tiistai 12. helmikuuta 2013

Pohjoismaissa korkeimmat asumismenot suhteessa tuloihin


Vuokrat ja laskennallinen nettovuokra

Vuokrat ja laskennalliset nettovuokrat suhteutettuna kotitalouksien kokonaismenoihin ovat korkeimmat EU:ssa pohjoismaissa. Suomessa vuokramenot ovat kaikkein korkeimmat kuvan 1 mukaisesti. Matalimmat vuokramenot löytyvät Itä-Euroopan alueelta.

Asuntotulo eli laskennallinen nettovuokra kuvaa kotitalouden saamaa etua asumastaan omistusasunnosta verrattuna vastaavanlaisessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen. Asuntotulo omistusasunnossa asumisesta on erotus, joka saadaan kun ns. laskennallisesta bruttovuokrasta vähennetään kotitalouden asunnostaan maksamat asumiskustannukset (mm. hoitovastikkeet, vakuutukset, ylläpitokorjauskustannukset ja asuntolainan korot). Asuntotulo saattaa muodostua negatiiviseksi, jos vähennyserät ylittävät bruttovuokran.

Omistusasunnosta saatava asuntotulo luetaan tulonjakotilastossa ja kulutustutkimuksessa kotitalouden omaisuustuloihin, jotka yhdessä palkka- ja yrittäjätulojen ohella muodostavat tuotannontekijätulot. Oman asunnon asuntotulo sisältyy myös käytettävissä oleviin tuloihin.

Toisin sanoen, jos kotitalouden nettotulot ovat 3000 euroa kuussa ja omistusasunnon markkinavuokra olisi 1000 euroa. Velattomasta omakotitalosta vanhempi pariskunta käyttää asumiskustannuksiin vaikkapa 200 euroa kuussa. Näin ollen pariskunnan käytettävissä olevat tulot ovat 3800 euroa kuussa, jossa kuvitteellista rahaa on tuo 800 euroa.

Euroopassa tuon kuvitteellisen rahan osuus käytettävissä olevista tuloista kaikista suurin on juuri suomessa.



Kuva 1. Vuokrat ja laskennalliset nettovuokrat suhteessa kotitalouksien kokonaismenoihin vuonna 2011 (Eurostat)




Korkeisiin asumismenoihin vastataan velkaantumalla ennennäkemättömästi

Tilanne tasaantuu hieman, kun asumismenoihin lisätään kaikki asumisesta aiheutuvat menot kuten vesi-, sähkö-, kaasu-, ja muut polttoainemenot. Silti pohjoismaat ovat edelleen kärjessä näissä menoissa.



Kuva 2. Asumis-, vesi-, sähkö-, kaasu- ja muut polttoainemenot suhteessa kotitalouksien kokonaismenoihin vuonna 2011 (Eurostat)

Pohjoismaiset kotitaloudet ovat vastanneet korkeisiin asumismenoihin ja sen aiheuttamaan ostovoiman heikkouteen velkaantumalla tavalla, jota ei ole nähty koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa.

Tanskassa kotitalouksien velkaantumisaste vuonna 2011 oli 267 %, Ruotsissa 149 % ja Suomessa 104 %. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi Suomessa 118,8 prosenttiin vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä. Kotitalouksien velkaantuminen on edelleen siis reippaassa kasvussa.

Maissa, joissa on alhaisimmat asumismenot myös kotitalouksien velkaantuminen on alhaisinta. Tällaisia maita ovat mm. Slovenia, Viro ja Itävalta. Pohjoismaissa olisi hyvät edellytykset edullisiin asumismenoihin johtuen alhaisesta väestötiheydestä. Kylmä ilmasto tuo vain pienen lisän asumismenoihin. Vesivoimasta johtuen energiakin voisi olla halpaa.

Tanskassa ja Ruotsissa kotitalouksien velkaantuminen on johtanut siihen, että asuntolainoista on tullut käytännössä ikuisia. Kotitaloudet maksavat ainoastaan velkojen korot. Pelkkien korkojen maksaminen ei kuitenkaan luo samanlaista turvaa kuin vuokra-asuminen. Vuokrat pysyvät vakaana vuodesta toiseen nousten noin elinkustannusten verran. Korkomenot voivat heilahdella rajusti suhdanteiden tahdissa.

Koskaan historiassa tällaiset erittäin suuret epätasapainotekijät eivät ole jääneet purkautumatta. Eivät jää tälläkään kertaan. Rajuinta meno tulee olemaan juuri pohjoismaissa – valitettavasti.

1 kommentti:

  1. Tämän takia Suomessa ja muissa korkeiden asumismenojen maissa, myös vientiteollisuuden työvoima on kaikkein kalleinta (kustannustehokkuus).

    Siksi työpaikat valuvat halpamaihin.

    Luulemme "rikastuvamme" kauppaamalla kalliita asuntoja toinen toisillemme. Ottamalla ulkomaista velkaa (euro on ulkomaan valutta, ja tulee kiertoon ulkomaisena velkana).

    Varsin idiottimainen yhtälö. Täydellinen elintasoansa.

    VastaaPoista