanin ohella maailman nopeiten taantuva eli hitaimmin kasvava suuri talousalue. On mahdollista, että tulevaisuudessa EU säilyy maailman suurimpana kehitysavun antajana, mutta samaan aikaan kehittyvien ja kehitysmaiden on annettava ruoka-apua Länsi-Eurooppaan maailman vakautta uhkaavan nälkäkriisin lievittämiseksi maailman suurimman ruoka-avun saajan Pohjois-Korean tapaan.

Tavoitteena on nostaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Suomi ja muu EU on sitoutunut tämän tavoitteen toteuttamiseen. Osa EU-maista on jo tavoitteen saavuttanut. Suurimmille kehitysavun antajille on yhteistä se, että näiden maiden kansantaloudet ovat kokonaisuutena (kotitaloudet, julkinen sektori, yritykset) maailman velkaisimpia. Bruttokansantuotteen keksimääräisellä kasvulla vuosikymmenien yli mitattuna ne ovat myös maailman hitaimpia kasvajia eli nopeimpia taantujia. Samoin julkiset sektorit näissä maissa ovat maailman suurimpia. Pitemmälle tulevaisuuteen katsottaessa juuri nämä samaiset maat ovat potentiaalisimpia nälkäongelman uhreja.

Kiina kasvattaa osuuttaan maailman kehitysavusta. Tällä Kiinan kehitysavulla ei ole kuitenkaan mitään yhteistä eurooppalaisen kehitysavun kanssa. Kiina antaa kehitysapua puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Kiina on iskenyt silmänsä Afrikan raaka-aineisiin ja erityisesti ruoan tuotantoon Afrikassa. Tällä se pyrkii ennen kaikkea turvaamaan oman raaka-aine- ja ruokahuoltonsa kaikissa olosuhteissa.

Nälkä hakeutuu aina sinne missä ongelmat ovat jo ennestään suurimmat. Jos ja kun ruoasta kilpaillaan tulevaisuudessa entistä enemmän, heikoin jää vahvempien jalkoihin. Heikoin näistä on Länsi-Eurooppa, joka on viime vuosikymmenien aikana vähentänyt omaa ruoan tuotantoaan.