Euroalueen väliset lainavolyymit
vähenivät vuositasolla 20 prosenttia viime vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Rikkaiden maiden ulkomaiset pankkilainat vähenivät
8 prosenttia vuositasolla, kun pankit vetivät rahojaan pois
euroalueen reunavaltioista.
Samaan aikaan keskuspankit paisuttavat varallisuustaseita. Reaalitalouteen keskuspankkien rahan kylväminen ei oletettavasti paljon vaikuta. USA ja Kiinakin ovat reaalitaloudessa osoittaneet heikkoutta. Kuplien muodostuminen on ilmeistä. Jaime Caruana, BISn hallintojohtaja sanoo, että ”jos lääke ei toimi, vika ei ole aina liian vähäisessä annoksessa”.
EKP pumppasi kertarysäyksellä vuonna
2012 pankeille jopa 1000 miljardia euroa. Tämä on valtava
rahamäärä, sillä vähimmäisvarantojärjestelmässä 10 %
kassareservivaatimuksella tämä rahasumma voisi tuottaa uutta rahaa
kymmenkertaisen määrän eli 10 000 miljardia euroa markkinoille.
Todellisuudessa kassareservivaatimus on paljon pienempi ja uuden
rahan määrä paljon suurempi.
Jos talouden rattaat pyörisivät
täysillä, inflaatiovaikutus voisi olla erittäin suuri. Mutta koska
talouden rattaat eivät pyöri, ei uutta rahaa juuri synny eikä
inflaatiopaineita ole. Pikemminkin näyttää siltä, että euroalue
on menossa deflaatioon. Ainoaksi merkittäväksi vaikutukseksi EKPn
rahan pumppaamisesta näyttää jäävän se, että myös
kriisivaltiot saavat nyt lainaa laskevin koroin. Tämä toki on ollut
tarkoituskin. USAssa myös pörssiosakkeiden kaltaiset
varallisuusarvot paisuvat huolimatta nihkeästä taloudesta.
Olen pahoillani, mutta vähimmäisvarantojärjestelmää ei käytetä euro-pankeissa.
VastaaPoistahttp://talousdemokratia.fi/vaarinkasityksia_pankkitoiminnasta
Sen ovat myöntäneet mm. Suomen pankin tutkijat.
Lue tämä:
http://rahajatalous.wordpress.com/2011/07/17/satuja-joihin-uskotaan/
Ja erityisen huolella ja ajatuksella TÄMÄ :
http://rahajatalous.wordpress.com/2012/08/15/toimittaja-rossi-ja-rahan-endogeenisuus/
Täten on mahdotonta "pumpata" rahaa talouteen(eurojärjestelmässä). Tai "pistää setelipainoa käyntiin" -kuten sanotaan. Sellainen on harhaanjohtavaa puhetta. Ohipuhumista. Sillä nuo teot ovat mahdottomia eurojärjestelmässä.
yhdessäkään toimivassa pankkijärjestelmässä reservivaatimukset eivät rajoita liikepankkien luotonantoa. Toisin sanoen liikepankit myöntävät lainoja juuri niin paljon kuin ne katsovat liiketaloudellisesti kannattavaksi. Tämä on myös täysin selvää keskuspankeille. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin toukokuisessa Monthly Bulletin -julkaisussa todettiin:
In fact, the ECB’s reserve requirements are backward-looking, i.e. they depend on the stock of deposits (and other liabilities of credit institutions) subject to reserve requirements as it stood in the previous period, and thus after banks have extended the credit demanded by their customers[.]…
In the case of normally functioning interbank markets, the Eurosystem always provides the central bank reserves needed on aggregate, which are then traded among banks and therefore redistributed within the banking system as necessary. The Eurosystem thus effectively accommodates the aggregate demand for central bank reserves at all times and seeks to influence financing conditions in the economy by steering short-term interest rates.
In sum, holdings of central bank reserves are thus not a factor that limits the supply of credit for the banking system as a whole.
Yhdysvaltain keskuspankin rahapolitiikan yksikön apulaisjohtaja Seth B. Carpenter vahvistaa EKP:n näkemyksen:
Changes in reserves are unrelated to changes in lending, and open market operations do not have a direct impact on lending. We conclude that the textbook treatment of money in the transmission mechanism can be rejected. Specifically, our results indicate that bank loan supply does not respond to changes in monetary policy through a bank lending channel.
Myös kansainvälisen järjestelypankin BIS:n tutkijat Claudio Borio ja Piti Disyatat pitävät rahan endogeenisuutta itsestäänselvyytenä:
This paper contends that the emphasis on policy-induced changes in deposits is misplaced. If anything, the process actually works in reverse, with loans driving deposits. In particular, it is argued that the concept of the money multiplier is flawed and uninformative in terms of analyzing the dynamics of bank lending. Under a fiat money standard and liberalized financial system, there is no exogenous constraint on the supply of credit except through regulatory capital requirements. An adequately capitalized banking system can always fulfill the demand for loans if it wishes to.
Ok. Näin varmasti on, että vähimmäiskassareservivaatimukset eivät enää rajoita lainatarjontaa. Siten on ymmärrettävissä, että EKP:n tarjoamat edulliset suuret kertaluonteiset lainat pankeille ovat pääosin toimimattomia lukuunottamatta kriisipankkeja ja kriisivaltioita. Nämä kun eivät saa luottoa mistään muualta.
VastaaPoistaEKPn keinovalikoimaan näyttää jäävän lähinnä vain korkoase. Kun korot ovat jo lähellä nollaa, ei mitään juuri enää ole tehtävissä.