keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kestävyysvaje ja alijäämä

Valtioneuvoston kanslian ikääntymisraportissa arvioitiin tammikuussa 2009, että kestävyysvaje olisi 1,55 miljardia euroa. Nyt kestävyysvajeen arvioidaan olevan 8 - 10 miljardia euroa.

Vuoden 2012 tammikuussa valtiontalouden rahoitusalijäämän arvioitiin vuonna 2013 olevan 5,8 mrd. euroa. Nyt tämän vuoden valtion alijäämän arvioidaan olevan 9 miljardia euroa. Samassa raportissa julkisyhteisöjen tulot ja menot arvioitiin olevan tasapainossa jo vuonna 2014.

Tänään Jyrki Katainen aikoo panna kerralla kuntoon kestävyysvajeen. Tämä aiotaan luonnollisesti tehdä lähes yksinomaan veronkiristyksillä. Joihinkin etuuksiin puututaan ja kuntien menoja yritetään karsia. Mutta varsinaiseen ongelmaan eli julkisen sektorin kokoon näillä toimilla tuskin on paljoa vaikutusta. Menot jatkavat kasvuaan kuten aina ennenkin. Siis kaikki vain järjestyy kuin itsestään kajoamatta itse ongelmaan eli julkisen sektorin hirviömäiseen koneistoon, joka näyttää luovan milloin mitäkin mielivaltaa ja kaikkea muuta paitsi hyvinvointia.

Kun vajearviot paisuvat kaksinkertaiseksi vuosittain, ihan minua jännittää jo odotella ensi vuotta, jolloin julkinen sektorin rahoitusalijäämät ja kestävyysvajeet ovat vain pahaa historiaa. Talouskin varmasti lähtee sellaiseen kiitoon, että hatussa on pitelemistä. Hyvin siis menee – ainakin niillä, jotka uskovat virallisia ennusteita.

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Vihreät ja vasemmistoliitto Suomea pelastamassa

Vasemmistoliitto

Vanhoillisin hallituksessa vaikuttava äärivasemmisto on lanseerannut lääkkeensä Suomen romahduskierteessä olevan talouden pelastamiseksi.

Vasemmistoliitto haluaa lisätä merkittävästi yritysten velvoitteita ja byrokratiaa ehkäistäkseen harmaata taloutta. Tässä yhteydessä ladellaan pöytään mielikuvituksellisia miljardilukuja, jotka kuulemma julkinen sektori menettää verotuloina (4,5 – 10 miljardia). Väitetään siis, että harmaan talouden koko saattaisi olla jopa 25 miljardia euroa. Vaikka tuosta ottaisi nollan pois, tuskin ollaan vielä lähelläkään todellisuutta.

Eri asia on, kuinka paljon harmaata taloutta voidaan ehkäistä lisäämällä velvoitteensa hoitavien yritysten byrokraattisia velvoitteita. Harmaata taloutta nämä lisävelvoitteet eivät koske, kun eihän nämä toimijat hoida entisiäkään velvoitteita. Se on varmaa, että nämä toimet laskevat edelleen suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Uskon, että näiden toimien kansantaloudellinen vaikutus tulee olemaan raskaasti negatiivinen.

Vasemmistoliitto (entinen kommunistien peitepuolue SKDL) haluaa siis heikentää merkittävästi suomalaisten yksityisrahoitteisten työnantajien kilpailukykyä. Samalla kun se tämän tekee, se sanoo, että cleantech-sektorin yritysten pitää jatkossa työllistää enemmän. Käskemällä se käy noin vain.

Vasemmistoliitto ei sanallakaan mainitse julkisen sektorin rajun paisumisen hillitsemisen tarpeellisuutta.


Vihreät

Vihreät aikovat pelastaa Suomen talouden lisäämällä merkittävästi energiaveroja. Vihreiden mielestä energiaa verotetaan Suomessa aivan liian vähän.

Pelastusohjelman toinen kohta on ehdotus, jossa Suomesta tehdään verkkopalveluiden turvasatama. Täällä tietoliikennettä ei kuulemma urki mikään tiedustelupalvelu.

Ajatus on loistava. Vaikka Suomen rajojen sisällä kukaan ei urkkisikaan, heti kun liikenne menee rajojen ulkopuolelle, urkitaan. Kuinka siis esimerkiksi Saksassa toimiva verkonkäyttäjä voi käyttää ainoastaan Suomen sisällä sijaitsevia verkkoja? Vihreissä on selvästi totuttu järjenkäyttöön. Vihreät eivät anna arvioita, kuinka paljon tämä tuo bruttokansantuotetta ja tuloja valtion kassaan lisää.

Vihreät eivät sanallakaan mainitse julkisen sektorin rajun paisumisen hillitsemisen tarpeellisuutta.


Yhteenveto

Sekä vihreät että vasemmistoliitto haluavat merkittävästi lisätä yksityisrahoitteisten työnantajien kustannuksia ja byrokratiaa. Siten he haluavat merkittävästi alentaa suomalaisten työnantajien kilpailukykyä.

Kumpikaan puolue ei näe miltään eikä vähimmältäkään osin tarpeelliseksi hillitä julkisen sektorin menojen rajua kasvua. Kumpikaan puolue ei löydä ainoatakaan säästökohdetta.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että molemmat puolueet ovat hallituspuolueita. Voi vain todeta kuten Axel Oxenstierna aikoinaan pojalleen: "Poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan."


Vaikka vanhoillisinta äärivasemmistoa ei voi yleistää koskemaan koko kansaa, ovat nämä puolueet sentään hallituspuolueita. Siten on mielestäni perusteltua aivan kirjaimellisesti kuvailla järjestelmäämme sanoilla sosiaalidemokraattinen punavajakkila. Kun tulevaisuus on tällaisten käsissä, on tulevaisuutemme hyvin synkkä. Tämä on selvää ja varmaa.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Asunnottomia Suomessa ehkä jopa 150000

Mielenkiintoisen väläyksen virallisen tiedon taakse tarjoaa tänään YLE:n juttu, joka käsittelee terveyseroja kaupungeissa. Siellä luki näin:

”Oma lukunsa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa ovat asuinosoitteettomat ihmiset, joiden joukkoa tutkijat kutsuvat "maanalaiseksi kaupungiksi". Helsingissä heitä on miltei 17 000. Joukossa on paitsi asunnottomia myös pieni määrä esimerkiksi diplomaatteja tai merimiehiä.”

Helsingissä on siis 17 000 ihmistä, jotka eivät voi antaa osoitetta, koska heillä ei ole sellaista antaa. Kourallinen noista on diplomaatteja ja merimiehiä, mutta se ei muuta jo valmiiksi pyöristettyä lukua mihinkään. Minä kutsuisin tuollaista ihmistä asunnottomaksi.

Viranomaiset ovat toista mieltä, sillä viranomaiset laskevat, että Suomessa oli vuonna 2011 7850 asunnotonta ihmistä. Tässä näyttää olevan vielä hurjempi ristiriita kuin virallisen työttömyyden ja tosiasiallisen työttömyyden välillä.

Mikäli koko maassa asunnottomuus olisi yhtä yleistä kuin Helsingissä, asunnottomia Suomessa on peräti 150 000. Tämä on kertakaikkisen hurja luku. Todennäköisesti oletus tasaisesta asunnottomuuden jakautumisesta koko maassa ei aivan pidän pakkaansa, mutta meillä ei ole parempaakaan tietoa tästä. Näin saamme vertailuluvun viralliselle asunnottomuudelle.

On ollut jo ennestään tiedossa virallisten lukujen perusteella, että pohjoismainen vanhoillis-sosiaalidemokratia tuottaa hurjasti asunnottomuutta muihin OECD maihin verrattuna, mutta tämä räjäyttää kyllä aivan uuden näkökulman.

Vertaillaan lukuja. USA:sta löytyy lukuisia lukuja asunnottomuudelle. Tämä johtuu siitä, että siellä lukuisat tahot mittaavat asunnottomuutta. Sosiaalidemokratiassa me luotamme sokeasti yhteen viranomaiseen, ja siksi ei ole nähty tarpeelliseksi tutkia asunnottomuutta riippumattomasti.

Yksi luku USA:sta on 643 000, joka merkitsee 0,2 % väestöstä. Suomen vastaava luku on 2,8 % väestöstä. Suomessa on siis neljätoista kertaa enemmän asunnottomuutta. Mielestäni tämä näkyy selvästi suomalaiskaupunkien katukuvassa. Toisinaan alkoholistien määrä ja käyttäytyminen on kirjaimellisesti päällekäyvää. On merkityksetöntä, minkä OECD-maan valitset vertailukohdaksi, saat lopputulokseksi pöyristyttäviä kertoimia.


Kysymys kuuluu, miksi juuri vanhoillis-sosiaalidemokratia tuottaa näin valtavasti asunnottomuutta? Eikö vanhoillis-sosiaalidemokratia väitä itse olevansa juuri pienen ja vähäosaisen puolella?

Käänne euroalueella?

Tänään on juhlittu taantuman päättymistä ja käännettä euroalueella. Eurostatin tilaston mukaan euroalueen BKT kasvoi 0,3 prosentin toisella neljänneksellä edellisestä vuosineljänneksestä. Edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna BKT supistui 0,7 prosenttia.

Vaan onko se todellinen käänne sittenkään? Kyseessä on arvio. Nämä arviot ovat karkeita. Arviosta puuttuu seitsemän valtion tiedot kokonaan. Ne ovat toki pieniä valtioita. Kuitenkin ensimmäinen arvio saattaa heittää paljonkin myöhemmistä arvioista ja lopullisesta luvusta.

Tämän vuoden maaliskuussa tilastokeskus arvioi Suomen vuoden 2012 kasvuluvuksi -0,2 %. Heinäkuussa arvio muuttui -0,8 %. Ja se on edelleen arvio. Samalla vuoden 2011 kasvuarvio muutettiin sanallakaan asiaa mainitsematta 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin. Ja edelleen vuoden 2011 kasvuluku on arvio, joka siis voi vielä muuttua. On siis täysin mahdollista, että euroalueen kasvu muuttuukin vielä negatiiviseksi.


Jos käänne olisikin todellinen

Ilmeisesti juhlahumussa on kysymys siitä, että jos ensivuoden kasvuksi saadaan kuin saadaankin se ennustettu 1-2 prosentin kasvu, sosiaalidemokratia pelastuu ihan itsekseen. Tuskin se näin helppoa on. Japani on kasvanut sitten 1990-luvun puolivälin parhaimmillaan jopa viisi vuotta peräkkäin. Tosin erittäin hitaasti. Tämä ei ole estänyt Japanin julkisen sektorin velan kasvua huimaan yli 200 prosenttiin BKT:sta. Tällainen velkavuori on mahdollista ainoastaan erittäin alhaisilla koroilla, josta Japani on tähän asti saanut nauttia.

Vaikka euroalueella olisi nyt todellinen käänne tapahtunut, ja kasvuvuosia tulisi peräkanaa useita, euroalueen asema nopeasti taantuvana talousalueena ei muutu, eivätkä tarvittavat raa'at rakenteelliset uudistukset käy tarpeettomiksi.


USA:n ja EU:n kasvueron vuoksi USA kasvoi (PPP BKT) viime vuonna jo selvästi suuremmaksi kuin EU kokonaisuutena on. Tämä ohitettiin ilman mainintaa missään. USA:n väkiluku on 316 miljoonaa ja EU:n väkiluku on 508 miljoonaa ihmistä.

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Julkisen sektorin hallinnossa 45 000 työntekijän välitön vähennystarve

Wall Street Journalin mukaan sähköisten palveluiden ansiosta Viron julkisen sektorin hallinnossa työskentelee vain 1,3 prosenttia väestöstä. Mikä on Suomessa vastaava luku?

Vuonna 2009 julkisella sektorilla työskenteli 612 500 henkilö. Tässä tosin on vain osa työntekijöistä, sillä 1990-luvun alusta lähtien julkisen sektorin toimintoja on rivakasti yhtiöitetty. Tällöin työntekijät siirtyvät pois julkisen sektorin työvoimasta tilastoissa. Järkeähän tällaisessa tilastoinnissa ei ole, sillä yhtiöitetty toiminta on edelleen samaa julkisen sektorin toimintaa.

Yhtiöittämisestä huolimatta julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut vuodesta 1975 vuoteen 2009 kaksinkertaiseksi. Todellisuus on siis huomattavasti rumempi. Koska muuta lukua ei ole, otetaan tässä julkisen sektorin työntekijämääräksi tuo 612 500 henkilöä.

EVA:n mukaan julkisen hallinnon, tutkimuksen ja suunnittelutoimintojen palkkamenojen osuus kaikista julkisyhteisöjen maksamista palkoista oli 18,6 prosenttia vuonna 2009. Mikäli keskipalkka on sama sekä hallinnossa että suorittavassa työssä, julkisen sektorin hallinnossa työskenteli noin 114 000 henkilöä vuonna 2009.

Suomen virallinen väkiluku 31.12.2009 oli 5 351 427. Näin ollen julkisen sektorin hallinnossa työskenteli 2,13 % väestöstä. Jos haluaisimme vähentää hallinnon työntekijämäärän virolaiselle tasolle vähennystarve olisi 45 0000 henkilötyövuotta.

Nyt 100 000 Reinoa ja Ritvaa kysyy, että miten tämä tehdään, kun nytkin paiskitaan töitä niska limassa. Tai no, jos nyt ei ihan niska limassa, niin ainakin töitä paiskittiin kovasti silloin vuonna 1976, jolloin töihin tultiin harjoittelijana.

Idea ei olekaan siinä, että kädet ja mieli vipeltäisi kaksinkertaisella nopeudella. Ei suinkaan. Hallinnolle annetaan yksinkertainen tehtävä: Leikatkaa puolet toiminnoista pois. Aikaa tähän varataan tasan yksi kuukausi. Hallinto nämä toiminnot on itse kehitellyt, itse se saa myös ne purkaa. Jäljelle jääneistä toiminnoista valtaosa automatisoidaan nettiin. Lupaan, että tämän jälkeen jäljelle jääneet Ritvat ja Reinot voivat pyöritellä peukaloitaan entistäkin verkkaisemmin.

Huomautan tässä painokkaasti, että yhtään lääkärin, opettajan, sairaanhoitajan, hoitajan, poliisin tai sosiaalityöntekijän paikkaa ei menetetä. Nämä eivät kuulu julkisen sektorin hallintoon.

Mutta ei virkamies tyhmä ole. Virkamies tietää, että sosiaalidemokratiassa julkiset menot ovat osoittaneet kaikki meneet vuosikymmenet koilliseen ja koilliseen osoittava käyrä vain jyrkkenee jatkuvasti. Samalla tulopuoli on viimeisten vuosien aikana osoittanut kaakkoon. Tässä saattaa piillä ongelma, pähkäilee virkamies.

Mutta ei hätää, koska vastalääke on jo keksitty. Yhdistetään kunnat suurkunniksi. Menopuoli sen kuin vain kiihtyy tästä toimesta, mutta idea ei olekaan siinä. Idea piilee siinä, että samalla kun kuntia yhdistellään solmitaan kuntahallintotyöntekijöiden määräaikainen irtisanomisuoja. Kuntaliitoksia ketjuttamalla irtisanomisuojaa voidaan ketjuttaa myös lähes loputtomiin. Niinpä idea julkisen hallinnon tehostamisesta on jo etukäteen dorpedoitu. Ei virkamies tyhmä ole. Ei suinkaan.