sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

”Suomalaisilla kotitalouksilla vähän velkaa muihin Pohjoismaihin verrattuna”

Suomen pankki julkaisi 28.2.2012 raportin otsikolla ”Asuntojen hinnat, kotitalouksien velka ja makrotalouden vakaus Suomessa”. Raportti on hyvä, mutta median siitä tekemät muutaman rivin tiivistykset olivat vastakohta hyvälle.


Poikkeuksellinen erittäin pitkä asuntojen reaalihintojen kasvu

Kehittyneissä maissa asuntojen reaalihinnat ovat nousset poikkeuksellisen pitkään ja voimakkaasti vain paria poikkeusta luukuunottamatta. Nämä poikkeukset ovat Japani ja Saksa. Reaalihinnat yli kaksinkertaistuivat vuosien 1997 ja 2007 välillä Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Espanjassa, Ruotsissa, Ranskassa, Norjassa ja Australiassa. Suomessa reaalihinnat nousivat vastaavasti noin 60%. Tämä on kehittyneiden maiden keskitasoa.



Asuntojen reaalihintojen raju kasvu velkaannuttanut kotitaloudet

Vuoteen 2009 mennessä ns. ”kehittyneiden” rahoitusmarkkinoiden maissa kotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli noussut aikaisempiin vuosikymmeniin nähden absurdeihin lukemiin alkaen Tanskan yli 350%, Hollannin 290% ja Irlannissa, Norjassa sekä Sveitsissä velkaantuneisuus oli noussut yli 200 % luokkaan.

Suomi kuuluu yli 100 % velka-asteella Saksan, Japanin, USA:n ja Kanadan joukkoon. Huomioitavaa on, että jo vuonna 2009 velkaantumisaste oli Suomessa noussut korkeammalle kuin ennen 1990-luvun lamaa. Velkaantuminen Suomessa jatkuu edelleen, kun monissa muissa maissa käänne on jo tapahtunut.



Rahoitusalan innovaatiot ja rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys mahdollistivat velkaantuneisuuden


Raportissa todetaan: ”Sääntelyn purkamisesta sekä rahoitusalan innovaatioista ja kilpailun kiristymisestä seuraava asuntorahoituksen "kehittyneisyys" kuvaa sitä, kuinka rajoittamattomasti ja millä hinnalla kotitaloudet voivat ottaa asuntoluottoja.”

Pohjoismaat kuuluvat tässä suhteessa ”kehittyneisyyden” kärkeen, koska niissä rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen toteutettiin verrattain varhain jo 1980-luvulta. Finanssi-innovaatiot ovat mm. Tanskassa, Hollannissa, ja Ruotsissakin johtaneet siihen, että asuntoluottoja ei lyhennetä. Ruotsissa takaisinmaksuaika on noussut 100 vuoteen. Hollannissa ja Tanskassa ei taida olla lainkaan mitään takaisinmaksuaikaa, koska aniharva lyhentää luottojaan.

Nämä taloudet ovat sitoneet yhteiskuntajärjestyksensä erittäin matalaan korkoon. Näillä talouksilla ei minkäänlaista mahdollisuutta säilyttää yhteiskuntajärjestystään korkojen noustessa. Ne yksinkertaisesti romahtavat, kun korot nousevat kuin Neuvostoliitto konsanaan. Korkoja ei voi sitoa poliittisesti mihinkään tasoon loputtomasti.

Nämä taloudet ovat sitoneet yhteiskuntajärjestyksensä erittäin matalaan korkoon. Näillä talouksilla ei minkäänlaista mahdollisuutta säilyttää yhteiskuntajärjestystään korkojen noustessa.


Rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys ei kuitenkaan selitä yksin asuntojen reaalihintojen rajua nousua. Tarjonnassa on pakko olla jäykkyyksiä silloin kun jonkin hyödykkeen hinnat nousevat tuloja ja muita hyödykkeitä vauhdikkaammin. Ja niinhän siellä varmasti onkin lähtien tonttien julkisesta monopolista, palkkojen erittäin jäykästä sääntelystä aina kilpailun puutteeseen. Tästä puolesta raportissa ei mainita juuri mitään.



Korkotason muutokset altistavat epävakaalle kehitykselle

Raportista: ”Lisäksi selkeä riski on olemassa siitä, että lähivuosina tilanne kehittyy haavoittuvampaan suuntaan. Näin voi käydä etenkin, jos kotitaloudet pitävät viime vuosien poikkeuksellisen matalaa korkotasoa pysyvänä tai odottavat, että asuntohinnat jatkavat nopeaa nousuaan pitkälle tulevaisuuteen. ”

Selvää on, että mitä suurempi velkaantumisaste, sen herkempi tällainen talous on korkojen nousun aiheuttamille häiriöille. Kotitaloudet pärjäävät nyt, koska korot ovat historiallisen matalat. Mutta kun EKP näyttää tekevän kaikkensa, että tämä historiallinen matalan koron kausi jää kohta taakse inflaation kiihtyessä ääritapauksessa hallitsemattomaksi, muuttuu tilanne radikaalista heikommaksi. Tämä muutos voi tapahtua vieläpä erittäin nopeasti. Tästä on esimerkkejä historiasta.

Optimistit vetävät esiin tässä kohtaan aina kotitalouksien rahoitusvarallisuuden. Suomen kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kehittyneiden maiden matalin Norjan kanssa. Silti se on noin kaksi kertaa suurempi kuin velat. Tämä on makrotalouden vakauden kannalta merkityksetön luku. Tämä siksi, että velat keskittyvät toisille talouksille ja rahoitusvarallisuus toisille talouksille. Lisäksi osa tästä rahasta on eläkevakuutus ja muuta vakuutusrahaa, jonka käyttö on lakisääteisesti sidottua. Erityisesti näin on korkean rahoitusvarallisuuksien maissa kuten Hollannissa. Nämä rahat eivät siis ole käytössä kriisin iskiessä.

USA:n kotitalouksien erittäin korkea rahoitusvarallisuus ei estänyt subprime-kriisin puhkeamista. Raportti toteaakin: "Samasta näkökulmasta voidaan sanoa, ettei kotitalouksien yhteenlasketulla rahoitusvarallisuudella välttämättä ole kovin suurta merkitystä kotitalouksien taloudellisen haavoittuvuuden kannalta." Mielestäni kotitalouksien rahoitusvarallisuus ja kotitalouksien velkaantuneisuus eivät vättämättä edes kuulu samaan raporttiin. Niin erillisistä ilmiöistä puhutaan.




Ristiriitaista tiivistystä

Kun lukee raportin ja vertaa sitä mediassa levitettyyn tiivistelmään, kuva ei voisi olla ristiriitaisempi. Tiivistelmä tässä kokonaisuudessaan:

”Suomalaisilla kotitalouksilla on vähän velkaa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Kotitalouksien velkaantuminen on Suomen Pankin mukaan lähellä EU: n keskiarvoa ja jonkin verran pienempi kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kanadassa. Kotitalouksien rahoitusvarallisuus on kaksi kertaa suurempi kuin niiden velat.

Kotitalouksien asuntovelat ovat tänään julkaistujen tutkimusten mukaan hyvin hallinnassa. Asuntomarkkinoilla ei ole suuria tasapainottomuuksia. Asuntojen hinnat ovat nousseet keskimäärin kohtuullista vauhtia muihin teollisuusmaihin verrattuna.”

Ei siis mitään syytä huoleen. Itse raporttia lukemalla ei tuollaiseen johtopäätelmään voi tulla. Lisäksi väite: ”Kotitalouksien velkaantuminen on jonkin verran pienempi kuin Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kanadassa.” ei pidä enää paikkansa. Yhdysvalloissa velkaantumisaste on laskenut vuoden 2009 jälkeen ja on siellä nyt selkeästi matalammalla tasolla kuin Suomessa, missä velkaantuminen kasvaa edelleen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti