Ihmisen genomi muuttuu nyt
nopeammin kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. Syynä on tekoäly ja robotiikan kiihtyvä
kehitys.
Perustelu
Alemman, keskimmäisen ja
ylemmän keskiluokan ammatteja tuhoutuu lähimpien vuosikymmenien aikana
olemattomiin runsaasti. Kassoja ei enää kymmenen vuoden kuluttua ole. Pankkien
kassat ovat jo hävinneet. Pankkitoimihenkilöt ovat häviämässä tekoälyn
hoitaessa tehtävät. Hoitohenkilökunnan korvaavat robotit odottavat vielä tuloaan,
mutta nekin tulevat. Monen asiantuntijankin työt vie tekoäly.
Tutkijat kertovat meille,
että tekoäly synnyttää paljon uusia työtehtäviä. Näin se varmasti tekeekin.
Nämä samaiset tutkijat eivät kuitenkaan kerro, millaisia nämä tulevaisuuden
työtehtävät tulevat olemaan.
Kun hyvältä koodarilta
vaadittiin kaksikymmentä vuotta sitten, että hän hallitsi hyvin koodin
tekemisen, nyt vaaditaan hyvän koodaamistaidon lisäksi sitä, että hän kykenee
kehittämään yrityksen liiketoimintaa samalla kun hallitsee sosiaalisella
lahjakkuudellaan business-maailman sosiaaliset koukerot. Häneltä vaaditaan
pienen renessanssineron luovuutta. Harva pystyy siihen. Kun tekoäly myös koodaa
tulevaisuudessa, koodarin vaatimukseksi jää luova business-äly.
Luulen, että tekoälyn
maailmassa ihmisen tehtäväksi jää tuon koodausesimerkin luovan kehittämisen
osa-alue. Tämä siksi, että tekoäly ei tässä ole vielä pitkään aikaan hyvä.
Avainsana on luovuus – ei niinkään korkea älykkyysosamäärä.
Kysymys kuuluu: Ryhtyvätkö
tämän päivän lähäri, sairaanhoitaja, kaupan kassa, bussikuski, roskakuski,
pankkitoimihenkilö ja monet muut keskiluokan työntekijät tulevaisuudessa
luoviksi liiketoiminnan kehittäjiksi, tutkijoiksi, keksijöiksi, taiteilijoiksi
tai kirjailijoiksi?
Väitteeni on, että
useimmat ihmiset, jotka nyt toimivat tyypillisissä keskiluokkaisessa ei
luovassa ammatissa, eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Tämä ei johdu heidän koulutuksestaan vaan heidän genetiikastaan. He ovat
geneettisesti sopimattomia noihin tehtäviin riippumatta koulutuksesta.
Kun sata vuotta sitten hyvän
työntekijän malli oli luotettava kyky suorittaa ylhäältä annettuja
yksinkertaisia rutiineja, tällaiset ylhäältä käskytetyt rutiinitehtävät ovat
viidenkymmenen vuoden päästä hävinneet. Ihmisen genomi on hyvin sopeutunut
suorittaviin rutiinitehtäviin. Esi-isiemme selviytyminen oli kiinni samoina
toistuvien rutiinien sinnikkäästä suorittamisesta. Aivan erityisesti
kognitiivisilta kyvyiltään Gaussin-käyrän keskellä oleva enemmistö on
tällaiseen perinteiseen ympäristöön hyvin sopeutunut.
Tulevaisuuden tekijältä
vaaditaan siis ennen kaikkea luovuutta. Luovuutta ei voi opettaa. Se on aivojen
synnynnäinen ominaisuus. Jos sitä ominaisuutta ei ole, löytää itsensä
tulevaisuudessa työttömien joukosta. Tinder-ilmoituksen statuksena
pitkäaikaistyöttömyys ei houkuttele vastakkaista sukupuolta pariutumaan ja
tekemään lapsia kanssasi. Luonnonvalinta, joka suosi ennen keskimääräisyyttä,
kääntyy nyt taakaksi. Syntyy uusi keskimääräisyys, joka on hyvin erilainen
nykyiseen keskimääräisyyteen verrattuna.
Luovuus on myrkkyä
aivoille. Luovuuteen liittyviä aivosairauksia ovat kaksisuuntainen
mielialahäiriö, Skitsofrenia, autismi, ADHD ja vakava masennus. Nämä sairaudet
ovat myös geneettisesti linkittyneet toisiinsa. Teoriani mukaan nämä sairaudet
tulevat lisääntymään.
Tosiasiassa kaikki nämä
aivosairaudet ovat jo nyt kasvussa. Mielenkiintoisin aivosairaus teoriani
kannalta on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitä pidetään voimakkaimmin
geneettisenä näistä sairauksista. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan viimeisen 20
vuoden aikana kaksisuuntainen mielialahäiriö on 2 – 4 kertaistunut nuorten keskuudessa.
Diagnostiset syyt pystyttiin poissulkemaan tutkimuksessa. Jäljelle jäivät
geneettiset ja ympäristötekijät. Osan kasvusta selittävät ympäristötekijät,
mutta uskon, että populaatiossa on todellakin tapahtumassa luonnonvalinnan
ansiosta myös geneettistä muutosta.
Viimeaikaisten tietojen perusteella
pienituloisten lisääntyminen on vähentynyt voimakkaimmin. Heille suunnatut
työmarkkinat ovat epävakaimmat. Tulevaisuus näyttäytyy heille kaikkein
vihamielisimpänä. Luonnonvalinta on työssään.
Mihin näistä
koulutusohjelmista on vaikeinta päästä: Lähihoitaja, sairaanhoitaja, lääketieteellinen
vai lakitieteellinen? Järjestys on vaikeimmasta helpoimpaan: Lähihoitaja,
sairaanhoitaja, lääketieteellinen ja lakitieteellinen. Keskimääräisistä kognitiivisista
kyvyistä on jo nyt ylitarjontaa.
Jutussani mainitut väitteet
lukuun ottamatta teoriaani AI:n vaikutuksesta genomiin löytyvät netistä
julkaistuissa tutkimuksista englanniksi.