USA repii elintasokaulaa Länsi-Eurooppaan

Historiallisesti pysyväisluonteinen talouden kasvuero USA:n eduksi suhteessa Länsi-Eurooppaan on levähtänyt merkittävästi suuremmaksi sitten finanssikriisin alun. Asia tulee selväksi seuraavasta kuvasta.

USA:n, Euroalueen ja OECD:n poisluettuna euroalue bruttokansantuote vuosina 2000-2013

Kuten kuvasta näkyy kasvuero on kiihtynyt sitten finanssikriisin alun USA:n hyväksi. USA repii kaulaa jopa euroalueesta puhdistettuun OECD:n.

Teollisuus määrää tahdin

Näin jälkiteollisena palveluyhteiskunta-aikakautena teollisuus määrittelee kansankuntien tulevaisuuden, talouden kasvun ja elinehdot. Tämä näkyy selvästi vertailtaessa teollisuustuotannon kehitystä euroalueen ja USA:n välillä. Taantuva teollisuus takaa kasvavat velkavuoret ja hitaan kasvun.

Euroalueen teollisuustuotanto 1998-2013

USA:n teollisuustuotanto 2000-2013

Pohjoismaat ja Itä-Eurooppa

Vertailtaessa Pohjoismaita ja Itä-Eurooppaa näkyviin tulee itä-länsisuuntainen syvä kuilu taantuvien Pohjois- ja Länsi-Euroopan sekä kehittyvän Itä-Euroopan välillä. Tässä vertailtavana on teollisuustuotannon kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Teollisuustuotannon kehitys suhteessa bruttokansantuotteeseen Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa 1998-2011

Ruotsista muistamme viime vuosina esiintyneet lukemattomat ”Ruotsi porskuttaa” -otsikot kauppalehden kirjeenvaihtajan Auli Maunon säestyksellä. Lempinimenä on käytetty mm. ”Euroopan taloustähti” -nimitystä. Kuvaajan perusteella tälle ”porskutukselle” on harvinaisen vähän substanssia. Ainoa ero Suomeen on, että teollisuustuotanto on erittäin hienoisen aavistuksen verran paremmin toipunut finanssikriisin jälkeen. Toipumisesta ei kummassakaan maassa teollisuuden suhteen voi kuitenkaan juuri puhua. Huomattavaa on, että otsikoissa Viro ei koskaan ”porskuta”. Onkin ilmeistä, että mitä vähemmän ”porskutusta”, sen parempi kansakunnan tulevaisuuden kannalta.

Aivan oma lukunsa on ”rikas Norja”. Norjaa voisi luonnehti rikkaaksi kehitysmaaksi, joka on täysin riippuvainen yhdestä ainoasta raaka-aineesta – öljystä. Teollisuutta tuskin käytännössä on jäljellä muuta kuin välttämätön öljyn tuotantoon ja jalostukseen liittyvä teollisuus. Huomattavaa on, että BKT on kasvanut Norjassa 2000-luvulla erittäin hitaasti, jopa Suomea ja Ruotsiakin hitaammin, huolimatta öljyn hinnan erittäin myönteisestä kehityksestä.

Suomen erittäin vakava tilanne tulee esille vielä paremmin varsinaisessa teollisuustuotannon kehityskuvaajassa.

Teollisuustuotannon kehitys Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa 1998-2011

Etu, jonka Suomi saavutti 2000-luvun alussa nopeammalla kasvulla kuin mitä Ruotsilla tuohon aikaan oli, on nyt sulamassa nopeasti. Bruttokansantuote kulkee kauniisti käsikädessä teollisuustuotannon tahdissa. Velkarahan hillitön pumppaaminen kotitalouksille, yrityksille ja julkiselle sektorille näyttää vaikuttavan hämmentävän vähän positiivisesti kasvuun. Sen sijaan velkarahan pumppaamisen lopettamisella tulisi olemaan erittäin jyrkkä negatiivinen vaikutus talouskasvuun taantuvissa talouksissa.

Bruttokansantuotteen kehitys Pohjoismaissa ja Itä-Euroopassa 1998-2011