tiistai 23. huhtikuuta 2013

Suomen alijäämä selkeästi suurempi kuin euroalueella keskimäärin

Epäilin 2.3. kirjoittamassani jutussa Suomen vertailukelpoisen sosiaalirahastoista puhdistetun julkisen talouden alijäämän olevan vuonna 2012 suurempi kuin euroalueella keskimäärin. Näin myös on eilen julkaistujen tietojen perusteella. Vuonna 2012 euroalueen julkisen talouden alijäämä oli 3,7 % ja EU27-alueen alijäämä oli 4 %. Suomen vertailukelpoinen julkisen talouden alijäämä oli 4,5 %. Suomi voi silti yhä esiintyä mallioppilaana, sillä virallinen ei-vertailukelpoinen alijäämä oli 1,9 %.

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ruoan ja energian inflaatio nopeinta


Vuosikymmeniä ruokamenojen osuus käytettävissä olevista tuloista laski kansakunnan vauraustuessa. Trendi on kääntynyt 2000-luvulla. 2010-luvulla nopein hintojen nousu on tapahtunut ruoassa. Vuonna 2012 ruoan elinkustannusindeksi (2010 = 100) oli 111,8. Asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet nousivat indeksiin 108,1 ja liikenteen indeksi oli 108,6. Nämä ovat nopeimpia nousijoita.

Veden, sähkön ja polttoaineiden hintojen nousua selittävät pitkälti jatkuvat veronkorotukset ja oligopoliset tai monopoliset markkinat. Samoin ruoan hintaan varmasti jonkin verran vaikuttaa oligopoliselta näyttävät markkinat.

Trendille, joka nostaa jatkuvasti ruokaan ja asumiseen kuluvaa osuutta nettotuloista, ei näy loppua. Samaan aikaan ostovoima on kääntynyt laskuun. Tälle ostovoiman laskulle ei myöskään ole odotettavissa käännettä parempaan ainakaan pysyvästi.

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä


Eläkemaksut eivät enää kata maksettuja eläkkeitä, mutta eläkerahastot ovat edelleen ylijäämäisiä sijoitustuottojen turvin. Tulevia sijoitustuottoja ei voi ennustaa. Edessä onkin mitä todennäköisemmin jälleen nopeampi käänne kuin on ennustettu alijäämäiseen eläkejärjestelmään.

”Käänne on ollut jyrkempi kuin odotettiin”

Kun odotukset ovat jatkuvasti positiivisempia kuin toteutunut kehitys, odottamatonta ja yllättävää on vain se, että odotukset toteutuvat. Onkin epätodennäköistä, että odotukset toteutuvat. Yllätyksiä ei siis ole luvassa, ja eläkejärjestelmä kääntyy pysyvästi alijäämäiseksi nopeammin kuin kukaan osasi ennustaa.

Eläkemaksuja on pakko korottaa. Siitä seuraa syvenevää työttömyyttä, syvenevää eläkejärjestelmän alijäämää, heikkenevää talouskasvua ja kiihtyvää julkisen sektorin velkaantumista. Odottamattomasti ja yllättävästi jopa YLE on oivaltanut tämän.

”Näin se on, mitä enemmän maksuja korotetaan sen huonompi työllisyys ja talouskasvu meillä on, kiteyttää Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.”

Vuonna 2013 eläkerahastojen vakuutusmaksutulot ennustetaan olevan 12,3 miljardia euroa ja menot ovat 12,9 miljardia euroa. Eläkemenojen osuus BKT:sta ennustetaan kasvavan vuoteen 2030-luvun lopulle asti.

Vuoden 2012 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa kaikkien eläkerahastojen yhteenlaskettu sijoituskanta oli 144,4 miljardia euroa. Pitkän ajan eläkerahastojen tuotto-odotus on laskettu 4 prosentista 3,5 prosenttiin. Näin ollen lähiaikojen tuotto-odotus on noin 5 miljardia euroa. Eläkkeet kuitenkin nousevat jatkuvasti, ja maksutulot joko nousevat selvästi hitaammin tai laskevat. Siten on odotettavissa jo suhteellisen pian ensimmäinen huonotuottoinen vuosi, jolloin eläkerahastot painuvat alijäämäiseksi ensimmäisen kerran. Tällöin sosiaalirahastot eivät enää kaunistele julkisen sektorin alijäämän suuruutta.

Eläkejärjestelmä ei ole järjestelmän heikoin lenkki. Siellä on sentään varoja rahastoituna. Vaikka tilanne ei ole kestävä eläkejärjestelmänkään osalta, tilanne on useissa muissa Länsi-Euroopan maassa vielä huonompi. Ainakin Belgiassa, Italiassa, Espanjassa, Islannissa, Itävallassa, Kreikassa ja Ranskassa on käytössä jakojärjestelmä, jossa varoja ei rahastoida lainkaan. Tällainen järjestelmä on kestämätön pelkästään vinoutuneen ikäjakauman vuoksi. Joissakin maissa on käytössä samankaltainen osittain rahastoiva sekäjärjestelmä kuten Suomessa. Jotkut maat täydentävät eläkejärjestelmää yksityisillä rahoistoilla, koska julkisen eläkejärjestelmän tiedetään olevan kestämätön ja jopa jo nyt valtion budjettirahoituksen varassa.