maanantai 20. toukokuuta 2013

Suomi 50. kilpailukykyisin maa 102 maasta


Baseline Profitability Index keskittyy vain ja ainoastaan siihen, mitä investoijat odottavat ja haluavat investoinnin kohteena olevalta maalta. Investoijat haluavat rahoilleen kasvua eli tuottoa; he haluavat, että heidän rahansa ovat turvassa; he haluavat, että heidän rahansa on helposti kotiutettavissa.

Kun kilpailukykyä mitään investoijien näkökulmasta, maat asettuvat hyvin erilaiseen järjestykseen kuin ideologisilla perusteilla tehdyissä WEF:n mittauksissa. Suomi sijoittuu BPI:n mittauksessa 50. kilpailukykyisimmäksi maaksi 102 maan joukosta.

Kolme top-kymmenestä maasta tulevat Afrikasta: Botswana (2. sija), Ruanda (5. sija) ja Ghana (10. sija). TOP 20 -maista 6 on afrikkalaisia. TOP 20 -maista 5 on aasialaisia. Afrikka on Aasian rinnalla menestyksekkäin manner. Afrikan menestys ei ole yllätys niille, jotka jonkin verran tuntevat mannerta.

Ensimmäinen eurooppalainen maa on Viro (12. sija). Ensimmäinen länsi-eurooppalainen maa on Irlanti (34. sija). Sitten tulevat Ruotsi (45. sija), Hollanti (48. sija) ja Britannia (49. sija). Länsi-Eurooppa menestyy heikoimmin kaikista talousalueista.

Mittaus herättää luonnollisesti halveksuntaa. Niin paljon, että sitä ei ole mediassa julkaistu lainkaan Suomessa. Ongelma on vain se, että mittaus noudattelee erinomaisesti maiden saamia ulkomaisia investointeja. Eli se mittaa erinomaisen hyvin sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. Investoijat karttavat ja hylkivät Länsi-Eurooppaa.


Esimerkkinä Ghana

Ymmärtääksemme, mistä on kysymys, otan esimerkiksi afrikkalaisen Ghanan. Ghana sijoittuu mittauksessa kymmenenneksi. Ghanan BKT kasvoi huhtikuussa 2013 vuodentakaiseen verrattuna 14,4 %. Vuonna 2011 BKT Ghanassa kasvoi 13,4 %. Ja vuonna 2012 BKT kasvoi 7 %. Mittaus varsin tervejärkisesti uskoo, että BKT:n kasvu korreloi investoinnin tuoton kanssa positiivisesti. Ghanan etu Suomen -0,2 % BKT-kasvuun verrattuna on varsin hämmentävä. Ghana ja Nigeria ovat itse asiassa maailman nopeimmin kasvavia talouksia.

BPI-indeksi käyttää investoinnin arvon säilymisen ja kotiuttamisen mittaamisessa Maailman pankin index of investor protection eli investoijan suojan indeksiä, Transparency Internationalin Corruption Perceptions -indeksiä, International Property Rights -indeksiä ja Menzie Chinn and Hiro Ito's rahoituksen avoimuus  -indeksiä. Nämä mittaavat maan korruptiota, omaisuuden suojaa, yritysten johdon rehellisyyttä ja rahoituksen avoimuutta.

Päinvastoin kuin moni kuvittelisi, nämä asiat ovat varsin hyvällä tolalla Ghanassa, Botswanassa ja Ruandassa. Ghana tarjoaa erittäin aggressiiviset vero- ja muut edut investoijalle. Tämä on trendi muissakin Afrikan maissa. Investoinneista kilpaillaan verisesti. Satsaaminen on tuottanut Ghanassa tuloksia. Erityisesti kiinalainen raha tulvii Ghanaan.

Maat, jotka menestyvät vertailussa, ovat suhteellisen hyviä kaikilla mitatuilla osa-aluille. Maat, jotka eivät menesty vertailussa, saattavat olla kohtuullisen hyviä joillakin osa-aluilla, mutta ovat muilla osa-aluilla huonoja.

Suomen ja Ghanan BPI-indeksin ero näkyy erittäin selkeästi toteutuneissa ulkomaisissa investoinneissa. FDI (Foreign direct investment) net inflow (maahan sijoitetut investoinnit miinus maasta sijoitetut investoinnit) oli suhteutettuna BKT:n Suomessa vuosina 2008, 2009 ja 2010 vastaavasti -0.84, 0.19 ja 2.97 prosenttia. Ghanassa samojen vuosien luvut olivat: 4.28, 6.49 ja 7.82. Ghanan talouteen sisään virtaavan rahan määrä vaikuttaa suurelta kun se suhteutetaan maan bruttokansantuottoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti