sunnuntai 30. marraskuuta 2014

BKT kasvanut 900 prosenttia vuodesta 2000

Otsikosta useimmat lukijat voinevat päätellä, että tämä teksti ei koske pohjoismaisia hyvinvointivaltioita. Suomen bkt on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2014 yhteensä 18 prosenttia. Muut pohjoismaat ovat kasvaneet suurin piirtein samaa tahtia. Vuoden 2006 jälkeen Suomen kasvu on ollut negatiivinen. Vuoden 2013 lopussa Suomen BKT oli alhaisempi kuin vuoden 2006 lopussa. Tällaista ajanjaksoa Suomessa ei ole koettu aikaisemmin autonomian ja itsenäisyyden aikana.

Otsikko kertoo Afrikan 11 suurimmasta Saharan eteläpuoleisesta taloudesta. Näiden maiden yhteenlaskettu BKT on siis kymmenkertaistunut sitten vuoden 2000. Ensin ajattelin, että tässä African Business -lehden tiedossa täytyy olla virhe, sillä tuollainen kasvu vaatisi 18 % vuotuisen kasvun. Tarkistin Afrikan suurimmaksi taloudeksi nousseen Nigerian tilanteen, ja todellakin Nigerian BKT on kasvanut vuoden 2000 alle 50 miljardista viime vuoden 520 miljardiin euroon. Kasvu on ollut erittäin rajua ilmeisesti myös muissa Afrikan suurimmissa talouksissa.

Useimmat tietänevät, että näin ei ole ollut aina Afrikassa. Toisen maailmansodan jälkeen Afrikan valtiot itsenäistyivät. Vasemmistososialismi oli tuolloin kovassa vedossa, ja vasemmistoaktivistit muuttivat Afrikan totalitaariseksi vasemmistososialistiseksi mantereeksi. Tämän seurauksena Afrikka muuttui punaterrorin aiheuttamaksi ihmisverimatoksi. Vasemmistoaktivistien punaterrori, ja terrorin aiheuttamat nälänhädät seurasivat toisiaan. Länsi-maat lahjoittivat rahat, ja Neuvostoliitto tuotti aseet lännen rahoja vastaan.

Pelkästään Eritrean pienellä maapläntillä saattoi toimia yhtä aikaa puolenkymmentä marxilais-leninistä aseellista punaterroriryhmittymää, jotka tappoivat toinen toisiaan, joukkotuhosivat siviiväestöä ja jokainen erikseen taisteli marxilais-leninistä Etiopian hallitusta vastaan. Se heikko infrastruktuuri, jonka Euroopan imperiumit olivat Afrikaan rakentaneet, tuhoutui.

Neuvostoliitto ja vasemmistototalitarismi romahti. Afrikan maat vapautuivat kukin vuorollaan 1990-luvulla. Miljardi afrikalaista ihmistä oli äkillisesti osa vapaata maailmantaloutta. Afrikalaiset valtiot aloittivat kisan länsimaisista ja aasialaisita investoijista. Aikaisemmin ne olivat tehneet kaikkensa estääksen nämä investoinnit, ja onnistuneet siinä erinomaisesti. Kiina nousi ylivertaiseksi investoijaksi.

Taloudet eivät kuitenkaan päässeet heti vasemmistososialismin romahduksen jälkeen vauhtiin. Samaiset 11 suurinta taloutta Afrikassa kasvoivat aikavälillä 1990 – 2000 yhteensä vain 25 %. Nämä valtiot olivat siten vielä 1990-luvulla nopeasti taantuvia talouksia. Ei toki kuitenkaan niin nopeasti taantuvia kuin pohjoimaiset hyvinvointivaltiot. Muutos on siis ollut Afrikassa äkillinen ja raju.

Afrikka on perinteisesti ollut raaka-aineiden tuottaja. Näistäkin 11 suurimmasta talouksista osa on uusia öljyntuottajia. Öljy on siis avittanut hurjaa menoa, mutta se ei ole missään tapauksessa sen selittäjä. Sosialismissa öljy ja muut luonnonrikkaudet johtivat vain syvenevään terroriin, nälkään ja kauhuun – ei milloinkkaan eikä missään positiiviseen kehitykseen. Afrikka ei ole enää raaka-aineiden tuottaja, vaan palvelusektori on siellä noussut ylivoimaisesti suurimmaksi kansantalouden sektoriksi.

Joku voisi huomauttaa tässä kohtaa, että hurjasta kasvusta huolimatta afrikalaisten BKT per henki on yhä hyvin alhainen. Täysin totta. Mutta absoluuttisia BKT-lukuja ei pidä tuijottaa liikaa. Ne eivät ole vertailukelpoisia. Tämän vuoden keväällä Nigeria uudisti tilastoinnin. Nigeria muutti kansantalouden tilastojen viitevuoden entisestä vuodesta 1990 vuoteen 2010. Samalla BKT kasvoi 89 % yhdessä yössä. Palvelusektori kasvoi 25 prosentista 50 prosenttiin kokonaisbruttokansantuotteesta. Muut afrikan maat korjaavat tilastoja myös tai ovat sen juuri tehneet. Kasvuluvut ovat saman suuntaisia muualla. Historiatiedot korjautuvat myös samalla.

Korjausten jälkeenkään Afrikan absoluuttiset BKT-luvut eivät ole vertailukelpoisia Länsimaiden kanssa. Länsimaissa BKT pumpataan ylös ilmalla eli kuvitteellisella rikollisella ja harmaantalouden tuotannolla. Näiden todellista suuruutta edes sinnepäin ei tiedä kukaan. Afrikassa tuotanto on edelleen pääosin kirjanpidon ja tilastojen ulkopuolella. Kestää siis vielä pitkään ennen kuin BKT per henkilö -lukuja kannattaa vertailla länsimaiden kanssa.

Selvää on, että maailmanhistoriasta tuskin löytyy ajanjaksoa, jossa kahden talousalueen välillä löytyy näin valtava ero. Saharan eteläpuoleinen Afrikka kasvaa ilmiömäistä vauhtia, ja se myös jatkaa tätä ilmiöistä kasvuaan, kun samaan aikaan Länsi- ja Pohjois-Euroopan yhteiskunnat taantuvat jopa ilman sotaa historiallisen nopeasti.

lauantai 29. marraskuuta 2014

Kotitalouksien talletuskanta supistuu

Kotitalouksien talletuskanta supistuu yhteiskuntamme taantuessa voimakkaasti. Talletuskannan supistuminen viittaa siihen, että varakkaammatkin kotitaloudet joutuvat turvautumaan talletuksiin käytettävissä olevien tulojen supistuessa.

Syyskuussa 2012 kotitalouksien tallatuskanta oli 83 125 miljardia euroa. Syyskuussa 2014 talletuskanta oli enää 80 922 miljardia euroa. Samaan aikaan kotitalouksien lainakanta nousi 113 909 miljradista eurosta 118 428 miljardiin euroon. Suomessa kotitaloudet jakautuvat jyrkästi velkaisiin ja velattomiin kotitalouksiin, joilla on talletuksia.


Näitä erittäin synkkiä kuvia piirtäessäni, olen pitkälle pystynyt ulkoistamaan synkkyyden itseni ulkopuolelle, sillä taantuminen ei ole koskenut perhettäni tähän mennessä. Nyt alkaa olla kuitenkin selvää, että voimakkaasti taantuvan vanhoillis-sosiaalidemokratian sirppi iskee ennemmin tai myöhemmin minuunkin. Näyttää silti, että vanhoillis-sosiaalidemokraattisella yhteiskunnalla ei ole elinaikaa enää kymmentäkään vuotta. Se tietää väistämättä suurta elämänmuutosta itsellenikin.