Suomi tarvitsee yli 3 % vuotuisen keskikasvun selvitäkseen

Otsikon tarkoituksena on kysyä, kuinka suuren keskimääräisen vuotuisen talouskasvun tarvitsemme, jotta ns. hyvinvointivaltiomme olisi pitkällä aikavälillä kestävä? Toisin muotoiltuna, millaisen talouskasvun tarvitsemme, jotta järjestelmämme ei romahda tulevaisuudessa Neuvostoliiton tai Kreikan tapaan?

Kysymys on tärkeä, sillä jokainen lienee ymmärtää sen, että vain talouskasvulla voidaan rahoittaa alituisesti kasvavat julkisen sektorin menot pitkällä aikavälillä. Silti en löydä tästä ekonomistien arviota. Siksipä yritän arvioida kasvutarpeen itse.

Taloudellinen huoltosuhde saatava laskuun

Taloudellinen huoltosuhde lasketaan jakamalla ei-työllisten määrä, eli työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, työllisten määrällä. Tämä luku on ollut kasvava sitten finanssikriisin alun. Vuonna 2012 sataa työssäkäyvää kohden oli 132 ei-työssäkäyvää henkilöä.

Kymmenvuotisjaksolla 2000- 2009 Suomen keskimääräinen BKTn kasvu oli 1,6 % vuodessa. Huolimatta WEF useista arvioista, jotka arvioivat Suomen maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, tuo kasvuluku on maailmantilastossa aivan häntäpäästä. Silti tuolla ajanjaksolla huoltosuhde pysyi ennallaan. 1,6 % vuotuinen BKTn kasvu voidaan mielestäni katsoa riittäväksi vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä eikä järjestelmän romahtamisvaaraa ollut pidemmälläkään ajanjaksolla mikäli ulkoiset olosuhteen olisivat jatkuneet ennallaan.

Tilanne on kuitenkin muuttunut sen jälkeen eläköitymisen kiihtyessä. Jotta huoltosuhde saadaan pidettyä ennallaan työllisyysasteen on noustava. Työllisyysasteen kasvu vaatii ehdottomasti talouskasvua.

Tilastoista nähdään, että vuosina 2000 – 2004 huoltosuhde pysyi paikallaan, mutta vuosina 2005 – 2007 huoltosuhde laski. Näiden vuosien vastaavat BKTn kasvuluvut ovat: 2,9, 4,4 ja 5,3. On huomattava, että eläköitymisen kasvun vuoksi nyt tarvitaan suurempi työllisyysasteen kasvu kuin noina vuosina huoltosuhteen saamiseksi laskuun. Siksi voidaan olettaa, että huoltosuhteen laskuun tarvitaan nyt suurempi vuotuinen BKTn kasvuvauhti kuin 3 %.

Järjestelmäromahdus näyttää väistämättömältä

Lopputulemana oletan, että viime vuosikymmenen 1,6 % vuotuinen keskikasvu ei riitä enää estämään pohjoismaisen hyvinvointivaltion järjestelmäromahdusta. Kasvua tarvitaan enemmän – todennäköisesti yli 3 % vuodessa.

On erikseen huomioitava, että voimakaskaan julkisen sektorin velkaantuminen eli velkarahan pumppaaminen talouteen ei ole finanssikriisin alun jälkeen pystynyt estämään huoltosuhteen heikkenemistä.

Tulevaisuus näyttää synkältä. Vuosina 2010 – 2013 BKTn vuotuinen keskikasvu oli vain 0,1 % . Mikäli tämä keskikasvuvauhti jatkuu, järjestelmäromahdus Suomessa on vuoren varmaa pitkällä aikavälillä. Nykyisen julkisen sektorin koon ja kolmen prosentin keskikasvuvauhdin yhdistelmää pidän täysin mahdottomana yhdistelmänä. Mahdoton ei tule tapahtumaan varsinkin kun hallitus näyttää keskittyvän ensisijaisesti kasvun estämiseen eli  veronkorotuksiin.