keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Yksityiset palvelut eivät tulevaisuudessa työllistä kuten ennen

Internet syö kaupan alan työpaikkoja tulevaisuudessa. Kodinkonekauppa kulkee tässä muiden edellä. Kodinkonekauppa sulki viime vuonna 90 kivijalkamyymälää. Verkkokauppojen kustannusrakenne on keveämpi niin, että verkkokaupat voivat pitää pienempää katetta kuin kivijalkamyymälät. Samalla tuotevalikoima on internetkaupoissa selvästi parempi. Tehokkaampi toiminta tappaa kivijalat. Verkkokauppa nappaa arviolta jo neljänneksen kodinkoneiden kaupasta. Muutoksen tahti todennäköisesti vain kiihtyy, ja se leviää kaikkeen kauppaan.

Seurauksena tästä on se, että suurin yksityisten palveluiden työllistäjä kauppa ei tulevaisuudessa pysty enää työllistämään samaa määrää kuin nyt (noin 300 000 henkilöä). Kauppa tehostuu merkittävästi, ja toimijoiden määrä pienenee. Lisäksi kauppa kohtaa merkittävää ulkomaista kilpailua kansainvälisistä verkkokauppajäteistä.

Muut yksityiset palvelut ovat riippuvaisia kotitalouksien ostovoiman kehityksestä, julkisesta sektorista ja teollisuudesta. Kotitalouksien ostovoima on kääntymässä laskuun, julkisen sektorin työllistävä vaikutus riippuu tulevaisuudessa entistä enemmän ulkomaisista luotottajista ja teollisuus poistuu maasta. Palveluyhteiskunta viimeisenä toivona osoittautuu tolkuttomaksi haihatteluksi.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Vihreä talous pelastaa lännen?

Tänään kauppalehden analyysi valistaa Suomea siitä, että Suomen pitäisi satsata enemmän yllätys yllätys vihreään talouteen. Tanskasta kuulemma pitäisi ottaa ihan mallia. Vihreää taloutta onkin hoettu ilman sisältöä viimeiset vuodet taukoamatta.


Mitä on vihreä talous?

Wikipedia opastaa, että ”Vihreä talous tarkoittaa talousjärjestelmää, jossa ekosysteemin hyvinvointi otetaan huomioon kiinteänä osana järjestelmää.” Vihreä talous hylkää perinteisen taloustieteen ja sitäkautta mm. hyödyn maksimoimisen. Rahan sijaan satsataan ”luonnon pääomaan”. Globaali toiminta unohdetaan ja keskitytään paikalliseen toimintaan. Vihreän talouden päämäärät ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ekologinen vastuullisuus. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on perinteisesti ollut synonyymi tasaiselle tulonjaolle.

Cleantech on vihreän talouden keskiössä. Cleantech siis hylkää globaalit markkinat ja voiton tavoittelun. Sen sijaan se satsaa sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ilmeisesti jakamalla varoistaan sosiaalietuuksia tasaisen tulonjaon aikaansaamiseksi.


Suomi vihreän talouden menestystarinana

Suomessa sanotaan olevan 2000 Cleantech-yritystä. Siis 2000 yritystä, jotka ovat luopuneet voitontavoittelusta, kansainvälisestä kaupankäynnistä ja rahasta toimintansa mittarina. Näiden sijaan nämä yritykset ilmeisesti jakavat varoistaan sosiaalietuuksia niille, joilla on pienemmät tulot kuin yritysten johtajilla. Muutenhan tasainen tulonjako ei toteudu.

Vihreän talouden Cleantech-yritysten malleiksi mainitaan mm. Wärtsilä, Metso, Kemira, Outotec, ABB, YIT jne. Nämä yritykset ovat siis luopuneet opin mukaan voitontavoittelusta ja globaaleista markkinoista. Sen sijaan ne nyt kilpailevat tasaisen tulonjaon puolesta. Hienoa!

Suomi on perinteisesti ollut vientiriippuvainen maa. Vihreässä taloudessa ei sallita globaalia taloutta. Eli vihreä talous ei salli vientiä eikä tuontia määritelmänsä mukaan. Jos kerran taloutemme pahimpia ongelmia on vientiteollisuuden poistuminen maasta, millä logiikalla vihreä talous pelastaa taloutemme?

Joskus tuntuu, että maamme elinkeinopoliittisessa johdossa ja mediassa ei kaikki ole kunnossa yläpäässä. Parempi järjetön hokema tämä Cleantech on kuitenkin kuin bio- ja nanotolkuttaminen muutama vuosi takaperin. Cleantechia meillä tulee aina olemaan ainakin nimeksi, kun kaikki jotakuinkin toimivat yritykset nimetään cleantech-yrityksiksi. Nano- ja bioteknologiassa oli se huono piirre, että olisi pitänyt valtion tuella synnyttää aivan uusia toimialoja. Luonnollisesti se ei onnistunut. Cleantech on sen sijaan jo nyt osoittautunut valtavaksi menestykseksi, ja valtavana menestyksenä se säilyykin niin kauan kuin täällä jonkinlaista ihmiselämää tavataan.

Lopuksi täytyy selvennykseksi todeta, että tässä jutussa on aimo annos kärjistystä mukana kuten monessa muussakin jutussani.

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Europankeista juttu ei luista

Kauppalehti uutisoi tänään Moody’s Investors Servicesen alentaneen 15 jättipankin luottoluokituksia. Kauppalehti mainitsee mm. seuraavaa:

”Luottoluokitusten heikennys iski Yhdysvaltain viiden taseeltaan suurimman pankin luokitukseen, vaikka nämä pankit olivat lobanneet The Wall Street Journalin mukaan ankarasti luokitusten alennusta vastaan.”

Juttu ei mainitse yhtään länsieurooppalaista pankkia nimeltä. Useimmat eivät huomaa tässä mitään outoa. Se on silti hyvin outoa, ja jatkoa sille outoudelle joka on jatkunut finanssikriisin alusta alkaen. En ole lukenut ainoatakaan sellaista juttua maailman talouslehdistä, joka olisi perusteellisesti selvittänyt finanssikriisin ytimen eli finanssijättien tilan maailmanlaajuisesti ja siten pureutuen juuri Länsi-Euroopan finanssijätteihin. Outous käy ilmi tästä listasta, jossa on järjestetty maailman suurimmat finanssijätit taseen mukaiseen suuruusjärjestykseen.



Rank Pankki Tase
(milj. $)
Muutos Oma
pääoma
Pvm
1 BNP Paribas SA , Paris , France *2,675,627 -2.89% 34,428.23 31.12.10
2 Deutsche Bank AG , Frankfurt am Main , Germany *2,551,727 26.99% 3,186.93 31.12.10
3 Barclays Bank PLC , London , UK *2,326,004 8.06% 22,625.66 31.12.10
4 JAPAN POST BANK Co Ltd , Tokyo , Japan 2,320,244 -0.63% 41,980.52 31.03.11
5 Crédit Agricole SA , Paris , France *2,133,810 2.32% 9,647.83 31.12.10
6 Industrial & Commercial Bank of China Limited , Beijing , China *2,043,861 14.20% 53,002.93 31.12.10
7 The Royal Bank of Scotland plc , Edinburgh , UK *2,040,790 -22.94% 10,316.89 31.12.10
8 The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ Ltd , Tokyo , Japan 1,840,587 -0.31% 20,533.97 31.03.11
9 China Construction Bank Corporation , Beijing , China *1,641,683 12.33% 37,967.32 31.12.10
10 JPMorgan Chase Bank National Association , New York , USA *1,631,621 0.24% 1,785.00 31.12.10
11 Banco Santander SA , Boadilla del Monte , Spain *1,630,290 9.63% 5,576.54 31.12.10
12 Sumitomo Mitsui Banking Corporation , Tokyo , Japan *1,591,849 10.56% 21,242.10 31.03.11
13 Bank of China Limited , Beijing , China *1,588,462 19.57% 42,391.99 31.12.10
14 Lloyds TSB Bank plc , London , UK *1,574,667 -1.80% 2,457.07 31.12.10
15 Agricultural Bank of China Limited , Beijing , China *1,569,865 16.38% 49,324.06 31.12.10
16 Société Générale , Paris La Défense , France *1,515,897 10.59% 1,249.33 31.12.10
17 Bank of America NA , Charlotte , USA *1,482,278 1.16% 3,020.04 31.12.10
18 UBS AG , Zürich , Switzerland *1,409,574 -1.74% 409.84 31.12.10
19 BPCE , Paris , France *1,403,913 331.73% 22,292.45 31.12.10
20 ING Bank NV , Amsterdam , Netherlands *1,249,428 5.78% 703.00 31.12.10
21 HSBC Bank plc , London , UK *1,246,478 6.19% 1,244.15 31.12.10
22 UniCredit SpA , Milan , Italy *1,244,627 0.08% 12,920.18 31.12.10
23 Citibank NA , New York , USA *1,154,293 -0.61% 751.00 31.12.10
24 Wells Fargo Bank NA , San Francisco , USA *1,102,278 - 519.00 31.12.10
25 Credit Suisse AG , Zürich , Switzerland *1,079,466 -2.20% 4,708.40 31.12.10
26 Commerzbank AG , Frankfurt am Main , Germany *1,010,042 -10.64% 27,082.22 31.12.10
27 Crédit Agricole Corporate and Investment Bank , Paris La Défense , France *959,014 0.53% 8,109.27 31.12.10
28 Bank of Scotland plc , Edinburgh , UK *895,713 -13.24% 9,127.38 31.12.10
29 Intesa Sanpaolo SpA , Milan , Italy *882,106 5.43% 8,900.64 31.12.10
30 Mizuho Bank Ltd , Tokyo , Japan 881,120 2.69% 8,396.10 31.03.11
31 Mizuho Corporate Bank Ltd , Tokyo , Japan 880,509 -0.26% 16,840.97 31.03.11
32 Rabobank Nederland , Utrecht , Netherlands *873,776 7.38% 10,626.67 31.12.10
33 The Norinchukin Bank , Tokyo , Japan *837,618 - 41,091.83 31.03.11
34 Nordea Bank AB (publ) , Stockholm , Sweden *777,770 14.44% 5,413.77 31.12.10
35 China Development Bank Corporation , Beijing , China *776,183 12.58% 45,558.78 31.12.10
36 Royal Bank of Canada , Montréal , Canada *751,852 3.51% 18,833.77 31.10.11
37 Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA , Madrid , Spain *740,142 3.30% 2,947.24 31.12.10
38 National Australia Bank Ltd , Melbourne , Australia *728,197 9.88% 20,232.83 30.09.11
39 Commonwealth Bank of Australia , Sydney , Australia *715,862 3.34% 25,612.00 30.06.11
40 The Toronto-Dominion Bank , Toronto , Canada *686,497 10.78% 21,816.36 31.10.11
41 The Hongkong and Shanghai Banking Corporation Limited , Hong Kong , Hong Kong *648,288 16.08% 2,893.42 31.12.10
42 Westpac Banking Corporation , Sydney , Australia *647,501 8.40% 24,592.79 30.09.11
43 Natixis , Paris , France *613,295 1.96% 6,230.58 31.12.10
44 Bank of Communications Co Ltd , Shanghai , China *600,099 19.41% 8,543.79 31.12.10
45 Kreditanstalt fur Wiederaufbau (KfW) , Frankfurt am Main , Germany *591,533 10.42% 4,418.85 31.12.10
46 Credit Suisse International , London , UK *578,919 - 9,625.00 31.12.10
47 Danske Bank A/S , Copenhagen , Denmark *577,238 3.72% 1,255.10 31.12.10
48 The Bank of Nova Scotia , Toronto , Canada *575,371 9.23% 12,722.54 31.10.11
49 Australia and New Zealand Banking Group Limited , Docklands , Australia *574,329 11.80% 21,460.73 30.09.11
50 National Westminster Bank Plc , London , UK *572,170 4.51% 2,619.42 31.12.10
Maailman suurimmat pankit suuruusjärjestyksessä.


Maailman 15 suurimman pankin joukkoon kuuluu siis yksi yhdysvaltalainen pankki JPMorgan Chase (sija 10). Maailman 50 suurimman pankin joukkoon mahtuu kokonaiset 4 yhdysvaltalaista pankkia. Samaiset 4 länsi-eurooppalaista pankkia mahtuu maailman 5 suurimman pankin joukkoon. Maailman suurin pankki on ranskalainen BNP Paribas SA. 15 suurimman pankin joukossa on 7 länsi-eurooppalaista pankkia. Kiinalaiset pankit ovat nousseet vauhdilla listan kärkeen. 15 joukosta niitä löytyy jo 4, kun vielä muutama vuosi sitten niitä ei näkynyt koko listalla. Kiinalaisten pankkien raju nousu on ymmärrettävää ottaen huomioon maan jatkuvan rajun kasvun ja maan väkiluvun.

Ranskalaisia pankkeja maailman 50 suurimman pankin joukosta löytyy 6. Niiden yhteenlaskettu taseen loppusumma on 9302 miljardia dollaria. Tämä tekee 330 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Lyku on mieletön, kun ottaa huomioon, että tässä on vasta mukana muutama maan suurimmista pankeista. Vertailun vuoksi USA;sta löytyy siis 4 pankkia, jotka yltävät maailman 50 suurimman joukkoon. Niiden yhteenlaskettu taseen loppusumma on 5370 miljardia dollaria. Tämä tekee 36 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Tätä valtavaa eroa osin - mutta vain pieneltä osin - selittää maiden pankkijärjestelmien erot.

Ranskalaiset pankit ovat vahvasti rahoittaneet PIIGS-maiden kansantalouksia, ei siis ainoastaan julkista sektoria. USA:n pankit ovat vähäisessä määrin rahoittaneet PIIGS maiden kansantalouksia. USA:n pankkien Euroopan vastuita on julkisuudessa laskettu, mutta ketään ei kiinnosta ranskalaisten pankkien vastuut. Jonkin verran tätä selittää talousmedian vahva amerikkalaiskeskeisyys. Eurooppalainen talousmedian kompetenssi näyttää parhaimmillaankin yltävän amerikkalaisen talousmedian copy-pastaamiseen. Tämä on erittäin valitettavaa. Kysymyksessä ei silti ole pelkästään kompetenssin puute. Kyse on myös vahvoista vanhoillisista ja piintyneistä ennakkoluuloista ja -asenteista.

Muutokset listalla ovat joidenkin pankkien kohdalla nopeita. Pari vuotta sitten The Royal Bank of Scotland oli maailman ylivoimaisesti suurin pankki. Romahdettuaan valtion syliin se on kuihtunut sijalle 7. Deutche Bank ja monet kiinalaiset jätit kasvavat 20 % vauhtia. Vanhoillisvasemmistolaisten kauhu ja salaliittoteoriitikoiden lemmikki Goldman Sachs ei sovi koko 50 suurimman finanssijätin listalle.

”15 suurimman pankin joukossa on 7 länsi-eurooppalaista pankkia ja yksi yhdysvaltalainen pankki.”

Finanssisektorin yliturpoamisessa väijyy katastrofin siemen

Vuonna 1990 samainen lista oli hyvin toisenlainen. Silloin Länsi-Euroopan paikalla oli Japani. Japanin pankit olivat maailman suurimpia. Sittemmin 1990-luvun kuplien puhjettua jättipankkien roskaluotot on imetty valtion velaksi. Japanin julkinen velka onkin maailman suurin ollen yli 200 % BKT:sta. Japani on pärjännyt tähän asti erittäin hitaalla kasvulla ja suurella varallisuusdeflaatiolla (asset deflation) vaihtotaseen ylijäämän ansiosta. Mutta jättimäinen julkinen velka jäi, ja vaihtotaseen ylijäämäkin on kääntymässä alijäämäksi. Ongelma odottaa edelleen ratkaisuaan väestön vanhetessa ja degeneroituessa.

Japanin varallisuuskuplan kokoluokkaa kuvaa hyvin Nikkei-pörssi-indeksi. Nikkei-indeksin kaikkien aikojen huippu 38957 pistettä saavutettiin joulukuussa 1989. Tänään Nikkei-indeksi on 8800 pistettä. Pörssistä on siis sulanut pois 77,5 prosenttia. Reaalisesti varallisuuden häviäminen on ollut vielä hurjempaa, koska hintadeflaatiota Japanissa on koettu vain muutamina vuosina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Varallisuusoptimistien kannattaisi pitää mielessä tämä, kun koko länsimaailma on jättimäisen taloudellisen kuplan ja kokonaisvaltaisen taantumisen kourissa.

Länsi-Eurooppa ei ole Japani. Keskimäärin länsi-euroopan taloudet poikkeavat monessa suhteessa merkittävästi Japanin taloudesta eikä siitä tässä sen enempää. Siksi Japanin esimerkki ei ennusta Euroopan tulevaisuutta. Kuplia on Länsi-Euroopan talouksissa aivan kaikkialla. Pahimpia ovat taloudet, joiden kaikki tunnusluvut näyttävät punaista. Siis valtion ylivelkaantuminen, kotitalouksien ylivelkaantuminen, vaihtotaseen vaje ja yritysten heikko kunto. Osassa talouksista osa näistä täyttyy. Osalla valtio on ylivelkaantunut, mutta kotitaloudet eivät. Osalla talouksista taas kotitaloudet ovat käsittämättömällä tavalla ylivelkaantuneita (Pohjois-Eurooppa), mutta valtio ei toistaiseksi ole kriisivelkaantunut.

Huomioitavaa on kuitenkin se, että suuri kupla tai heikkous yhdessäkin tunnusluvussa johtaa väistämättä ennen pitkää heikkouteen myös muissa tunnusluvuissa. Kotitalouksien kupla johtaa aina finanssikriisin kautta valtion ylivelkaantumiseen. Tästä ei ole kiertotietä. Etukäteen on kuitenkin mahdoton ennustaa, milloin kuplat puhkeavat. Vahvuudet muissa tunnusluvuissa saattavat pitkittää kriisin alkua paljonkin. Samoin korkojen pitäminen alhaalla lykkää kriisiä. Nämä eivät kuitenkaan voi tehdä väistämätöntä väistettäväksi. Juuri tätä länsimaailmassa kaiken aikaa yritetään. Tuhoa vain yritetään lykätä loputtomasti tulevaisuuteen.

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Hollanti pyytää kolmatta hätäapupakettia euromailta

Hieman oudon kuuloinen otsikko? Tottahan se ei olekaan. Kuvittelin vain sen nykyiseen nähden käänteisen tilanteen, jossa valtionlainaoblikaatioiden korot olisivat alhaalla 2 prosentissa kautta euroalueen ja asuntolainojen korot olisivat saavuttaneet 7 % tason.

Tässä tilanteessa todellisuus olisi juuri otsikon kaltainen. ”Vahva”, ”euroalueen taloustähti” Hollannin BKT:n nähden absurdin laaja finanssisektori (luokkaa 450 % BKT:sta) olisi romahtanut valtion syliin. Rippeitä tästä sektorista pidettäisiin yllä euroalueen hätäapupaketeilla.

Hollannin kotitalouksien velkaantumisaste on 250 %. Sama luku Italialla on 65 % ja USA:lla 114 % (2010). Velkaantumiselle tulee seinä vastaa joskus vaikka korot pidettäisiin kuinka matalalla. Kaupan myyntiluvut romahtivat Hollannissa 11% huhtikuussa, mikä oli heikompi luku kuin Espanjassa (9,7%).

Hollannin jättimäinen finanssisektori yrittää kirittää EU:n 9 % core Tier 1 pääomavaatimuksiin heinäkuuhun mennessä. Lainahanat kiristyvät. Kun kansa on elänyt jatkuvan lisävelkaantumisen varassa, rahat loppuvat. Samaan aikaan hallitus säästää. Julkinen velka kasvaa, vaikka se ei olekaan ollenkaan pahimmasta päästä.

Puolella miljoonalla hollantilaisella on asuntovelkaa enemmän kuin asunnon arvo on tällä hetkellä. Asuntolainoja ei lyhennetä. Asuntojen hinnat ovat pudonneet kuitenkin vasta 11 % huipustaan.

Jos siis inflaatio kiihtyy ja korot nousevat jonakin päivänä, kuinka käy Pohjois-Euroopan? Ei hyvin. Ei varmasti hyvin sanon minä.