Viime kuukausina
olemme saaneet kuulla median välityksellä runsaasti informaatiota
siitä, kuinka Venäjä on romahtamassa, kaaos leviää,
elintarvikehuolto romahtaa jne. Vain hieman liioiteltuna jotenkin
tähän suuntaan nämä jutut taisivat mennä. Tarkastelen tässä
sijoittajan näkökulmasta Venäjää. Onko Venäjä alennuksessa
vai taantuuko se lopullisesti ja ikuisesti takaisin
vasemmistososialistiseksi Neuvostoliitoksi?
Huonot uutiset
Ensin huonot
uutiset, jotka kaikki toki jo tietävät. Länsimaiden sanktiot
käynnistivät valuuttapaon ennen kaikkea siksi, että
venäläisyrityksiltä vedettiin länsieurooppalaisten jättipankkien
rahoitus pois. Syntyi yhdensuuntainen valuuttaliike ruplista euroihin
lainojen lauetessa. Tämä veti mukanaan muut toimijat, ja seuraukset
näyttävät tältä.
Kuva 1. Ruplan
arvo on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 45
%.
Saman aikaisesti
öljynhinnan laskutrendi näyttää tältä.
Kuva 2. Öljyn
hinta on romahtanut viime heinäkuusta 2014 tammikuuhun 2015 noin 50
%.
Ruplan romahdus
aiheuttaa tänä vuonna voimakkaan tuontituotteiden kallistumisesta
aiheutuvan inflaation. Tuorein inflaatioluku joulukuulta 2014 on 11,4
% ja inflaation ennustetaan kasvavan 13,5 prosenttiin.
Koska öljyn hinnan
ja ruplan romahduksesta aiheutuva investointien väheneminen
hyydyttää talouden, ei palkkasumman kasvulle ole sijaa, ja
seurauksena on voimakas ostovoiman heikkeneminen.
Luonnollinen seuraus
tästä kaikesta on taantuma. Maailmanpankki ennusti joulukuussa 2014
vuodelle 2015 -0,7 % kasvua. Tätä pitäisin optimistisena arviona.
Paljon huonompia ennusteita on esitetty.
Faktat
Kasvu
Jotta ymmärtäisimme lukuja paremmin vertailen Venäjän
makroekonomisia lukuja euroalueen vastaaviin lukuihin.
Ensin katson kuinka Venäjä on pärjännyt 2000-luvulla suhteessä
euroalueeseen ja USA:n.
Kuva 3. Venäjän talous on kahdeksankertaistunut 2000-luvulla,
kun euroalueen talous on junnannut paikallaan.
Vuodesta 2000 euroalueen talous on kasvanut 12 %, USAn talous on
kasvanut 25 % ja Venäjän talous on kasvanut runsaat 700 %.
Euroalueen taantuminen suhteessa muuhun maailmaan on rajumpaa kuin
useimmat meistä edelleenkään ymmärtävät.
Öljy
Venäjä (10,61 miljoonaa tynnyriä päivässä 2013) on maailman
suurimpia öljyntuottajia USAn (11 miljoonaa tynnyriä päivässä
2014) ja Saudi-Arabian kanssa. Öljy ja kaasu muodostavat 70 %
Venäjän viennistä. Moskovan pörssi elää öljyn tahdissa. RSX
ETF-rahaston omistuksista 44 % muodostuu energiasektorista. Siten
pörssin toipumisessa öljyn hinta on avainasemassa. Toki tässä
poikkeuksellisessa tilanteessa rahoituspakotteiden poistuminen on
myös tärkeä signaali toipumisesta.
Venäjän taloudesta sanotaan, että öljystä tulevan helpon rahan
vuoksi talouden modernisointi on jäänyt puolitiehen. Mikäli tämä
pitää paikkansa, ruplan romahdus nostaa kotimaisten tuotteiden
kysynnän uudelle tasolle. Tästä seuraa investointiaalto
kotimaiseen tuotantoon. Ruplan romahdus on erinomainen
kehitysmahdollisuus taloudelle.
Makroekonomiset tunnusluvut
Venäjä | Euroalue | |
Julkisen sektorin menot suhteessa bruttokansantuotteeseen | 19,5 % (2013) | 49,4 % (12/2013) |
Työttömyysaste | 5,2 % (11/2014) | 11,5 % (11/2014) |
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen | 13,4 % (12/2013) | 90,9 % (12/2013) |
Vaihtotase suhteessa bruttokansantuotteeseen | 1,6 % (12/2013) | 2.4 % (12/2013) |
Keskimääräinen tuloveroaste | 13 % (12/2014) | 44,5 % (12/2013) |
Ensimmäinen rivi kuvaa julkisen sektorin kokoa suhteessa
bruttokansantuotteeseen. Euroalueen noin 50 % luku tarkoittaa
kansantaloutta, joka on kroonisesti taantuva. Talouskasvu on
keskimäärin erittäin hidasta ja taantumavuodet seuraavat toisiaan.
Huolimatta erittäin kireästä verotuksesta euroalueen
kansantaloudet velkaantuvat nopeasti. Julkisten sektorien
keskimääräinen velka on jo yli 90 % suhteessa BKT:n, vaikka
sisäiset säännöt sallivat vain 60 % velkatason. Euroaluetta
riivaa ankara työttömyys, ja virallinen 11,5 % työttömyysaste
todennäköisesti aliarvioi raskaasti todellisen työttömyyden.
Euroalueen tulevaisuuden näkymät ovat synkemmät kuin missään
muualla lukuunottamatta muutamaa maailman kriisipesäkettä kuten
Syyriaa ja Pohjois-Koreaa.
Venäjän tilanne näyttää lukujen valossa euroalueen peilikuvalta.
Julkinen sektori on erittäin pieni verrattuna euroalueen maihin,
julkinen velka on olematon, verotus on erittäin kevyttä, maassa
vallitsee täystyöllisyys ja vaihtotasekin on positiivinen. Näillä
luvuilla on varmaa, että Venäjä kykenee toipumaan taantumista
nopeasti. Vain poliittiset pakotteet voivat olla toipumisen este.
Mikäli nekään.
Sijoittaminen
Kehittyvät markkinat ovat sijoittajalle varsin volatiilit, mikä
jälleen varsin hyvin on todistettu Moskovan pörssin viimeaikaisella
kehityksellä. Siten suurta riskiä vältteleville sijoittajille
Venäjä ei sovi.
Venäjä soveltuu sijoittajalle, joka sietää normaalia suurempaa
riskiä. Tällöinkin ajallinen hajauttaminen on välttämätöntä.
Yksi väärä ajoitus ei siten pilaa koko sijoitusta. Venäjään voi
sijoittaa ETF-rahastojen kautta dollareilla (esim. NYSEARCA:RSX) tai
euroina (esim. Xetra:DBXV).
Dollareilla
sijoittaminen voi olla siinä tapauksessa hyvä idea, että sijoittaja uskoo euron
arvon laskun jatkuvan. Mikäli
sijoittaja
uskoo läntisen median tavoin, että Venäjä menee konkurssiin, romahtaa sosialistisen Neuvostoliiton tasolle jälleen eikä sieltä enää koskaan toivu, ei sinne
tietenkään kannata sijoittaa. Tulevaisuutta
emme tiedä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti