Poikkeuksellisesti eläkerahastot lasketaan Suomessa julkiseen tilinpitoon. Tämä seikka on pitänyt virallisen alijäämän pienenä verrattuna muuhun Länsi-Eurooppaan.
Vuonna 2010 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä oli yhteensä noin 4,5 miljardia euroa, eli 2,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (bkt).
Osiin jaettuna valtiontalous tuotti 9,4 miljardin euron alijäämän (5,2 % bkt:sta), kunnat 0,5 miljardin alijäämän (0,3 % bkt:sta) ja eläkerahastot 5,4 miljardin euron ylijäämän (3 % bkt:sta) vuonna 2010.
Vuoteen 2030 mennessä Kevan (Kuntien eläkevakuutus) alijäämä nousee noin 27 % eläkemenoista. Tämä osuus eläkemenoista täytyy kattaa valtion budjetista ja rahastoja purkamalla. Jos muut eläkerahastot ovat Kevan kaltaisia, nykyrahassa 5,4 miljardin ylijäämä muuttuu noin 7 miljardin alijäämäksi. Tämä tekee 2010 BKT:lla 4,5 % nousevan alijäämän. Käännekohta Kevan eläkerahastossa tapahtuu vuonna 2016, jolloin maksutulot kääntyvät pienemmäksi kuin eläkemenot. Arvelen muiden eläkerahastojen käännekohdan sijoittuvan myös noille vuosille.
Jos oletetaan, että maailma pysyisi raiteillaan eli Länsi-Euroopalle ei kävisi kuinkaan ja Suomen valtiontalous pysyisi ainoastaan 5,2 % alijäämäisenä BKT:sta kuntien pysyessä lievästi alijäämäisenä, julkisen sektorin alijäämä nousee yhteensä 10 % alijäämäiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä siis tapahtuu ainoastaan eläkerahastojen ansiosta. Muu yhteiskunta etenee tasaisen tappavaa vauhtia kohti tuhoaan. Tätä ei ole näissä laskuissa huomioitu lainkaan.
Tähän on tietysti yksinkertainen ratkaisu. Kun eläkerahastot kääntyvät alijäämäiseksi, lakataan laskemasta eläkerahastot julkiseen tilinpitoon. Julkisen talouden hoito on tiettyyn ennalta tuntemattomaan pisteeseen asti hyvin yksinkertaista. Ikävä vain, että tuo tuntematon kääntöpiste toteutuu Suomen osalta suurella todennäköisyydellä huomattavasti ennen vuotta 2030.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti