keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Tekoäly kiihdyttää Ihmisen evoluutiota


Ihmisen genomi muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Syynä on tekoäly ja robotiikan kiihtyvä kehitys.

Perustelu

Alemman, keskimmäisen ja ylemmän keskiluokan ammatteja tuhoutuu lähimpien vuosikymmenien aikana olemattomiin runsaasti. Kassoja ei enää kymmenen vuoden kuluttua ole. Pankkien kassat ovat jo hävinneet. Pankkitoimihenkilöt ovat häviämässä tekoälyn hoitaessa tehtävät. Hoitohenkilökunnan korvaavat robotit odottavat vielä tuloaan, mutta nekin tulevat. Monen asiantuntijankin työt vie tekoäly.

Tutkijat kertovat meille, että tekoäly synnyttää paljon uusia työtehtäviä. Näin se varmasti tekeekin. Nämä samaiset tutkijat eivät kuitenkaan kerro, millaisia nämä tulevaisuuden työtehtävät tulevat olemaan.

Kun hyvältä koodarilta vaadittiin kaksikymmentä vuotta sitten, että hän hallitsi hyvin koodin tekemisen, nyt vaaditaan hyvän koodaamistaidon lisäksi sitä, että hän kykenee kehittämään yrityksen liiketoimintaa samalla kun hallitsee sosiaalisella lahjakkuudellaan business-maailman sosiaaliset koukerot. Häneltä vaaditaan pienen renessanssineron luovuutta. Harva pystyy siihen. Kun tekoäly myös koodaa tulevaisuudessa, koodarin vaatimukseksi jää luova business-äly.

Luulen, että tekoälyn maailmassa ihmisen tehtäväksi jää tuon koodausesimerkin luovan kehittämisen osa-alue. Tämä siksi, että tekoäly ei tässä ole vielä pitkään aikaan hyvä. Avainsana on luovuus – ei niinkään korkea älykkyysosamäärä.

Kysymys kuuluu: Ryhtyvätkö tämän päivän lähäri, sairaanhoitaja, kaupan kassa, bussikuski, roskakuski, pankkitoimihenkilö ja monet muut keskiluokan työntekijät tulevaisuudessa luoviksi liiketoiminnan kehittäjiksi, tutkijoiksi, keksijöiksi, taiteilijoiksi tai kirjailijoiksi?

Väitteeni on, että useimmat ihmiset, jotka nyt toimivat tyypillisissä keskiluokkaisessa ei luovassa ammatissa, eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Tämä ei johdu heidän koulutuksestaan vaan heidän genetiikastaan. He ovat geneettisesti sopimattomia noihin tehtäviin riippumatta koulutuksesta.

Kun sata vuotta sitten hyvän työntekijän malli oli luotettava kyky suorittaa ylhäältä annettuja yksinkertaisia rutiineja, tällaiset ylhäältä käskytetyt rutiinitehtävät ovat viidenkymmenen vuoden päästä hävinneet. Ihmisen genomi on hyvin sopeutunut suorittaviin rutiinitehtäviin. Esi-isiemme selviytyminen oli kiinni samoina toistuvien rutiinien sinnikkäästä suorittamisesta. Aivan erityisesti kognitiivisilta kyvyiltään Gaussin-käyrän keskellä oleva enemmistö on tällaiseen perinteiseen ympäristöön hyvin sopeutunut.

Tulevaisuuden tekijältä vaaditaan siis ennen kaikkea luovuutta. Luovuutta ei voi opettaa. Se on aivojen synnynnäinen ominaisuus. Jos sitä ominaisuutta ei ole, löytää itsensä tulevaisuudessa työttömien joukosta. Tinder-ilmoituksen statuksena pitkäaikaistyöttömyys ei houkuttele vastakkaista sukupuolta pariutumaan ja tekemään lapsia kanssasi. Luonnonvalinta, joka suosi ennen keskimääräisyyttä, kääntyy nyt taakaksi. Syntyy uusi keskimääräisyys, joka on hyvin erilainen nykyiseen keskimääräisyyteen verrattuna.

Luovuus on myrkkyä aivoille. Luovuuteen liittyviä aivosairauksia ovat kaksisuuntainen mielialahäiriö, Skitsofrenia, autismi, ADHD ja vakava masennus. Nämä sairaudet ovat myös geneettisesti linkittyneet toisiinsa. Teoriani mukaan nämä sairaudet tulevat lisääntymään.

Tosiasiassa kaikki nämä aivosairaudet ovat jo nyt kasvussa. Mielenkiintoisin aivosairaus teoriani kannalta on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä pidetään voimakkaimmin geneettisenä näistä sairauksista. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kaksisuuntainen mielialahäiriö on 2 – 4 kertaistunut nuorten keskuudessa. Diagnostiset syyt pystyttiin poissulkemaan tutkimuksessa. Jäljelle jäivät geneettiset ja ympäristötekijät. Osan kasvusta selittävät ympäristötekijät, mutta uskon, että populaatiossa on todellakin tapahtumassa luonnonvalinnan ansiosta myös geneettistä muutosta.

Viimeaikaisten tietojen perusteella pienituloisten lisääntyminen on vähentynyt voimakkaimmin. Heille suunnatut työmarkkinat ovat epävakaimmat. Tulevaisuus näyttäytyy heille kaikkein vihamielisimpänä. Luonnonvalinta on työssään.

Mihin näistä koulutusohjelmista on vaikeinta päästä: Lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääketieteellinen vai lakitieteellinen? Järjestys on vaikeimmasta helpoimpaan: Lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääketieteellinen ja lakitieteellinen. Keskimääräisistä kognitiivisista kyvyistä on jo nyt ylitarjontaa.

Jutussani mainitut väitteet lukuun ottamatta teoriaani AI:n vaikutuksesta genomiin löytyvät netistä julkaistuissa tutkimuksista englanniksi.