maanantai 11. helmikuuta 2013

Lennart Bengtssonin ilmastonmuutos


Lennart Bengtsson on ilmastotutkija, jonka ansioluettelo pitkä kuin nälkävuosi. Mainitsen tässä vain, että ”Lennart Bengtsson on seurannut IPCC:n työtä vuodesta 1990, jolloin hän aloitti työn Max Planck Instituutissa Hampurissa ja johti päällikkönä IPCC:lle keskeisiä mallilaskelmia ja -kehitystyötä.” Lennart ”on ehdottomasti ansioitunein nykyisistä pohjoismaisista ilmastotutkijoista.”

Referoin tähän Lennartin haastattelun katternö-lehdestä siksi, että se vastaa hyvin tarkkaan sitä käsitystä menneillään olevasta poliittisesta ilmastonmuutosprosessista, joka minulle on muodostunut viime vuosina.


Perusfaktat

”Ilmasto on aina muuttunut. Kukaan ei myöskään kyseenalaista ihmisen toiminnan vaikutusta ilmastoon. Kysymys on siitä, onko vaikutus sen kokoinen, että sillä on käytännön merkitystä.”

Kaikki myös tunnustavat, että hiilidioksidi nostaa lämpötilaa. ”Mutta kysymys kuuluu, mikä on hiilidioksidin vaikutus yhdessä kaikkien muiden, lämpötilaan myös vaikuttavien tekijöiden kanssa. On myös lämpötilaa laskevia tekijöitä – mikä niiden merkitys on?”

”Lisäksi perimmäinen kysymys on, kumpi on ihmiselle ja maapallolle parempi: lämpimämpi vai kylmempi ilmasto?” ”Suhteellisuudentajun vuoksi voidaan mainita, että maapallo on ollut kaksi kolmasosaa olemassaolostaan vähintään 7 astetta nykyistä lämpimämpi.”

”Jos tutkimme vain 160 viime vuotta (vuodesta 1850, jonka jälkeen käytössämme ovat kohtuullisen luotettavat globaalit mittaussarjat), lämpötila on noussut 0,8 astetta.”

”Mutta käyrä ei nouse tasaisesti. 1930- ja 40-luvut olivat 1960- ja 70-lukuja lämpimämpiä. Ja 1980- ja 90-lukujen lämpenemisvaiheen jälkeen lämpötila ei ole noussut yhtään 15 viime vuoden aikana.”


Poliitikkojen kyvystä ymmärtää

”Joudumme lähtemään siitä, että poliitikoilla ja muilla päättäjillä on terve harkintakyky. Valitettavasti niin ei kuitenkaan aina ole, ja silloin täytyy politiikassa toivoa, että valitsijat löytävät muita ehdokkaita ja elinkeinoelämässä, että osakkeenomistajat ja markkinat reagoivat.”

”Sää- ja sitä kautta ilmastoarviointien sisältämä teoreettinen epävarmuus on sen vuoksi aivan erityisen hölmöä yhdistettynä pohjoismaiseen sosiaaliseen insinööriperinteeseen ja suunnitteluintoon.”

”Kunta- ja aluetason poliitikkojen tietämättömyys jättää Lennart Bengtsson aluksi sanattomaksi, kun hän kuulee näiden päättämistä suunnitelmista kuntien suojaamiseksi merenpinnan tulevalta nousulta Ruotsissa, esim. Tukholman ympäröimiseksi suojavalleilla ja vastaavilla. Uhraamatta ajatustakaan maankohoamiselle.”

”Eivätkö poliitikot ole tajunneet, että meillä on täällä maankohoamisilmiö! Siis joka on monta mm/v suurempi kuin merenpinnan hidas nousu! Tämähän on aivan hourupäistä. Eikö maankohoamista enää opeteta peruskoulussa? En ole vain hämmästynyt, olen ällistynyt!”


Mitä oikeasti tiedämme

”Miten viisasta on käyttää osin epävarmaa tietoa neuvojen antamiseen yhteiskunnalle, esim. pitkäjänteisiin päätöksiin ja investointeihin?”

”Valitettavasti on luotu koneisto, joka tuottaa päättäjille yksityiskohtaista, tietokoneilla simuloitua tietoa, mikä on luonut vaikutelman, että tiedämme huomattavasti enemmän kuin todellisuudessa tiedämme. Eri parametrien pienillä muutoksilla voi helposti tuottaa kauhuskenaarioita, esim. tämä viimeisin Maailmanpankin raportti [tilattu Potsdam-instituutilta]. Tästä syystä yksimielisyyden saavuttaminen yksittäisistä tulevaisuuden skenaarioista on mahdotonta.”

Lennart toteaa, että ”Varmuudella ei voida tietää, mitkä tekijät ovat nostaneet lämpötilaa.” Kuitenkin ”IPCC katsoo v. 2007 raportissaan, että suurin osa 50 viime vuoden noususta aiheutuu suurella todennäköisyydellä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta, jonka oletetaan johtuvan ihmisen toimista. Jos tulkitsemme tämän IPCC-arvion 0,3 asteeksi, se on vähäinen suhteessa koko kasvihuonevaikutukseen.”

”Lämpötilan nousu on niin pieni, että kukaan olisi tuskin huomannut sitä, jos me meteorologit emme olisi ilmoittaneet asiasta”, Lennart Bengtsson kommentoi.

”Kannattaa huomata, että hiilidioksidipitoisuuden nousu vaikuttaa on logaritmisesti eli siis vaikutus kasvaa hitaammin mitä enemmän hiilidioksidipitoisuus nousee. Pitoisuuden nousu 400:sta 800:aan ppm [miljoonasosaan] ei vaikuta enempää kuin nousu 200:sta 400:aan.”

Tiivistäen, emme siis tiedä varmuudella mistä jatkuvat ilmastonmuutokset ovat aiheutuneet historiassa – siis sen enempää lämpenemiset kuin viilenemisetkään. Se on vain varmaa, että ihmisen hiilidioksidipäästöistä ne eivät ole aiheutuneet. Ihmistä kun ei ole ollut olemassakaan maapallon pitkässä ilmastohistoriassa kuin silmän räpäyksen ajan.

Lennart jatkaa: ”Lähinnä koska meiltä puuttuvat varmistusmahdollisuudet, sillä emme yksinkertaisesti tiedä tulevaisuuden ilmastoa. Teorian ja sadan viime vuoden havaintojen perusteella on kuitenkin järkevää odottaa ilmaston lämpenevän niin kauan kuin kasvihuonekaasut jatkavat kasvuaan. Mutta lämpenemisen määrä ja yksityiskohdat ovat ja tulevat olemaan epävarmoja riippumatta siitä, miten edistyksellisiä ilmastomalleja me käytämme.”

”Ilmastojärjestelmän hitauden vuoksi hiilidioksidipitoisuutta ei voi verrata globaaliin lämpötilaan vuosi vuodelta. Ainut tapa selvyyden saamiseksi on seurata, mitä tulevina vuosikymmeninä tosiasiassa tapahtuu.


Ilmastotutkijoista”

”Sekaannusta aiheuttaa valitettavasti myös, että ’ilmastotutkijoiksi’ itsensä ilmoittaneetkaan eivät erota säätä ja ilmastoa”

”Ilmastonmuutoksesta ei voi mitenkään puhua 50 vuotta lyhyemmällä aika-asteikolla. Säässä, jota monet jääräpäisesti kutsuvat ilmastoksi, on luonnollista vaihtelua – eikä vähiten eri alueiden kesken. Vaihtelua ei voi ennustaa muutamaa viikkoa pidemmäksi ajaksi, koska sääjärjestelmät ovat kaaosmaisia kuukautta tai sitä pidemmillä jaksoilla.”

”Valitettavasti tässä eivät tee syntiä vain maallikot vaan myös IPCC, yleisön ja poliitikkojen provosoimana”

”Ilmastotyö on politisoitunut, päättäjät uskovat malleihin yli kaiken ja monet nuoremman sukupolven edustajista käyttävät malleja mustina laatikkoina ja ovat tyytyväisiä niin kauan kuin arviotulokset ovat useimpien odotusten mukaisia.”

”Toiset taas esittelevät näiden arvioiden tuloksia hienoilla graafisilla menetelmillä yleisölle, jolla ei ole aavistustakaan edes perustiedoista. Mitä vähemmän tietää, sitä vakuuttuneempia kuulijat tuntuvat olevan.


Miksi ilmaston muuttumista ei voi ennustaa?

”Keskeinen ongelma on, ettei ilmastomalleja voi vahvistaa. Nähdessäni nyt miten malleja käytetään poliittisessa päätöksentekoprosessissa, olen lähinnä kauhistunut. Suunnilleen sama kuin antaisi ladatut kiväärit ja käsikranaatit lastenlasten leikkeihin.”

”Perusvirheenä ovat pitkät simuloinnit kaikilla mahdollisilla päästöskenaarioilla ja malliversioilla, joita korkeintaan muutama ymmärtää. Kaiken lisäksi malliarviot eivät voi olla ennusteita, koska kyse on kaaosmaisista prosesseista. Tosiasiahan on, että globaali lämpeneminen on tähän saakka ollut täysin harmitonta”, Lennart Bengtsson sanoo.”

Luin joskus paperin, jossa todettiin, että samoin kuin sää, ilmasto on pitkällä aikavälillä kaaosmainen prosessi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että samoin kuin säätä, ilmastoa voi ennustaa parhaimmillaankin tulevaisuudessa vain lyhyellä aikavälillä. Säästä tiedetään, että säätä ei voi ennustaa luotettavasti kuukautta pitempään tuskin koskaan riippumatta siitä kuinka paljon laskentamallit ja laskentatehot tulevaisuudessa kasvavat.

Ilmaston osalta ei voida ennustaa tällä hetkellä lainkaan tulevaisuutta luonnollisesti, koska emme edes tunne prosesseja, jotka ovat aiheuttaneet menneet ilmastonmuutokset.


Myrskyt vähenevät, jäätiköt eivät sula eikä maailma huku

Lennart Bengtsson: ”Trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy kuudella alueella. Neljä niistä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla ja kaksi eteläisellä. Kaksi aktiivisinta aluetta on trooppisella Atlantilla ja läntisellä Tyynellämerellä. Jotta trooppinen hirmumyrsky kehittyisi, meren lämpötilan on oltava vähintään 26°C, mutta se on vain yksi vaadittavista ehdoista. Muut tekijät, esim. suotuisa ilmakehän virtaus ja vertikaalinen lämpötilakerrostuma, ovat vielä tärkeämpiä.”

”Hirmumyrskyjä on merkittävästi helpompi havaita satelliittikuvista, ja se on tärkeä huomio. Tämän vuoksi havaittujen hirmumyrskyjen määrä on noussut. Mutta tosiasiassa hirmumyrskyjen määrä on pikemminkin laskenut. Lämpimämmässä ilmastossa voi odottaa voimakkuuden kasvavan mutta sitä
ei voida vielä osoittaa.”

”Jos lämpötila nousee, sateet lisääntyvät mallien mukaan merkittävästi napa-alueilla sekä tropiikissa ja monsuunialueilla. Se lisää mannerjäiden massaa sekä tiettyjen alueiden korkeita vuoristojäätiköitä.”

[Haastatteluhetken jälkeen USA:n virallinen meren- ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA julkaisi raportin, jonka mukaan vuosien 2005–2012 mittausarvot osoittavat merenpinnan nousseen vain 1,2–1,6 mm vuodessa.]

”Minkäänlaista nousuvauhdin muutosta ei siis viime aikoina ole tapahtunut. Sitäkään ei tiedetä, miksi meriveden korkeus alkoi nousta jo 1800-luvun lopulla. Lämpötilan nousun ja merenpinnan nousun välillä ei tosiasiassa ole nähtävissä selkeää yhteyttä”


IPPC:stä ja ilmastokokouksista

”Lennart Bengtsson suhtautuu skeptisesti sen tyyppisiin suuriin ilmastokokouksiin, joita YK on nyt järjestänyt 18 vuotta peräkkäin, viimeisimmän Dohassa.”

Selkeästi Lennart on tympääntynyt siihen, että ilmastotiedettä käytetään poliitikkojen pellenä. ”Nämä ’ilmastokokoukset’ eivät enää täytä mitään järkevää tehtävää. Niitä ohjaavat poliittiset agendat, joissa tiede pakotetaan haluttuihin tarkoitusperiin. Voimme vain toivoa, että useammat ihmiset tajuavat sen ja että saamme tämän loppumaan.”

EU on ottanut itselleen johtajan roolin ”ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa”. Maailman nopeimmin taantuvana taloutena Länsi-Euroopalle tämä rooli sopiikin kuin sirppi vanhoillisvihersosiaalidemokraatin päähän. Ja kehitysmaat peesaavat täsmälleen niin kauan kuin heille siitä maksetaan riihikuivaa rahaa. Älyvapaus näyttää nykymaailmassa olevan Länsi-Euroopan yksinoikeus.

Juttu kokonaisuutenaan löytyy täältä http://www.katterno.fi/assets/Publikationer/Katterno_1_2013_FI_6.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti