Nyt tehdään taloushistoriaa

Vuosi 2009 oli Suomen itsenäisyyden ajan syvin taantumavuosi. Seuraava taantuma iski jo kahden vuoden perästä vuonna 2012. Tätä ei ole tapahtunut itsenäisyyden aikana. Nyt tehdään siis Suomen taloushistoriaa.

Sen sijaan autonomian aikana vuoden 1870 ja 1890-luvun alkuvuosien välillä koettiin ”pitkä lama”. Talouden kasvu hidastui tuolloin pariin prosenttiin ja BKT laski kolmena vuotena, vuosina 1877, 1878 ja 1881. Näiden välillä ja pitkin 1880-lukua kasvuluvut olivat alhaisia. Aikaisempina vuosikymmeninä talous kasvoi nousukausina 5 % vuosivauhtia. Taloudelle tärkeä vienti polki koko 1880-luvun lähes paikallaan, ja koettiin voimakas deflaatio.

Suomessa 1930-luvun lama oli lievempi kuin muualla. Varsinaisesti miinukselle mentiin kolmena vuotena, yhteensä neljä prosenttia. 1990-luvun lamasta toivuttiin ilman uutta taantumaa, vaikkakin inhimillinen hinta oli silloin suurempi kuin mitä nykyisen taantuman hinta tähän mennessä on ollut.

Nykyiselle taloustilanteelle ei löydy Suomen autonomian ja itsenäisyyden aikaista selvää vertailukohtaa. 1800-luvun lopun pitkä lamassa vienti polki paikoillaan, mutta se ei missään vaiheessa romahtanut eikä jäänyt tuolle romahtaneelle tasolleen. Selvästikään Suomen vientiteollisuus (tai mitä se nyt silloin oli) ei ollut menettänyt kilpailukykyään kansainvälisessä kilpailutilanteessa kuten nyt. Edelleen pitkän laman aikana Suomen talous kykeni pitämään yllä kahden prosentin kasvuvauhtia, mikä kylläkin on erittäin hidasta kasvua, mutta silti huomattavasti nopeampaa kuin Suomen talous nyt kykenee suorittamaan.

Monet yhtäaikaiset negatiiviset tekijät takaavat sen, että tuleville lähivuosikymmenien talouskehitykselle Suomen taloushistoriassa ei löydy vertailukohtaa. Suomen tulevaisuus näyttää nyt taloudellisessa mielessä synkemmältä kuin kertaakaan aikaisemmin autonomian ja itsenäisyyden aikana. Muun yhteiskuntakehityksen kannalta Suomi on toki nähnyt synkempiäkin aikoja.