Euroalue on ollut jo pidempään
kasvu-uralla. Odotuksista huolimatta piristyminen ei ole tarttunut
Suomen talouteen. Kausitasoitetun bruttokansantuotteen ennakoidaan
laskeneen 0,4 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä.
Työpäiväkorjatun sarjan mukaan BKT oli 0,8 prosenttia
edellisvuoden vastaavaa neljännestä alemmalla tasolla.
Itse odotin jo kasvulukuja, ja olen sen
vuoksi hieman yllättynyt. Ekonomistien pitkään ennustamat
suurehkot kasvuluvut eivät ole aiemmin olleet perusteltuja, mutta
nyt on toisin. Euroalueen veto olisi jo pitänyt vaikuttaa myös
Suomen talouteen.
Silti siellä on selviä syitä
nykyiselle heikkoudelle. Jatkuvat veronkiristykset kuristavat
kotitalouksia, Venäjän heikkous iskee vientiin ja kotimaisen
tuotannon kilpailukyvyttömyys ei nostakaan enää vientiä samaan
tapaan kuin aiempien taantumien jälkeisissä nousuissa.
Tässä vielä lamakäppyrä verrattuna
1990-luvun lamaan. 2010-luvun käyrä ulottuu vuoden 2013 loppuun.
 |
| Laman pituudet 1990-luvulla ja 2000-luvulla |
Hyvä, että vihdoin aletaan kiinnittää huomiota myös siihen, että suomalaiset firmat saattavat olla jääneet jälkeen kilpailukyvyssä ulkomaisiin verrattuna.
VastaaPoista