tiistai 25. elokuuta 2015

Öljy sietämättömän halpaa

Lokakuun WTI öljyfutuuri puhkaisi 40 dollarin tynnyrihinnan viime viikolla, ja Brent-raakaöljyn lokakuun futuuri on tätä kirjoittaessa 44 $ tynnyriltä. Öljyn hinta on nyt finanssikriisin 2009 tasoilla, joskaan finanssikriisin pohjatasoja ei ole vielä saavutettu.

Viime vuoden puolella tapahtunut öljyn hintaromahdus on romahduttanut johtavien öljy-yhtiöiden tulokset. Tämän vuoden toisen vuosineljänneksen öljyn hintaralli ylös ei öljy-yhtiöitä auttanut, sillä yhtiöiden toisen vuosineljänneksen tulokset olivat heikkoja. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä osa öljyjäteistä teki jo negatiivisen tuloksen. Seuraavassa taulukossa on toisen vuosineljänneksen tulokset verrattuna vuoden 2014 vastaavan ajankohdan tuloksiin. Toisen neljänneksen Brent-futuurin keskihinta oli 62 dollaria tynnyriltä.

Öljy-yhtiö2015 Q2 (milj. $)2014 Q2 (milj. $)Muutos (%)
Chevron5715670-90
Statoil27303940-31
Gazprom

71
Exxon Mobil

-52
BP

-41
Royal Dutch Shell
-35
Total
-4
Petrobras1712230-92





Öljy-yhtiöt ovat vastanneet öljynhinnan laskusta aiheutuneeseen paineeseen leikkaamalla kuluja rajusti. Pyrkimyksenä on laskea uusien avattavien öljykenttien kannattavuusrajaa.


Ylitarjonta
Sekä öljyn tarjonta että kysyntä ovat kasvaneet viime vuosina. Öljyn tarjonta on kuitenkin kasvanut nopeammin kuin kysyntä. Seuraava kuva selventää asiaa.

Kuva 1. Öljyn tarjonta on kasvanut nopeammin kuin kysyntä (WSJ)

Öljyvarastojen täyttyminen ja öljyn tarjonnan voimakas kasvu aiheutti nykyisen öljyn hinnan romahduksen vuoden 2014 noin 100 dollarin tynnyrihinnasta nykyiseen 40 dollarin hintaan (WTI). Myös Kiinan talouskasvun hiipuminen ja siitä aiheutuva yleinen raaka-aineiden kysynnän hiipuminen on taustalla.


Ylitarjonta on väliaikaista
Vanhat öljylähteet ehtyvät, joten uutta tuotantoa on otettava käyttöön jatkuvasti. Uuden öljytuotannon tuotantokustannusten kannattavuusraja tynnyriä kohti vaihtelee voimakkaasti. Helpoiten tietoa uuden tuotannon kustannuksista on saatavilla Norjan öljykentiltä. Tämän sivun http://e24.no/energi/disse-norske-oljefeltene-staar-i-fare-paa-grunn-av-lav-oljepris/23357796 kuvasta näkee suoraan uusien öljykenttien kannattavuuden öljyn reaaliaikaisella hinnalla (tässä 44,33 USD/tynnyri).


Kuva 2. Norjan öljykenttien kannattavuus tynnyriä kohti.

Kuvasta kannattava tuotanto on tänä vuonna käyttöön otettavia kenttiä. Tulevien vuosien uusi tuotanto vaatii pahimmillaan lähes 100 USD tynnyrihintaa ennen kuin kenttä kannattaa ottaa käyttöön. Uudesta tuotannosta huolimatta Norjan öljytuotanto laskee vuosittain 5 – 10 % vauhdilla.

Kanadan öljyhiekkakentillä uustuotanton kannattavuusraja on keskimäärin 80 USD tynnyriltä. Kannattavuusrajat vaihtelevat luonnollisesti kenttäkohtaisesti samoin kuin Norjassa. Öljyhiekan tuotantokustannuksiin vaikuttaa voimakkaasti se, onko kenttä avolouhos vai maan sisäinen kaivos. Valtaosin Öljyhiekka kaivetaan maan sisästä syvyyksistä.

Nigerian ja Angolan uustuotannon kannattavuusraja on keskimäärin 70 USD tynnyriltä.

Suurimmistä öljy-yhtiöistä BP ilmoittaa kannattavuusrajoiksi 60-80 USD tynnyriltä, Royal Dutch Shell 70-110 USD tynnyriltä ja Total samoin 70-110 USD tynnyriltä. Suuret öljy-yhtiöt ovat tänä vuonna ilmoittaneet suurista irtisanomisista ja kustannusten leikkauksista tarkoituksenaan parantaa kannattavuutta ja alentaa uustuotannon kannattavuusrajaa.

Ensimmäiset USA:n liuskeöljy-yhtiöt ovat konkurssissa. Liuskeöljy-yhtiöt ovat kuitenkin pitäneet yllä tuotantoaan yllättävän sitkeästi. Liuskeöljy-yhtiöt ovat suojanneet myyntihintansa selvästi nykyistä öljyn hintaa korkeammalle tasolle viime vuonna myydyillä öljyfutuureilla, mutta ankea todellisuus on koittamassa tänä syksynä, kun suojaus on laukeamassa.

On täysin selvää, että nykyisen hintatason pitkittyessä öljyn tuotanto kääntyy laskuun. Kysyntä sen sijaan jatkaa kasvuaan siitäkin huolimatta, että maailmantalouden kasvu hiipuisi selvästi tänä ja ensi vuonna.

Tuotantokustannukset
Käytössä olevien öljykenttien tuotantokustannuksista on vaikeampi ottaa selvää. Kanadan öljyhiekkakenttien öljyn tuotantokustannukset ovat keskimäärin 50 USD tynnyriltä. USA:n liuskeöljy on hiukan kalliimpaa tuottaa 60 USD tynnyrihinnalla, mutta alimmillaan tuotantokustannukset saattavat olla vain 24 USD tynnyriltä.

Toisella vuosineljänneksellä tänä vuonna Brent-öljyn tynnyrihinta oli keskimäärin 62 USD. Toisella vuosineljänneksellä tuotto tynnyriä kohti oli Chevronilla -9,4 USD, Shellillä 3,11 USD ja Exxon Mobililla 5,61 USD. Tässä on kuitenkin mukana yritysten kaikki kustannukset - siis myös tutkimus ja etsintäkulut. Kuitenkin nähdään, että nykyisellä hintatasolla suurilla öljy-yhtiöillä tulee olemaan suuria vaikeuksia pysyä kannattavana.


Kuva 3. Marginaalikustannukset, joilla yksi lisätynnyri öljyä voidaan kannattavasti tuottaa (USD/tynnyri)

Maittain lisäöljytynnyrin tuotantokustannukset vaihtelevat suuresti kuvan 3 mukaisesti. Hinnat ovat vuodelta 2014. Arktinen öljy on erittäin kallista, ja arktisten öljykenttien käyttöönottoa tuskin harkitaan niin kauan kuin öljy pysyy alle 100 USD tynnyriltä. Toisessa ääripäässä on Saudi Arabia, jonka myymä öljy on lähes ilmaista tuottaa. Tietolähteestä riippuen tuotantokustannukset vaihtelevat. Eri tietolähteet voivat viitata hieman eri merkityksiin. Tässä taulukossa lisäöljytynnyrillä ei mielestäni viitata välttämättä uusiin öljykenttiin, sillä toiminnassa olevien kenttien tuotantomäärätkin saattavat käsittääkseni vaihdella.

Öljyvaltioiden budjetit
Vaikka osa öljyvaltioista pumppaavat öljynsä lähes ilmaiseksi, on öljyvaltioiden budjetit viritetty reilusti kannattavuusrajaa korkeammalle öljyn hintatasolle. Tuoreimpien lukujen mukaan vaaditaan budjettitasapainon saavuttamiseksi öljyltä Libyassa 215 USD, Algeriassa 111 USD, Saudia Arabiassa 103 USD, Iranissa 92,5 USD, Venezuelassa 89 USD, Nigeriassa 88 USD, Venäjällä 78 USD, UAE:ssa 73 USD, Irakissa 71 USD, Gatarissa 59 USD ja Kuwaitissa 47 USD tynnyrihintaa. Nykyisellä hintatasolla budjetti ei ole missään näissä valtioissa tasapainossa.


Kuva 4. Öljyvaltioiden öljyn hintavaatimukset budjetin pitämiseksi tasapainossa vuonna 2013

Öljyn tarjonta ja kysyntä
Öljyralli sai alkunsa Iranin ydinsopimuksesta, joka voi avata Iranin öljyn maailmanmarkkinoille. Tämän pelättiin lisäävän merkittävästi öljyn ylitarjontaa. Ilmeisesti Iranin öljy tulee kuitenkin länsimarkkinoille asteittain.

OPEC:n mukaan maailman öljyn ylituotanto olisi noin 2 miljoonan tynnyriä päivässä. OPEC on ylittänyt omat tuotantotavoitteensa miljoonalla tynnyrillä päivässä. Sitten vuoden 2014 toukokuun OPEC on lisännyt öljytuotantoaan 1,2 miljoonalla tynnyrillä päivässä. Jos OPEC päättäisi niin, se voisi yksin ratkaista maailman ylituotanto-ongelman.

Yhdysvaltain öljyvarastot ovat poikkeuksellisen täysiä. Varastojen öljymäärä on kuitenkin hienoisessa laskussa. Samoin USA:n liuskeöljytuontanto on kääntynyt laskuun tosin vain hienoisesti.

OPEC ennustaa maailman öljyn kysynnän kasvavan noin miljoona tynnyriä päivää kohti vuodessa.

Lähiajan hintakehitys
Maailman öljyn jalostamojen huoltokatkokset ajoittuvat kausiluontoisesti eniten syksyyn. Tämä aiheuttaa notkahduksen öljyn kysynnässä joka syksy. Tämän vuoksi monet ennustavat öljyn hintasyöksyn vielä jatkuvan aina 30 dollarin tasolle. Ennusteet kuitenkin lyövät säännöllisesti yli. Vuonna 2007 öljyn tynnyrihinnan uskottiin nousevat 400 USD tasolle. Vuoden 2015 alunkin pohjakin olisi pitänyt saavuttaa 30 USD:n tasolla.

Nyt myytävä lyhimmän maturiteetin futuuri on lokakuun futuuri. Jos jalostamojen huoltokatkokset otetaan huomioon, pohjien pitäisi olla nyt käsillä. Maailman pörssien viime päivien raju heilunta voi kuitenkin tehdä mitä hyvänsä myös öljylle.

Lopuksi
Öljyvaltiot ja öljy-yhtiöt tarvitsevat ehdottomasti huomattavasti korkeampaa öljyn tynnyrihintaa selvitäkseen. Mikäli öljy jatkaa pidempään näillä hintatasoilla sekä öljy-yhtiöt että öljyvaltiot ovat vaikeuksissa. Öljyn tuotantoa täytyy kuitenkin rajoittaa, öljyn kysynnän täytyy lisääntyä ja varastojen täytyy supistua ennen kuin pysyvästi päästään siedettävämmälle öljyn hintatasolle öljyvaltioiden kannalta.

perjantai 7. elokuuta 2015

Historiallinen rakennemuutos maailmantaloudessa


Vuonna 2012 maailman tavarakaupan volyymin kasvu putosi alle puoleen vuosien 1993-2013 keskiarvosta. Sen jälkeen maailman tavarakauppa on pysynyt alamaissa. Länsi-Euroopan pitkittynyt lama ja USA:n historiallisen hidas toipuminen ovat merkittävimmät syyt maailmankaupan hidastumiseen. Graafi 1 kuvaa tilannetta vuoteen 2013 asti.


Kuva 1. Maailman tavarakaupan volyymin kasvu ja maailman BKT:n kasvu vuosina 2005 – 2013. (WTO)

Kuvaajasta 1 nähdään, että vuodesta 2012 lähtien maailmankaupan kasvun ja BKT:n kasvun suhde on poikkeuksellinen. Normaalisti maailmankauppa kasvaa selvästi nopeammin kuin maailman BKT. Vuodesta 2012 lähtien nämä ovat kasvaneet käsikädessä.

Seurauksena tästä raaka-aineiden hinnat ja kehittyvien maiden valuutat ovat romahtaneet. Kehittyvät maat ovat riippuvaisia maailmankaupasta. Maailmankaupan hyytyminen on johtanut kehittyvien maiden kasvun tyrehtymiseen ja osassa maita taantumaan. Kuvassa 2 on Brasilian ja Venäjän tilanne.


Kuva 2. Brasilian ja Venäjän osakemarkkinoiden indeksit vuosina 2008 – 2015.

Kuva 3 näyttää kuinka kauniisti maailmankaupan kasvu noudatti ennustettuna kasvukäyrää aina vuoteen 2008 asti. Sitten tuli romahdus eikä paluuta enää entiseen kasvuun tullut. Länsimaiden kulutuksen kasvu aina vuoteen 2008 oli maailmankaupan kasvun moottori. Tämä moottori yksinkertaisesti leikkasi kiinni vuonna 2008.


Kuva 3. Maailmankaupan volyymi vuosina 1990 – 2013. (WTO)

Uskon vakaasti, että todistamme parhaillaan historiallista muutosta, joka on verrattavissa sosialismin maailmanlaajuiseen romahtamiseen 1990-luvun alussa. Länsimaat on menettävässä lopullisesti ja pysyvästi maailmantalouden hegemoniansa. Kiina on noussut maailman suurimmaksi taloudeksi (PPP).


Todistamme parhaillaan historiallista muutosta, joka on verrattavissa sosialismin maailmanlaajuiseen romahtamiseen 1990-luvun alussa. Länsimaat on menettävässä lopullisesti ja pysyvästi maailmantalouden hegemoniansa.


Maailmankauppa ei voi enää luottaa länsimaiden vetoon. Kehittyvien maiden on noustava maailmankaupan vetureiksi. Näistä ei kuitenkaan toistaiseksi ole siihen. Siksi maailmankaupan matalasuhdanne voi olla oletettua sitkeämpi, ja siksi raaka-aineiden hinnat voivat polkea oletettua pitempään matalalla tasolla.

keskiviikko 5. elokuuta 2015

Pääomainvestoinnit teknologiaan EU:ssa kehitysmaatasoa


Wall Street Journalista löytyi graafi, joka yhdellä kuvalla kertoo sen hyvin synkän tilan, jossa tämä maanosa makaa.


Maailman pääomainvestoinnit teknologiayrityksiin vuosina 2006 – 2015. (WSJ)

Pääomainvestoinnit teknologiayrityksiin suhteutettuna väkilukuun ovat Israelissa 13 kertaiset ja USA:ssa 11 kertaiset verrattuna EU:n. Kiinan teknologiainvestoinnit ovat vielä vähäiset väkilukuun nähden, mutta ne ovat parhaillaan räjähtämässä.


Kuten kaikki me hyvin ymmärrämme, pääomainvestoinnit teknologiaan ovat se alue, jolla tulevaisuus tehdään. Kun tällä alueella EU on taantunut tai on taantumassa kehitysmaaksi, se ponnistelee sitäkin suuremmalla innolla maailman johtavaksi ilmastonmuutosjohtajaksi. Maailman huipputiedemiehistähän noin 101,87 % on tieteellisesti todistanut ja tietokoneella oikein mallintanut (ajatella sentään, mitä teknologiaa), että ilmastonmuutos on aina maailman miljardien vuosien historiassa johtunut ihmisen päästelemästä hiilidioksidista. Niin silloin kuin Antarktiksella kasvoi sademetsää (joskus ennen dinosauruksia) kuin silloin kun Suomen niemi oli kilometrien vahvuisen jään peitossa. Pahaksi onneksi, kukaan ei ole vielä ilmoittautunut olevansa niin vajaamielinen, että seuraisi johtajaa. Usko vasemmistopunavajakismiin turvottaa aivot käyttökelvottomaksi.

Muutama vuosikymmen takaperin maailman huippuekonomisteista ja tiedemiehistä samaiset noin 101,87 % todistivat tieteellisesti laskemalla (käsin, sillä silloin ei ollut kunnon tietokoneita), että sosialismi voittaa kapitalismin, koska se on taloudellisesti tehokkaampi. Nobel-ekonomisti Paul Samuelson (Paul Krugmanin opettaja) ennusti vuonna 1967, että Neuvostoliiton kansantuote ohittaa Yhdysvaltojen kansantuotteen, koska Neuvostoliiton talous kasvaa Yhdysvaltojen taloutta nopeammin. Sosialistinen talous kun on kuulemma kapistalismin monopoliriistoa tehokkaampi. Tämän väistämättömän totuuden oli tapahduttava vuonna 1995.

Tämän tarinan opetus on se, että meidän on aina syytä uskoa niitä ihmiskunnan tieteellisiä syväneroja silloin, kun nämä opettavat meillä maailmankatsomuksellisia uskonasioita. Heillä on kaikki ymmärrys, heillä on kaikki tieto, heillä on kaikki valo. Meillä ei ole mitään. Tämän lisäksi, meidän on tyynesti ja vankkumatta suljettava silmämme kaikilta niilta tosiasioilta, jotka näyttäisivät ensinäkemältä olevan ristiriidassa tuon tieteellisen syvävalon kanssa.

lauantai 1. elokuuta 2015

Pohjoismainen hyvinvointiyksikköratkaisu

Pohjoismainen hyvinvointiyhteiskuntajärjestelmä on maailman tehokkain ainakin yhdessä asiassa. Nimittäin se pystyy tuottamaan todennäköisesti suhteellisesti enemmän kuin mikään muu yhteiskunta ns. pohjoismaisia hyvinvointiyksiköitä eli rappioalkoholisteja.

Käytännön ongelmia tämä tuottaa niille, jotka eivät ole toistaiseksi saavuttaneet tätä pohjoismaista hyvinvointiyksikkötasoa, muun muassa vaikeutena kesäpäivinä löytää puiston penkkiä joka ei olisi jo varattu jonkun oksentavan, ulostavan tai virtsaavan pohjoismaisen hyvinvointiyksikön toimesta. Sama ongelma vallitsee jokaisen suomalaisen pikkukaupungin terveydenhuollon iltapäivystystä. Örinän, virtsan, oksennuksen ja ulosteen sekaan on vaikea ns. normikansalaisen mahtua.

Tähän ongelmaan, mikäli se siis on ongelma, tarjoan seuraavaa ratkaisua. Ghanassa myydään paikallista viskiä nimeltä Jebel Gold. Se maksaa noin 3 euroa litralta. Koska juoman alkoholipitoisuus on yli 40 %, litra per hyvinvointiyksikkö per päivä riittänee hyvin. Kokonaiskustannukseksi saamme 90 euroa kuukaudessa hyvinvointiyksikköä kohden ravinnon osalta.

Ehdotan siis, että Suomen valtio ostaa tai vuokraa Ghanasta maapalstan, johon se pystyttää telttoja noin puolelle miljoonalle ihmiselle. Koska Ghanalaiset tuskin hirveästi innostuvat pohjoismaisista hyvinvointiyksiköistä, alue aidataan piikkiaidoin. Teltat riittävät, koska ilmasto on aina lämmin. Kotimaassaan Suomessa nämä hyvinvointiyksiköt ovat tosiasiallisesti asunnottomia. Siten asumisolosuhteetkin paranevat. Menolippu isketään siis puolelle miljoonalle hyvinvointiyksikölle käteen, ja perillä on ympärivuorokautinen alkoholitarjoilu. Kun vielä Suomen valtio maksaa Ghanalle riittävästi vuokraa alueesta, kaikki ovat järjestelyyn ylen tyytyväisiä. Vuotuiset säästöt ovat valtavia. Kaikki hyvin, loppu hyvin.