lauantai 31. toukokuuta 2014

1. Äidinmaidon herutuslaite


Esittelen ensimmäiseksi äidinmaidon herutuslaitteen, joka mullisti Neuvostoliiton äidinmaidontuotannon.

Tohtori Тцянайоviтs oli havainnut työssään, että monella neuvostoliittolaisella naisella oli suuria vaikeuksia heruttaa maitoa lapselleen. Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että syömisongelmalla, joka oli laajasti levinnyt Neuvostoliitossa, saattoi olla asian kanssa jotakin tekemistä. Syömisongelma aiheutti sen, että rintarauhaset eivät kehittyneet. Toisilla ei rintoja näyttänyt olevan lainkaan, ja niilläkin puolueliitin vaimoilla, joilla sellaiset oli, rinnat näyttivät enemmän roikkuvilta kärpäslätkiltä kuin rinnoilta. Silti vatsa näytti ylikehittyneeltä aivan kuin nämä naiset olisivat edelleen viimeisillään raskaana. Tämän lisäksi pöhöttyneisyyttä saattoi kyllä olla päässä ja raajoissa, mutta rintoihin ei tätä runsautta riittänyt aivan kuin ihan kiusallaan luonto olisi heittänyt kapuloita neuvostolasten kehityksen rattaisiin.

Oli aivan selvää, että tämän syömisongelman olivat aiheuttaneet ne ilkeämieliset sabotöörit, joihin itse Isä Aurinkoinen, Kansojen Isä, Tieteiden Mestari, Lasten Suuri Ystävä oli kiinnittänyt esimerkillisesti huomiota. Tällaiset trotskilaiset, zinovjevilaiset, menševikit, papit, valkobandiitit, kansanviholliset, revisionistit, kautskytlaiset, bernsteiniläiset, vastavallankumoukselliset insinöörit, kulakit, juutalaiset lääkärit ja ties mitkä tihutyöntekijät kärkkyivät vain paikkaa saadakseen levittää myrkkyään murentaakseen neuvostososialismin vankkumatonta perustusta. Näillä sabotööreillä puuttui tyystin se stahanovilainen henki, joka innoitti tohtori Тцянайоviтsin aina vain suurempiin innovatiivisiin saavutuksiin.

Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että ei voinut mitenkään olla oikein eikä kohtuullista marxilais-leninistisessä hengessä, että toisten rinnat heruivat maitoa ja toisten eivät. Niinpä asialle oli kertakaikkisesti tehtävä jotain. Ja tohtori Тцянайоviтs teki.

Tohtori Тцянайоviтs kehitteli sylinterin muotoisen laitteen. Laite pyöri akselinsa ympäri vinhasti. Nainen aseteltiin sylinterin sisälle siten, että rinnat asettuivat sylinterin ulkokehään päin. Tohtori Тцянайоviтs päätteli, että kun sylinterin kierrosluku kiihdytettiin riittävän suureksi, keskipakoisvoima aiheutti sen, että oli rintarauhanen miten vastentahtoinen hyvänsä, kyllä se sieltä sisältönsä päästi. Lopputuote kerättiin sylinterin alalaidassa olevasta reiästä valutusaltaaseen. Tohtori Тцянайоviтs oli varma laitteensa toimivuudesta.


Tohtori Тцянайоviтs ryhtyi testaamaan innovaatiotaan. Teknillinen instituutti numero 113 ylpeili sillä, että siellä työskenteli runsaasti myös naisia. Toki tohtori Тцянайоviтsia ja muutamaa muuta lukuun ottamatta nämä tutkijat olivat uudelleenkoulutettavia. Uudelleenkoulutus tapahtui yksinomaan näiden ihmisten itsensä parhaaksi, jotta he tunnustaisivat erheensä ja kasvaisivat uudelleen mallikelpoiseksi sosialistiseksi neuvostokansalaiseksi. Koehenkilöitä siis riitti ainakin teoriassa laitteen testaamiseen.

Käytäntö osoittautui kuitenkin teoriaa mutkikkaammaksi. Tohtori Тцянайоviтs tunnettiin laitoksessa varsin hyvin – liiankin hyvin. Niinpä, kun laitoksen väki kuuli tohtorin etsivän sopivia koehenkilöitä uuden innovaationsa testaamiseksi, kaikki koehenkilöiksi soveliaat tiesivät olla varuillaan ja painuivat maan alle kukin kykyjensä mukaan.

Tohtori Тцянайоviтs oli aina ollut epäluuloinen ja varautunut vastakkaista sukupuolta kohtaan. Eikä syyttä. Osoittihan tällainen asenne uutta edistyksellistä sosialistista neuvostoteknologiaa kohtaan juuri naisten suuren näköalattoman ahdasmielisen taantumuksellisuuden.

Mutta ei tohtori Тцянайоviтs ollut mikään turha mies. Tohtori otti pari apulaista, koehenkilöpyydyksensä, viritti sen toimintakuntoon ja kävi pyydystämään. Nurkan taakse piiloon, pyydys ojossa ryntäys pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun, paketointi ja raahaaminen laboratorioon.

Tohtori Тцянайоviтs oli haltioissaan, sillä valutusaltaaseen valui kuin valuikin äidinmaitoa. Ehkäpä määrät eivät olleet suuria koehenkilöä kohti, mutta täytyy muistaa, että koehenkilöiden laatu oli kehnonlainen.

Tohtorin mieltä ei madaltanut se, että naapurilaboratorion väki valitti koehenkilöistä pääsevää kauheaa meteliä. Itse laitekin oli kyllä karmean kovaääninen, mutta että tähän päälle tuli vielä naisten hirveä kirkuminen. Sitä eivät kollegat tahtoneet sietää.

Itse koehenkilöt valittivat huimausta vielä viikkojenkin päästä kokeesta. Useat eivät kyenneet kävelemään moneen päivään kokeen jälkeen. Toiset valittivat pullosilmäisyyttä. Heistä tuntui, että heidän silmänsä pullistuivat päästä. Valitettiin myös yleistä pahoinvointia, ja koehenkilöillä esiintyi oksentelua. Sattuipa kokeessa yksi kuolemantapauskin. Tohtori kuitenkin otaksui koehenkilön muutenkin olleen jo heikon.

Tohtori Тцянайоviтs oli varma siitä, että hän jälleen oli toteuttanut loistavan keksinnön. ”Akkojen” jonninjoutava valittaminen ei merkinnyt hänelle mitään. Pikemminkin päinvastoin, todelliset innovaatiot kohtaavat aina ennakkoluuloja ja muutosvastarintaa. Tohtorin mielestä ei ollut mitään estettä sille, etteikö laitetta voitaisi ottaa laajamittaiseen käyttöön koko laajassa ja mahtavassa sosialististen neuvostotasavaltojen liitossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti