tiistai 14. elokuuta 2012

Mellakoiva Länsi-Eurooppa

Yle uutisoi tänään otsikolla ”Mellakat yllättivät ranskalaiskaupungin” ranskalaisen pikkukaupungin viimeöisestä mellakasta. Uutinen ja sen sanavalinnat herättivät jo tutuksi käyneitä ajatuksia.

Uutisen mukaan noin sadan henkilön joukko on mellakoinut 130 000 asukkaan pikkukaupungissa. Näitä sataa nuorta vastassa oli 150 poliisia raskaassa mellakkavarusteissa - siis yksi ja puolikertainen joukko mellakoijiin nähden. Silti ainakin 16 poliisia loukkaantui.

Jo otsikko on outo. Kuinka pieni kaupunki voi hälyyttää hetkessä ilman ennakkovaroitusta komppaniallisen mellakkapoliiseja kadulle? Ei tietenkään mitenkään muuten kuin siten, että vuosien varrella vastaavia tilanteita varten on harjoiteltu käytännössä paljon ja poliisivoimaan on satsattu ankarasti käytännön pakosta. Ainoa yllätys uutisessa oli, että se uutisoitiin eikä vaiettu kuten lähes kaikki muut vastaavat mellakat Ranskassa viime vuosina. Tiedetään, että Ranskassa joka ikinen yö autot palavat. Intensiteetti vaihtelee, mutta autot kuitenkin palavat.

Vuoden 2005 mellakoiden jälkeen Ranska siirtyi mellakoiden hallinnassa tiedon hallintaan. Minä en tiedä kuinka se sen tekee, mutta vain harvoin tuon jälkeen mellakat yltävät uutisiin. Vuoden 2005 kerrotaan tarinoissa olleen suurin, mutta ei se sitä ollut. Vuoden 2007 mellakat jotkut kertovat olleen vielä suuremmat, mutta niistä emme enää saaneet juuri uutisia.

Uutinen paljastaa, miten massiivinen valmius Ranskassa on jatkuvasti mellakoiden torjuntaan. Usein raskaassa mellakkavarusteissa olevia poliiseja on enemmän kuin itse mellakoijia. Tällaista koneistoa on pidettävä ilmeisesti yllä siksi, että muuten slummit syttyisivät tuleen välittömästi kautta Ranskan.

Uutispimento syvenee noustessa kohti pohjoista. Moniko tietää, että kansankotilaisessa (Ruotsi) Malmön pikkukaupungissa (300 000 asukasta) tapahtui viime vuonna 32 ampumavälikohtausta ja 16 pommi-iskua? Noista tapahtumista tuskin yksikään ylitti Ylen uutiskynnystä (toiselta puolen maapalloa eli USA:sta ne kyllä olisi perinteen mukaisesti uutisoitu innokkaasti). Jos nämä luvut siirrettäisiin Lontoon kokoiseen suurkaupunkiin, kyseessä olisi sisällis-sota. Perinteisesti emme ole tottuneet kuulemaan tällaisia uutisia ns. pohjoismaisista hyvinvointiyhteiskunnista, ja media pitää perinteistä kiinni eliminoimalla ikävät uutiset pois häiritsemästä meitä.

Täsmälleen samaa mediastrategiaa noudatti Neuvostoliiton valtiollinen media. Kaikki järjestelmän ongelmiin viittaava eliminoitiin pois. Tämä on juuri totalitaaristen järjestelmien heikoin kohta. Se kieltää niiden ongelmien olemassaolon, jotka viittaavat itse järjestelmän toimimattomuuteen (ei esimerkiksi sen johonkin vähemmistöön tai muuhun ihmisryhmään liittyviin tai muihin ongelmiin). Näin järjestelmän kaikki uudistamis- ja ajankohtaistamispyrkimykset torpedoidaan heti siemenvaiheessa. Tällaiset järjestelmät ovat jo syntyessään tuomittu tuhoutumaan.

Sosiaalidemokraattisessa Länsi-Euroopassa ei ole sellaisia sosiaalisia ongelmia, jotka juontavat juurensa itse järjestelmän eli sosiaalidemokratian toimimattomuuteen. Piste. Muuta meidän ei tarvitse tietää emmekä tulekaan tietämään.

Pommi-iskut Malmössä 2011

Ampumavälikohtaukset Malmössä 2011

1 kommentti:

  1. Sosiaalidemokratia on itsetuhoinen järjestelmä joka ei oikeastaan aja lumedemokratiallaan kuin hyvin pienen eliitin etuja.
    Sosiaalidemokratia ja vasemmisto yleensä hyökkää ns."porvareiden" ja muiden hyödyllisten teollisuusmiesten kimppuun, mutta jättää kv.finanssieliitin raharuhtinaat rauhaan.
    Syy on se, että sosiaalidemokratia ja vasemmisto ovat finanssieliitin ja kenties jopa sionistieliitin luomuksia.
    (Huom. Karl Marx oli juutalainen ja kommunistinen manifesti oli tilaustyö.)
    Työläisten vallankumous ei ole koskaan ollut työläisten kehittämä juttu, vaan ulkoapäin tuotu aate.

    VastaaPoista