Baseline Profitability Index keskittyy
vain ja ainoastaan siihen, mitä investoijat odottavat ja haluavat
investoinnin kohteena olevalta maalta. Investoijat haluavat
rahoilleen kasvua eli tuottoa; he haluavat, että heidän rahansa
ovat turvassa; he haluavat, että heidän rahansa on helposti
kotiutettavissa.
Kun kilpailukykyä mitään
investoijien näkökulmasta, maat asettuvat hyvin erilaiseen
järjestykseen kuin ideologisilla perusteilla tehdyissä WEF:n
mittauksissa. Suomi sijoittuu BPI:n mittauksessa 50.
kilpailukykyisimmäksi maaksi 102 maan joukosta.
Kolme top-kymmenestä maasta tulevat
Afrikasta: Botswana (2. sija), Ruanda (5. sija) ja Ghana (10. sija).
TOP 20 -maista 6 on afrikkalaisia. TOP 20 -maista 5 on aasialaisia.
Afrikka on Aasian rinnalla menestyksekkäin manner. Afrikan menestys ei ole
yllätys niille, jotka jonkin verran tuntevat mannerta.
Ensimmäinen eurooppalainen maa on Viro
(12. sija). Ensimmäinen länsi-eurooppalainen maa on Irlanti (34.
sija). Sitten tulevat Ruotsi (45. sija), Hollanti (48. sija) ja Britannia (49. sija). Länsi-Eurooppa menestyy heikoimmin kaikista
talousalueista.
Mittaus herättää luonnollisesti
halveksuntaa. Niin paljon, että sitä ei ole mediassa julkaistu
lainkaan Suomessa. Ongelma on vain se, että mittaus noudattelee
erinomaisesti maiden saamia ulkomaisia investointeja. Eli se mittaa
erinomaisen hyvin sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata.
Investoijat karttavat ja hylkivät Länsi-Eurooppaa.
Esimerkkinä Ghana
Ymmärtääksemme, mistä on kysymys,
otan esimerkiksi afrikkalaisen Ghanan. Ghana sijoittuu mittauksessa
kymmenenneksi. Ghanan BKT kasvoi huhtikuussa 2013 vuodentakaiseen
verrattuna 14,4 %. Vuonna 2011 BKT Ghanassa kasvoi 13,4 %. Ja vuonna
2012 BKT kasvoi 7 %. Mittaus varsin tervejärkisesti uskoo, että
BKT:n kasvu korreloi investoinnin tuoton kanssa positiivisesti.
Ghanan etu Suomen -0,2 % BKT-kasvuun verrattuna on varsin hämmentävä.
Ghana ja Nigeria ovat itse asiassa maailman nopeimmin kasvavia
talouksia.
BPI-indeksi käyttää investoinnin
arvon säilymisen ja kotiuttamisen mittaamisessa Maailman pankin
index of investor protection eli investoijan suojan indeksiä,
Transparency Internationalin Corruption Perceptions -indeksiä,
International Property Rights -indeksiä ja Menzie Chinn and Hiro
Ito's rahoituksen avoimuus -indeksiä. Nämä mittaavat maan
korruptiota, omaisuuden suojaa, yritysten johdon rehellisyyttä ja
rahoituksen avoimuutta.
Päinvastoin kuin moni kuvittelisi,
nämä asiat ovat varsin hyvällä tolalla Ghanassa, Botswanassa ja
Ruandassa. Ghana tarjoaa erittäin aggressiiviset vero- ja muut edut
investoijalle. Tämä on trendi muissakin Afrikan maissa.
Investoinneista kilpaillaan verisesti. Satsaaminen on tuottanut
Ghanassa tuloksia. Erityisesti kiinalainen raha tulvii Ghanaan.
Maat, jotka menestyvät vertailussa, ovat suhteellisen hyviä kaikilla mitatuilla osa-aluille. Maat, jotka eivät
menesty vertailussa, saattavat olla kohtuullisen hyviä joillakin
osa-aluilla, mutta ovat muilla osa-aluilla huonoja.
Suomen ja Ghanan BPI-indeksin ero näkyy erittäin selkeästi toteutuneissa ulkomaisissa investoinneissa. FDI (Foreign direct investment) net inflow (maahan sijoitetut investoinnit miinus maasta sijoitetut investoinnit) oli suhteutettuna BKT:n Suomessa vuosina 2008, 2009 ja 2010 vastaavasti -0.84, 0.19 ja 2.97 prosenttia. Ghanassa samojen vuosien luvut olivat: 4.28, 6.49 ja 7.82. Ghanan talouteen sisään virtaavan rahan määrä vaikuttaa suurelta kun se suhteutetaan maan bruttokansantuottoon.
Suomen ja Ghanan BPI-indeksin ero näkyy erittäin selkeästi toteutuneissa ulkomaisissa investoinneissa. FDI (Foreign direct investment) net inflow (maahan sijoitetut investoinnit miinus maasta sijoitetut investoinnit) oli suhteutettuna BKT:n Suomessa vuosina 2008, 2009 ja 2010 vastaavasti -0.84, 0.19 ja 2.97 prosenttia. Ghanassa samojen vuosien luvut olivat: 4.28, 6.49 ja 7.82. Ghanan talouteen sisään virtaavan rahan määrä vaikuttaa suurelta kun se suhteutetaan maan bruttokansantuottoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti