Wall Street Journalin mukaan sähköisten
palveluiden ansiosta Viron julkisen sektorin hallinnossa työskentelee
vain 1,3 prosenttia väestöstä. Mikä on Suomessa vastaava luku?
Vuonna 2009 julkisella sektorilla
työskenteli 612 500 henkilö. Tässä tosin on vain osa
työntekijöistä, sillä 1990-luvun alusta lähtien julkisen
sektorin toimintoja on rivakasti yhtiöitetty. Tällöin työntekijät
siirtyvät pois julkisen sektorin työvoimasta tilastoissa. Järkeähän
tällaisessa tilastoinnissa ei ole, sillä yhtiöitetty toiminta on
edelleen samaa julkisen sektorin toimintaa.
Yhtiöittämisestä huolimatta julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut vuodesta 1975 vuoteen 2009 kaksinkertaiseksi. Todellisuus on siis huomattavasti rumempi. Koska muuta lukua ei ole, otetaan tässä julkisen sektorin työntekijämääräksi tuo 612 500 henkilöä.
Yhtiöittämisestä huolimatta julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut vuodesta 1975 vuoteen 2009 kaksinkertaiseksi. Todellisuus on siis huomattavasti rumempi. Koska muuta lukua ei ole, otetaan tässä julkisen sektorin työntekijämääräksi tuo 612 500 henkilöä.
EVA:n mukaan julkisen hallinnon,
tutkimuksen ja suunnittelutoimintojen palkkamenojen osuus kaikista
julkisyhteisöjen maksamista palkoista oli 18,6 prosenttia vuonna
2009. Mikäli keskipalkka on sama sekä hallinnossa että
suorittavassa työssä, julkisen sektorin hallinnossa työskenteli
noin 114 000 henkilöä vuonna 2009.
Suomen virallinen väkiluku 31.12.2009 oli 5 351 427. Näin ollen julkisen sektorin hallinnossa työskenteli 2,13 % väestöstä. Jos haluaisimme vähentää hallinnon työntekijämäärän virolaiselle tasolle vähennystarve olisi 45 0000 henkilötyövuotta.
Nyt 100 000 Reinoa ja Ritvaa kysyy, että miten tämä tehdään, kun nytkin paiskitaan töitä niska limassa. Tai no, jos nyt ei ihan niska limassa, niin ainakin töitä paiskittiin kovasti silloin vuonna 1976, jolloin töihin tultiin harjoittelijana.
Suomen virallinen väkiluku 31.12.2009 oli 5 351 427. Näin ollen julkisen sektorin hallinnossa työskenteli 2,13 % väestöstä. Jos haluaisimme vähentää hallinnon työntekijämäärän virolaiselle tasolle vähennystarve olisi 45 0000 henkilötyövuotta.
Nyt 100 000 Reinoa ja Ritvaa kysyy, että miten tämä tehdään, kun nytkin paiskitaan töitä niska limassa. Tai no, jos nyt ei ihan niska limassa, niin ainakin töitä paiskittiin kovasti silloin vuonna 1976, jolloin töihin tultiin harjoittelijana.
Idea ei olekaan siinä, että kädet ja mieli vipeltäisi kaksinkertaisella nopeudella. Ei suinkaan. Hallinnolle annetaan yksinkertainen tehtävä: Leikatkaa puolet toiminnoista pois. Aikaa tähän varataan tasan yksi kuukausi. Hallinto nämä toiminnot on itse kehitellyt, itse se saa myös ne purkaa. Jäljelle jääneistä toiminnoista valtaosa automatisoidaan nettiin. Lupaan, että tämän jälkeen jäljelle jääneet Ritvat ja Reinot voivat pyöritellä peukaloitaan entistäkin verkkaisemmin.
Huomautan tässä painokkaasti, että yhtään lääkärin, opettajan, sairaanhoitajan, hoitajan, poliisin tai sosiaalityöntekijän paikkaa ei menetetä. Nämä eivät kuulu julkisen sektorin hallintoon.
Mutta ei virkamies tyhmä ole. Virkamies tietää, että sosiaalidemokratiassa julkiset menot ovat osoittaneet kaikki meneet vuosikymmenet koilliseen ja koilliseen osoittava käyrä vain jyrkkenee jatkuvasti. Samalla tulopuoli on viimeisten vuosien aikana osoittanut kaakkoon. Tässä saattaa piillä ongelma, pähkäilee virkamies.
Mutta ei hätää, koska vastalääke on jo keksitty. Yhdistetään kunnat suurkunniksi. Menopuoli sen kuin vain kiihtyy tästä toimesta, mutta idea ei olekaan siinä. Idea piilee siinä, että samalla kun kuntia yhdistellään solmitaan kuntahallintotyöntekijöiden määräaikainen irtisanomisuoja. Kuntaliitoksia ketjuttamalla irtisanomisuojaa voidaan ketjuttaa myös lähes loputtomiin. Niinpä idea julkisen hallinnon tehostamisesta on jo etukäteen dorpedoitu. Ei virkamies tyhmä ole. Ei suinkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti