Länsi-Eurooppa taantuu nopeammin kuin uskomme

Vuosina 2007–2014 kehittyvät taloudet kasvoivat yhdeksän kertaa nopeammin kuin kehittyneet taloudet. Kehittyvät taloudet vastasivat 50 prosenttia globaalista bruttokansantuotteesta vuonna 2007. Nyt osuus on 57 prosenttia ja kasvussa. Ilmiö ei ole uusi. Heti sosialismin maailmanlaajuisen romahduksen jälkeen 1990-luvun puolessa välissä oli selvää, että länsi taantuu vauhdilla suhteessa kehittyviin talouksiin ja useimpiin kehitysmaihin.

Tietoisuuden taso tässä asiassa on kasvussa Länsi-Euroopan kiihtyvän taantumisen seurauksena. Silti poliittisella tasolla erityisesti vanhoillisimmassa äärivasemmistossa tietoisuus nykytilanteesta on olematon. Äärivasemmistosta vihreiden Ville Niinistö moitti kokoomusta siitä, että kokoomus on perustellut ”leikkauksia” luottoluokitusilla. Julkisen sektorin menot nousevat vuodesta toiseen ripeästi ”leikkauksista” huolimatta. Tulot laskevat, vaikka verotusta kiristetään jatkuvasti. Jos peruskoulussa opetettaisiin taloutta edes hitusen, tällaisiä täysin irti todellisuudesta olevia pimeimmän menneisyyden ääripunavajakkipuolueita ei voisi olla olemassa.

Todellisuus on vieläkin karumpi kuin tilastot näyttävät. Teollisuus esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa taantuu selvästi vauhdikkaammin kuin bruttokansantuote. Tämä johtuu velkavetoisesta kulutustaloudesta. Tanskan ja Ruotsin kotitaloudet ovat maailman velkaisimpia. Velan kasvu paikkaa tuotannon taantumista. Oma ennusteeni on, että Suomi on 2040-luvulla yksi maailman köyhimmistä ja väkivaltaisimmista maailmankolkista. Tämä ennuste todennäköisesti tulee osoittautumaan yltiöoptimistiseksi.