”Luottoluokitusten heikennys iski Yhdysvaltain viiden taseeltaan suurimman pankin luokitukseen, vaikka nämä pankit olivat lobanneet The Wall Street Journalin mukaan ankarasti luokitusten alennusta vastaan.”
Juttu ei mainitse yhtään länsieurooppalaista pankkia nimeltä. Useimmat eivät huomaa tässä mitään outoa. Se on silti hyvin outoa, ja jatkoa sille outoudelle joka on jatkunut finanssikriisin alusta alkaen. En ole lukenut ainoatakaan sellaista juttua maailman talouslehdistä, joka olisi perusteellisesti selvittänyt finanssikriisin ytimen eli finanssijättien tilan maailmanlaajuisesti ja siten pureutuen juuri Länsi-Euroopan finanssijätteihin. Outous käy ilmi tästä listasta, jossa on järjestetty maailman suurimmat finanssijätit taseen mukaiseen suuruusjärjestykseen.
| Rank | Pankki | Tase (milj. $) | Muutos | Oma pääoma | Pvm |
| 1 | BNP Paribas SA , Paris , France | *2,675,627 | -2.89% | 34,428.23 | 31.12.10 |
| 2 | Deutsche Bank AG , Frankfurt am Main , Germany | *2,551,727 | 26.99% | 3,186.93 | 31.12.10 |
| 3 | Barclays Bank PLC , London , UK | *2,326,004 | 8.06% | 22,625.66 | 31.12.10 |
| 4 | JAPAN POST BANK Co Ltd , Tokyo , Japan | 2,320,244 | -0.63% | 41,980.52 | 31.03.11 |
| 5 | Crédit Agricole SA , Paris , France | *2,133,810 | 2.32% | 9,647.83 | 31.12.10 |
| 6 | Industrial & Commercial Bank of China Limited , Beijing , China | *2,043,861 | 14.20% | 53,002.93 | 31.12.10 |
| 7 | The Royal Bank of Scotland plc , Edinburgh , UK | *2,040,790 | -22.94% | 10,316.89 | 31.12.10 |
| 8 | The Bank of Tokyo-Mitsubishi UFJ Ltd , Tokyo , Japan | 1,840,587 | -0.31% | 20,533.97 | 31.03.11 |
| 9 | China Construction Bank Corporation , Beijing , China | *1,641,683 | 12.33% | 37,967.32 | 31.12.10 |
| 10 | JPMorgan Chase Bank National Association , New York , USA | *1,631,621 | 0.24% | 1,785.00 | 31.12.10 |
| 11 | Banco Santander SA , Boadilla del Monte , Spain | *1,630,290 | 9.63% | 5,576.54 | 31.12.10 |
| 12 | Sumitomo Mitsui Banking Corporation , Tokyo , Japan | *1,591,849 | 10.56% | 21,242.10 | 31.03.11 |
| 13 | Bank of China Limited , Beijing , China | *1,588,462 | 19.57% | 42,391.99 | 31.12.10 |
| 14 | Lloyds TSB Bank plc , London , UK | *1,574,667 | -1.80% | 2,457.07 | 31.12.10 |
| 15 | Agricultural Bank of China Limited , Beijing , China | *1,569,865 | 16.38% | 49,324.06 | 31.12.10 |
| 16 | Société Générale , Paris La Défense , France | *1,515,897 | 10.59% | 1,249.33 | 31.12.10 |
| 17 | Bank of America NA , Charlotte , USA | *1,482,278 | 1.16% | 3,020.04 | 31.12.10 |
| 18 | UBS AG , Zürich , Switzerland | *1,409,574 | -1.74% | 409.84 | 31.12.10 |
| 19 | BPCE , Paris , France | *1,403,913 | 331.73% | 22,292.45 | 31.12.10 |
| 20 | ING Bank NV , Amsterdam , Netherlands | *1,249,428 | 5.78% | 703.00 | 31.12.10 |
| 21 | HSBC Bank plc , London , UK | *1,246,478 | 6.19% | 1,244.15 | 31.12.10 |
| 22 | UniCredit SpA , Milan , Italy | *1,244,627 | 0.08% | 12,920.18 | 31.12.10 |
| 23 | Citibank NA , New York , USA | *1,154,293 | -0.61% | 751.00 | 31.12.10 |
| 24 | Wells Fargo Bank NA , San Francisco , USA | *1,102,278 | - | 519.00 | 31.12.10 |
| 25 | Credit Suisse AG , Zürich , Switzerland | *1,079,466 | -2.20% | 4,708.40 | 31.12.10 |
| 26 | Commerzbank AG , Frankfurt am Main , Germany | *1,010,042 | -10.64% | 27,082.22 | 31.12.10 |
| 27 | Crédit Agricole Corporate and Investment Bank , Paris La Défense , France | *959,014 | 0.53% | 8,109.27 | 31.12.10 |
| 28 | Bank of Scotland plc , Edinburgh , UK | *895,713 | -13.24% | 9,127.38 | 31.12.10 |
| 29 | Intesa Sanpaolo SpA , Milan , Italy | *882,106 | 5.43% | 8,900.64 | 31.12.10 |
| 30 | Mizuho Bank Ltd , Tokyo , Japan | 881,120 | 2.69% | 8,396.10 | 31.03.11 |
| 31 | Mizuho Corporate Bank Ltd , Tokyo , Japan | 880,509 | -0.26% | 16,840.97 | 31.03.11 |
| 32 | Rabobank Nederland , Utrecht , Netherlands | *873,776 | 7.38% | 10,626.67 | 31.12.10 |
| 33 | The Norinchukin Bank , Tokyo , Japan | *837,618 | - | 41,091.83 | 31.03.11 |
| 34 | Nordea Bank AB (publ) , Stockholm , Sweden | *777,770 | 14.44% | 5,413.77 | 31.12.10 |
| 35 | China Development Bank Corporation , Beijing , China | *776,183 | 12.58% | 45,558.78 | 31.12.10 |
| 36 | Royal Bank of Canada , Montréal , Canada | *751,852 | 3.51% | 18,833.77 | 31.10.11 |
| 37 | Banco Bilbao Vizcaya Argentaria SA , Madrid , Spain | *740,142 | 3.30% | 2,947.24 | 31.12.10 |
| 38 | National Australia Bank Ltd , Melbourne , Australia | *728,197 | 9.88% | 20,232.83 | 30.09.11 |
| 39 | Commonwealth Bank of Australia , Sydney , Australia | *715,862 | 3.34% | 25,612.00 | 30.06.11 |
| 40 | The Toronto-Dominion Bank , Toronto , Canada | *686,497 | 10.78% | 21,816.36 | 31.10.11 |
| 41 | The Hongkong and Shanghai Banking Corporation Limited , Hong Kong , Hong Kong | *648,288 | 16.08% | 2,893.42 | 31.12.10 |
| 42 | Westpac Banking Corporation , Sydney , Australia | *647,501 | 8.40% | 24,592.79 | 30.09.11 |
| 43 | Natixis , Paris , France | *613,295 | 1.96% | 6,230.58 | 31.12.10 |
| 44 | Bank of Communications Co Ltd , Shanghai , China | *600,099 | 19.41% | 8,543.79 | 31.12.10 |
| 45 | Kreditanstalt fur Wiederaufbau (KfW) , Frankfurt am Main , Germany | *591,533 | 10.42% | 4,418.85 | 31.12.10 |
| 46 | Credit Suisse International , London , UK | *578,919 | - | 9,625.00 | 31.12.10 |
| 47 | Danske Bank A/S , Copenhagen , Denmark | *577,238 | 3.72% | 1,255.10 | 31.12.10 |
| 48 | The Bank of Nova Scotia , Toronto , Canada | *575,371 | 9.23% | 12,722.54 | 31.10.11 |
| 49 | Australia and New Zealand Banking Group Limited , Docklands , Australia | *574,329 | 11.80% | 21,460.73 | 30.09.11 |
| 50 | National Westminster Bank Plc , London , UK | *572,170 | 4.51% | 2,619.42 | 31.12.10 |
Maailman 15 suurimman pankin joukkoon kuuluu siis yksi yhdysvaltalainen pankki JPMorgan Chase (sija 10). Maailman 50 suurimman pankin joukkoon mahtuu kokonaiset 4 yhdysvaltalaista pankkia. Samaiset 4 länsi-eurooppalaista pankkia mahtuu maailman 5 suurimman pankin joukkoon. Maailman suurin pankki on ranskalainen BNP Paribas SA. 15 suurimman pankin joukossa on 7 länsi-eurooppalaista pankkia. Kiinalaiset pankit ovat nousseet vauhdilla listan kärkeen. 15 joukosta niitä löytyy jo 4, kun vielä muutama vuosi sitten niitä ei näkynyt koko listalla. Kiinalaisten pankkien raju nousu on ymmärrettävää ottaen huomioon maan jatkuvan rajun kasvun ja maan väkiluvun.
Ranskalaisia pankkeja maailman 50 suurimman pankin joukosta löytyy 6. Niiden yhteenlaskettu taseen loppusumma on 9302 miljardia dollaria. Tämä tekee 330 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Lyku on mieletön, kun ottaa huomioon, että tässä on vasta mukana muutama maan suurimmista pankeista. Vertailun vuoksi USA;sta löytyy siis 4 pankkia, jotka yltävät maailman 50 suurimman joukkoon. Niiden yhteenlaskettu taseen loppusumma on 5370 miljardia dollaria. Tämä tekee 36 % suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Tätä valtavaa eroa osin - mutta vain pieneltä osin - selittää maiden pankkijärjestelmien erot.
Ranskalaiset pankit ovat vahvasti rahoittaneet PIIGS-maiden kansantalouksia, ei siis ainoastaan julkista sektoria. USA:n pankit ovat vähäisessä määrin rahoittaneet PIIGS maiden kansantalouksia. USA:n pankkien Euroopan vastuita on julkisuudessa laskettu, mutta ketään ei kiinnosta ranskalaisten pankkien vastuut. Jonkin verran tätä selittää talousmedian vahva amerikkalaiskeskeisyys. Eurooppalainen talousmedian kompetenssi näyttää parhaimmillaankin yltävän amerikkalaisen talousmedian copy-pastaamiseen. Tämä on erittäin valitettavaa. Kysymyksessä ei silti ole pelkästään kompetenssin puute. Kyse on myös vahvoista vanhoillisista ja piintyneistä ennakkoluuloista ja -asenteista.
Muutokset listalla ovat joidenkin pankkien kohdalla nopeita. Pari vuotta sitten The Royal Bank of Scotland oli maailman ylivoimaisesti suurin pankki. Romahdettuaan valtion syliin se on kuihtunut sijalle 7. Deutche Bank ja monet kiinalaiset jätit kasvavat 20 % vauhtia. Vanhoillisvasemmistolaisten kauhu ja salaliittoteoriitikoiden lemmikki Goldman Sachs ei sovi koko 50 suurimman finanssijätin listalle.
”15 suurimman pankin joukossa on 7 länsi-eurooppalaista pankkia ja yksi yhdysvaltalainen pankki.”
Finanssisektorin yliturpoamisessa väijyy katastrofin siemen
Vuonna 1990 samainen lista oli hyvin toisenlainen. Silloin Länsi-Euroopan paikalla oli Japani. Japanin pankit olivat maailman suurimpia. Sittemmin 1990-luvun kuplien puhjettua jättipankkien roskaluotot on imetty valtion velaksi. Japanin julkinen velka onkin maailman suurin ollen yli 200 % BKT:sta. Japani on pärjännyt tähän asti erittäin hitaalla kasvulla ja suurella varallisuusdeflaatiolla (asset deflation) vaihtotaseen ylijäämän ansiosta. Mutta jättimäinen julkinen velka jäi, ja vaihtotaseen ylijäämäkin on kääntymässä alijäämäksi. Ongelma odottaa edelleen ratkaisuaan väestön vanhetessa ja degeneroituessa.
Japanin varallisuuskuplan kokoluokkaa kuvaa hyvin Nikkei-pörssi-indeksi. Nikkei-indeksin kaikkien aikojen huippu 38957 pistettä saavutettiin joulukuussa 1989. Tänään Nikkei-indeksi on 8800 pistettä. Pörssistä on siis sulanut pois 77,5 prosenttia. Reaalisesti varallisuuden häviäminen on ollut vielä hurjempaa, koska hintadeflaatiota Japanissa on koettu vain muutamina vuosina viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Varallisuusoptimistien kannattaisi pitää mielessä tämä, kun koko länsimaailma on jättimäisen taloudellisen kuplan ja kokonaisvaltaisen taantumisen kourissa.
Länsi-Eurooppa ei ole Japani. Keskimäärin länsi-euroopan taloudet poikkeavat monessa suhteessa merkittävästi Japanin taloudesta eikä siitä tässä sen enempää. Siksi Japanin esimerkki ei ennusta Euroopan tulevaisuutta. Kuplia on Länsi-Euroopan talouksissa aivan kaikkialla. Pahimpia ovat taloudet, joiden kaikki tunnusluvut näyttävät punaista. Siis valtion ylivelkaantuminen, kotitalouksien ylivelkaantuminen, vaihtotaseen vaje ja yritysten heikko kunto. Osassa talouksista osa näistä täyttyy. Osalla valtio on ylivelkaantunut, mutta kotitaloudet eivät. Osalla talouksista taas kotitaloudet ovat käsittämättömällä tavalla ylivelkaantuneita (Pohjois-Eurooppa), mutta valtio ei toistaiseksi ole kriisivelkaantunut.
Huomioitavaa on kuitenkin se, että suuri kupla tai heikkous yhdessäkin tunnusluvussa johtaa väistämättä ennen pitkää heikkouteen myös muissa tunnusluvuissa. Kotitalouksien kupla johtaa aina finanssikriisin kautta valtion ylivelkaantumiseen. Tästä ei ole kiertotietä. Etukäteen on kuitenkin mahdoton ennustaa, milloin kuplat puhkeavat. Vahvuudet muissa tunnusluvuissa saattavat pitkittää kriisin alkua paljonkin. Samoin korkojen pitäminen alhaalla lykkää kriisiä. Nämä eivät kuitenkaan voi tehdä väistämätöntä väistettäväksi. Juuri tätä länsimaailmassa kaiken aikaa yritetään. Tuhoa vain yritetään lykätä loputtomasti tulevaisuuteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti