lauantai 10. tammikuuta 2015

Venäjä romahtaa? - Pitäisikö sijoittaa?

Viime kuukausina olemme saaneet kuulla median välityksellä runsaasti informaatiota siitä, kuinka Venäjä on romahtamassa, kaaos leviää, elintarvikehuolto romahtaa jne. Vain hieman liioiteltuna jotenkin tähän suuntaan nämä jutut taisivat mennä. Tarkastelen tässä sijoittajan näkökulmasta Venäjää. Onko Venäjä alennuksessa vai taantuuko se lopullisesti ja ikuisesti takaisin vasemmistososialistiseksi Neuvostoliitoksi?

Huonot uutiset
Ensin huonot uutiset, jotka kaikki toki jo tietävät. Länsimaiden sanktiot käynnistivät valuuttapaon ennen kaikkea siksi, että venäläisyrityksiltä vedettiin länsieurooppalaisten jättipankkien rahoitus pois. Syntyi yhdensuuntainen valuuttaliike ruplista euroihin lainojen lauetessa. Tämä veti mukanaan muut toimijat, ja seuraukset näyttävät tältä.



Kuva 1. Ruplan arvo on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 45 %.

Saman aikaisesti öljynhinnan laskutrendi näyttää tältä.


Kuva 2. Öljyn hinta on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 50 %.


Ruplan romahdus aiheuttaa tänä vuonna voimakkaan tuontituotteiden kallistumisesta aiheutuvan inflaation. Tuorein inflaatioluku joulukuulta 2014 on 11,4 % ja inflaation ennustetaan kasvavan 13,5 prosenttiin.

Koska öljyn hinnan ja ruplan romahduksesta aiheutuva investointien väheneminen hyydyttää talouden, ei palkkasumman kasvulle ole sijaa, ja seurauksena on voimakas ostovoiman heikkeneminen.

Luonnollinen seuraus tästä kaikesta on taantuma. Maailmanpankki ennusti joulukuussa 2014 vuodelle 2015 -0,7 % kasvua. Tätä pitäisin optimistisena arviona. Paljon huonompia ennusteita on esitetty.


Faktat

Kasvu
Jotta ymmärtäisimme lukuja paremmin vertailen Venäjän makroekonomisia lukuja euroalueen vastaaviin lukuihin.

Ensin katson kuinka Venäjä on pärjännyt 2000-luvulla suhteessä euroalueeseen ja USA:n.


Kuva 3. Venäjän talous on kahdeksankertaistunut 2000-luvulla, kun euroalueen talous on junnannut paikallaan.

Vuodesta 2000 euroalueen talous on kasvanut 12 %, USAn talous on kasvanut 25 % ja Venäjän talous on kasvanut runsaat 700 %. Euroalueen taantuminen suhteessa muuhun maailmaan on rajumpaa kuin useimmat meistä edelleenkään ymmärtävät.

Öljy
Venäjä (10,61 miljoonaa tynnyriä päivässä 2013) on maailman suurimpia öljyntuottajia USAn (11 miljoonaa tynnyriä päivässä 2014) ja Saudi-Arabian kanssa. Öljy ja kaasu muodostavat 70 % Venäjän viennistä. Moskovan pörssi elää öljyn tahdissa. RSX ETF-rahaston omistuksista 44 % muodostuu energiasektorista. Siten pörssin toipumisessa öljyn hinta on avainasemassa. Toki tässä poikkeuksellisessa tilanteessa rahoituspakotteiden poistuminen on myös tärkeä signaali toipumisesta.

Venäjän taloudesta sanotaan, että öljystä tulevan helpon rahan vuoksi talouden modernisointi on jäänyt puolitiehen. Mikäli tämä pitää paikkansa, ruplan romahdus nostaa kotimaisten tuotteiden kysynnän uudelle tasolle. Tästä seuraa investointiaalto kotimaiseen tuotantoon. Ruplan romahdus on erinomainen kehitysmahdollisuus taloudelle.


Makroekonomiset tunnusluvut
Venäjä Euroalue
Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen 19,5 % (2013) 49,4 % (12/2013)
Työttömyysaste 5,2 % (11/2014) 11,5 % (11/2014)
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen 13,4 % (12/2013) 90,9 % (12/2013)
Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen 1,6 % (12/2013) 2.4 % (12/2013)
Keskimääräinen tuloveroaste 13 % (12/2014) 44,5 % (12/2013)





Ensimmäinen rivi kuvaa julkisen sektorin kokoa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroalueen noin 50 % luku tarkoittaa kansantaloutta, joka on kroonisesti taantuva. Talouskasvu on keskimäärin erittäin hidasta ja taantumavuodet seuraavat toisiaan. Huolimatta erittäin kireästä verotuksesta euroalueen kansantaloudet velkaantuvat nopeasti. Julkisten sektorien keskimääräinen velka on jo yli 90 % suhteessa BKT:n, vaikka sisäiset säännöt sallivat vain 60 % velkatason. Euroaluetta riivaa ankara työttömyys, ja virallinen 11,5 % työttömyysaste todennäköisesti aliarvioi raskaasti todellisen työttömyyden. Euroalueen tulevaisuuden näkymät ovat synkemmät kuin missään muualla lukuunottamatta muutamaa maailman kriisipesäkettä kuten Syyriaa ja Pohjois-Koreaa.

Venäjän tilanne näyttää lukujen valossa euroalueen peilikuvalta. Julkinen sektori on erittäin pieni verrattuna euroalueen maihin, julkinen velka on olematon, verotus on erittäin kevyttä, maassa vallitsee täystyöllisyys ja vaihtotasekin on positiivinen. Näillä luvuilla on varmaa, että Venäjä kykenee toipumaan taantumista nopeasti. Vain poliittiset pakotteet voivat olla toipumisen este. Mikäli nekään.


Sijoittaminen

Kehittyvät markkinat ovat sijoittajalle varsin volatiilit, mikä jälleen varsin hyvin on todistettu Moskovan pörssin viimeaikaisella kehityksellä. Siten suurta riskiä vältteleville sijoittajille Venäjä ei sovi.

Venäjä soveltuu sijoittajalle, joka sietää normaalia suurempaa riskiä. Tällöinkin ajallinen hajauttaminen on välttämätöntä. Yksi väärä ajoitus ei siten pilaa koko sijoitusta. Venäjään voi sijoittaa ETF-rahastojen kautta dollareilla (esim. NYSEARCA:RSX) tai euroina (esim. Xetra:DBXV). Dollareilla sijoittaminen voi olla siinä tapauksessa hyvä idea, että sijoittaja uskoo euron arvon laskun jatkuvan. Mikäli sijoittaja uskoo läntisen median tavoin, että Venäjä menee konkurssiin, romahtaa sosialistisen Neuvostoliiton tasolle jälleen eikä sieltä enää koskaan toivu, ei sinne tietenkään kannata sijoittaa. Tulevaisuutta emme tiedä.