Lennart Bengtsson on ilmastotutkija,
jonka ansioluettelo pitkä kuin nälkävuosi. Mainitsen tässä vain,
että ”Lennart Bengtsson on seurannut IPCC:n työtä vuodesta 1990,
jolloin hän aloitti työn Max Planck Instituutissa Hampurissa ja
johti päällikkönä IPCC:lle keskeisiä mallilaskelmia ja -kehitystyötä.” Lennart ”on
ehdottomasti ansioitunein nykyisistä pohjoismaisista
ilmastotutkijoista.”
Referoin tähän Lennartin haastattelun
katternö-lehdestä siksi, että se vastaa hyvin tarkkaan sitä
käsitystä menneillään olevasta poliittisesta
ilmastonmuutosprosessista, joka minulle on muodostunut viime vuosina.
Perusfaktat
”Ilmasto on aina
muuttunut. Kukaan ei myöskään kyseenalaista ihmisen toiminnan
vaikutusta ilmastoon. Kysymys on siitä, onko vaikutus sen kokoinen,
että sillä on käytännön merkitystä.”
Kaikki myös
tunnustavat, että hiilidioksidi nostaa lämpötilaa. ”Mutta
kysymys kuuluu, mikä on hiilidioksidin vaikutus yhdessä kaikkien
muiden, lämpötilaan myös vaikuttavien tekijöiden kanssa. On myös
lämpötilaa laskevia tekijöitä – mikä niiden merkitys on?”
”Lisäksi
perimmäinen kysymys on, kumpi on ihmiselle ja maapallolle parempi:
lämpimämpi vai kylmempi
ilmasto?” ”Suhteellisuudentajun vuoksi voidaan mainita, että
maapallo on ollut kaksi kolmasosaa olemassaolostaan vähintään 7
astetta nykyistä lämpimämpi.”
”Jos tutkimme
vain 160 viime vuotta (vuodesta 1850, jonka jälkeen käytössämme
ovat kohtuullisen luotettavat globaalit mittaussarjat), lämpötila
on noussut 0,8 astetta.”
”Mutta käyrä
ei nouse tasaisesti. 1930- ja 40-luvut olivat 1960- ja 70-lukuja
lämpimämpiä. Ja 1980- ja
90-lukujen lämpenemisvaiheen jälkeen lämpötila ei ole noussut
yhtään 15 viime vuoden aikana.”
Poliitikkojen kyvystä ymmärtää
”Joudumme
lähtemään siitä, että poliitikoilla ja muilla päättäjillä on
terve harkintakyky. Valitettavasti niin ei kuitenkaan aina ole, ja
silloin täytyy politiikassa toivoa, että valitsijat löytävät muita ehdokkaita
ja elinkeinoelämässä, että osakkeenomistajat ja markkinat
reagoivat.”
”Sää- ja sitä
kautta ilmastoarviointien sisältämä teoreettinen epävarmuus on
sen vuoksi aivan erityisen hölmöä yhdistettynä pohjoismaiseen
sosiaaliseen insinööriperinteeseen ja suunnitteluintoon.”
”Kunta- ja
aluetason poliitikkojen tietämättömyys jättää Lennart Bengtsson
aluksi sanattomaksi, kun hän kuulee näiden päättämistä
suunnitelmista kuntien suojaamiseksi merenpinnan tulevalta nousulta
Ruotsissa, esim. Tukholman ympäröimiseksi suojavalleilla ja
vastaavilla. Uhraamatta ajatustakaan maankohoamiselle.”
”Eivätkö
poliitikot ole tajunneet, että meillä on täällä
maankohoamisilmiö! Siis joka on monta mm/v suurempi kuin merenpinnan
hidas nousu! Tämähän on aivan hourupäistä. Eikö maankohoamista
enää opeteta peruskoulussa? En ole vain hämmästynyt, olen
ällistynyt!”
Mitä oikeasti tiedämme
”Miten viisasta
on käyttää osin epävarmaa tietoa neuvojen antamiseen
yhteiskunnalle, esim. pitkäjänteisiin päätöksiin ja
investointeihin?”
”Valitettavasti
on luotu koneisto, joka tuottaa päättäjille yksityiskohtaista,
tietokoneilla simuloitua tietoa, mikä on luonut vaikutelman, että
tiedämme huomattavasti enemmän kuin todellisuudessa tiedämme. Eri
parametrien pienillä muutoksilla voi helposti tuottaa
kauhuskenaarioita, esim. tämä viimeisin Maailmanpankin raportti
[tilattu Potsdam-instituutilta]. Tästä syystä yksimielisyyden
saavuttaminen yksittäisistä tulevaisuuden skenaarioista on
mahdotonta.”
Lennart toteaa,
että ”Varmuudella ei voida tietää, mitkä tekijät ovat
nostaneet lämpötilaa.” Kuitenkin ”IPCC katsoo v. 2007
raportissaan, että suurin osa 50 viime vuoden noususta aiheutuu
suurella todennäköisyydellä hiilidioksidipitoisuuden kasvusta,
jonka oletetaan johtuvan ihmisen toimista. Jos tulkitsemme tämän
IPCC-arvion 0,3 asteeksi, se on vähäinen suhteessa koko kasvihuonevaikutukseen.”
”Lämpötilan
nousu on niin pieni, että kukaan olisi tuskin huomannut sitä, jos
me meteorologit emme olisi
ilmoittaneet asiasta”, Lennart Bengtsson kommentoi.
”Kannattaa
huomata, että hiilidioksidipitoisuuden nousu vaikuttaa on
logaritmisesti eli siis vaikutus
kasvaa hitaammin mitä enemmän hiilidioksidipitoisuus nousee.
Pitoisuuden nousu 400:sta
800:aan ppm [miljoonasosaan] ei vaikuta enempää kuin nousu 200:sta
400:aan.”
Tiivistäen, emme
siis tiedä varmuudella mistä jatkuvat ilmastonmuutokset ovat
aiheutuneet historiassa – siis sen enempää lämpenemiset kuin
viilenemisetkään. Se on vain varmaa, että ihmisen
hiilidioksidipäästöistä ne eivät ole aiheutuneet. Ihmistä kun
ei ole ollut olemassakaan maapallon pitkässä ilmastohistoriassa
kuin silmän räpäyksen ajan.
Lennart jatkaa:
”Lähinnä koska meiltä puuttuvat varmistusmahdollisuudet, sillä
emme yksinkertaisesti tiedä tulevaisuuden ilmastoa. Teorian ja sadan
viime vuoden havaintojen perusteella on kuitenkin järkevää odottaa
ilmaston lämpenevän niin kauan kuin kasvihuonekaasut jatkavat
kasvuaan. Mutta lämpenemisen määrä ja yksityiskohdat ovat ja
tulevat olemaan epävarmoja riippumatta siitä, miten edistyksellisiä
ilmastomalleja me käytämme.”
”Ilmastojärjestelmän
hitauden vuoksi hiilidioksidipitoisuutta ei voi verrata globaaliin lämpötilaan
vuosi vuodelta. Ainut tapa selvyyden saamiseksi on seurata, mitä
tulevina vuosikymmeninä tosiasiassa tapahtuu.”
”Ilmastotutkijoista”
”Sekaannusta
aiheuttaa valitettavasti myös, että ’ilmastotutkijoiksi’
itsensä ilmoittaneetkaan eivät erota säätä
ja ilmastoa”
”Ilmastonmuutoksesta
ei voi mitenkään puhua 50 vuotta lyhyemmällä aika-asteikolla.
Säässä, jota monet jääräpäisesti kutsuvat ilmastoksi, on
luonnollista vaihtelua – eikä vähiten eri alueiden kesken.
Vaihtelua ei voi ennustaa muutamaa viikkoa pidemmäksi ajaksi, koska
sääjärjestelmät ovat kaaosmaisia kuukautta tai sitä
pidemmillä jaksoilla.”
”Valitettavasti
tässä eivät tee syntiä vain maallikot vaan myös IPCC, yleisön
ja poliitikkojen provosoimana”
”Ilmastotyö on
politisoitunut, päättäjät uskovat malleihin yli kaiken ja monet
nuoremman sukupolven
edustajista käyttävät malleja mustina laatikkoina ja ovat
tyytyväisiä niin kauan kuin arviotulokset ovat useimpien odotusten
mukaisia.”
”Toiset taas
esittelevät näiden arvioiden tuloksia hienoilla graafisilla
menetelmillä yleisölle, jolla ei ole aavistustakaan edes
perustiedoista. Mitä vähemmän tietää, sitä vakuuttuneempia
kuulijat tuntuvat olevan.
Miksi ilmaston muuttumista ei voi
ennustaa?
”Keskeinen
ongelma on, ettei ilmastomalleja voi vahvistaa. Nähdessäni nyt
miten malleja käytetään poliittisessa päätöksentekoprosessissa,
olen lähinnä kauhistunut. Suunnilleen sama kuin antaisi ladatut
kiväärit ja käsikranaatit lastenlasten leikkeihin.”
”Perusvirheenä
ovat pitkät simuloinnit kaikilla mahdollisilla päästöskenaarioilla
ja malliversioilla, joita korkeintaan muutama ymmärtää. Kaiken
lisäksi malliarviot eivät voi olla ennusteita, koska kyse on
kaaosmaisista prosesseista. Tosiasiahan on, että globaali
lämpeneminen on tähän saakka ollut täysin harmitonta”, Lennart
Bengtsson sanoo.”
Luin joskus
paperin, jossa todettiin, että samoin kuin sää, ilmasto on
pitkällä aikavälillä kaaosmainen prosessi. Suomeksi tämä
tarkoittaa sitä, että samoin kuin säätä, ilmastoa voi
ennustaa parhaimmillaankin tulevaisuudessa vain lyhyellä aikavälillä. Säästä
tiedetään, että säätä ei voi ennustaa luotettavasti kuukautta
pitempään tuskin koskaan riippumatta siitä kuinka paljon
laskentamallit ja laskentatehot tulevaisuudessa kasvavat.
Ilmaston osalta ei
voida ennustaa tällä hetkellä lainkaan tulevaisuutta
luonnollisesti, koska emme edes tunne prosesseja, jotka ovat
aiheuttaneet menneet ilmastonmuutokset.
Myrskyt vähenevät, jäätiköt
eivät sula eikä maailma huku
Lennart Bengtsson:
”Trooppisia hirmumyrskyjä esiintyy kuudella alueella. Neljä
niistä sijaitsee pohjoisella pallonpuoliskolla ja kaksi eteläisellä.
Kaksi aktiivisinta aluetta on trooppisella Atlantilla ja läntisellä
Tyynellämerellä. Jotta trooppinen hirmumyrsky kehittyisi, meren
lämpötilan on oltava vähintään 26°C, mutta se on vain yksi
vaadittavista ehdoista. Muut tekijät, esim. suotuisa ilmakehän
virtaus ja vertikaalinen lämpötilakerrostuma, ovat vielä
tärkeämpiä.”
”Hirmumyrskyjä
on merkittävästi helpompi havaita satelliittikuvista, ja se on
tärkeä huomio. Tämän vuoksi havaittujen hirmumyrskyjen määrä
on noussut. Mutta tosiasiassa hirmumyrskyjen määrä on pikemminkin
laskenut. Lämpimämmässä ilmastossa voi odottaa voimakkuuden
kasvavan mutta sitä
ei voida vielä
osoittaa.”
”Jos lämpötila
nousee, sateet lisääntyvät mallien mukaan merkittävästi
napa-alueilla sekä tropiikissa ja
monsuunialueilla. Se lisää mannerjäiden massaa sekä tiettyjen
alueiden korkeita vuoristojäätiköitä.”
[Haastatteluhetken
jälkeen USA:n virallinen meren- ja ilmakehän tutkimuslaitos NOAA
julkaisi raportin, jonka mukaan vuosien 2005–2012 mittausarvot
osoittavat merenpinnan nousseen vain 1,2–1,6 mm vuodessa.]
”Minkäänlaista
nousuvauhdin muutosta ei siis viime aikoina ole tapahtunut. Sitäkään
ei tiedetä, miksi meriveden korkeus alkoi nousta jo 1800-luvun
lopulla. Lämpötilan nousun ja merenpinnan nousun välillä ei
tosiasiassa ole nähtävissä selkeää yhteyttä”
IPPC:stä ja ilmastokokouksista
”Lennart
Bengtsson suhtautuu skeptisesti sen tyyppisiin suuriin
ilmastokokouksiin, joita YK on nyt järjestänyt 18 vuotta peräkkäin,
viimeisimmän Dohassa.”
Selkeästi Lennart
on tympääntynyt siihen, että ilmastotiedettä käytetään
poliitikkojen pellenä. ”Nämä ’ilmastokokoukset’ eivät enää
täytä mitään järkevää tehtävää. Niitä ohjaavat poliittiset
agendat, joissa tiede pakotetaan haluttuihin tarkoitusperiin. Voimme
vain toivoa, että useammat ihmiset tajuavat sen ja että saamme
tämän loppumaan.”
EU on ottanut
itselleen johtajan roolin ”ilmastonmuutoksen vastaisessa
taistelussa”. Maailman nopeimmin taantuvana taloutena
Länsi-Euroopalle tämä rooli sopiikin kuin sirppi
vanhoillisvihersosiaalidemokraatin päähän. Ja kehitysmaat peesaavat
täsmälleen niin kauan kuin heille siitä maksetaan riihikuivaa
rahaa. Älyvapaus näyttää nykymaailmassa olevan Länsi-Euroopan
yksinoikeus.
Juttu
kokonaisuutenaan löytyy täältä
http://www.katterno.fi/assets/Publikationer/Katterno_1_2013_FI_6.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti