Ensimmäisessä erässä pankit ottivat 489 miljardia euroa ja toisessa erässä lainarahaa arvellaan menneen 470 miljardia euroa. Kokonaisuudessaan siis uutta rahaa syydettiin markkinoille lähes 1000 miljardilla eurolla. Summa on suuri. Vertailun vuoksi USA:n hallituksen Troubled Asset Relief Program (TARP) oli alunalkujaan kooltaan 530 miljardia euroa ($700 mrd.), mutta se kutistui matkalla ($432 mrd.) 330 miljardiin euroon.
Rahan tulviminen laskee kriisimaiden korkoja
Tällä rahalla pankit tekevät erittäin hyvää tulosta lainatessaan rahan eteenpäin esimerkiksi ongelmamaille. Rahan tulviminen markkinoille laski heti reippaasti kriisimaiden joukkovelkakirjojen korkoja. Kun Italian 10-vuotisen lainan tuotto oli vielä tammikuun alussa yli 7 %, on se nyt alle 5 %. Espanjan vastaava on laskenut joulukuun lähes 6 prosentista ja alle 5 prosenttiin. Tämä siitä huolimatta, että Espanja ilmoitti ettei se pysy vajetavoitteissaan. Pankkien korkomarginaali on huima.
Pankit hyötyvät tästä monella tavalla. He saavat antolainauksistaan huimat voittomarginaalit, niiden omistuksessa olevien vanhojen joukkovelkakirjojen arvo kasvaa korkotuoton laskiessa, ja ennen kaikkea kriisipankkien rahoitusasema paranee. Tämän toivotaan myös ehkäisevän luottolamaa, joka aiheutuu pankkien välisen luottomarkkinoiden jäätymisestä epäluottamuksen vallitessa.
Euroopan keskuspankkijärjestelmän tase paisuu. Tase on jo ennestään henkilöä kohti mitattuna ollut selvästi suurempi kuin esimerkiksi USA:ssa, vaikka euroalueen bruttokansantuote (PPP) henkeä kohti on huomattavasti alhaisempi kuin USA:n.
Kyseessä on siis erittäin mittava pankkituki, mutta myös kriisimaiden setelirahoitus. Pankkitukena tämä on outo, sillä se ei katso pankin kuntoa lainkaan. Tuen saavat niin hyvät kuin huonot. Italian kaltaiselle maalle tämä tekee erityisen hyvää. Italian suurin ongelma on erittäin suuri julkinen velkataakka. Maan julkisen sektorin alijäämä muodostuu pelkästään korkomenoista. Lisäksi päinvastoin kuin Pohjois-Euroopassa, sen kotitaloudet eivät ole ylivelkaisia eikä sen vaihtotase ole lähellekään yhtä alijäämäinen kuin esimerkiksi Ranskan.
Kyseessä on siis erittäin mittava pankkituki, mutta myös kriisimaiden setelirahoitus.
Silti, toimenpide on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Julkisten sektorien rahoitusongelmat pakottavat tervehdyttämistoimiin hallituksia kaikkialla Euroopassa. Jos raha onkin jälleen löysää, on vaarana, että näitä välttämättömiä toimia lykätään ja vesitetään. Seurauksena velkaantumisen kiihtyminen entisestään. Alkoholistia ei voi parantaa alkoholilla. Nyt alkoholistin kurkkuun kaadetaan tukeva tujaus väkijuomaa. Se kyllä lämmittää hetken.
Länsi-Eurooppa on jo usean vuosikymmenen ajan ollut hitaimmin kasvava suuri talousalue maailmassa. Tämä kuilu näyttää muuhun maailmaan nähden kasvavan entisestään. Muuta maailmaa hitaampi kasvu yhdistettynä muita suuria talouksia nopeampaan rahamäärän lisäykseen, johtaa todennäköisesti euron arvon laskuun pidemmällä aikavälillä. Inflaatio kiihtyminen väijyy myös kulman takana.
EKP:n pankkituki ja kriisimaiden setelirahoitusoperaatio parantaa sekä heikkojen että vahvempien pankkien tuloksia.
Johtopäätelmä
EKP:n pankkituki ja kriisimaiden setelirahoitusoperaatio parantaa sekä heikkojen että vahvempien pankkien tuloksia. Tämä näkyy jo pankkien kursseissa. Pankkien osakkeet lähtivät nousuun heti joulukuun puolenvälin jälkeen. Lyhytaikaisena sijoituksena pankkisektori voi olla edelleen hyvä sijoitus. Kriisimaiden rahoitustilannetta operaatio helpottaa myös selvästi. Tämä kuitenkin kostautuu todennäköisesti myöhemmin entistäkin mittavampana ja ratkaisemattomampana kriisinä, mikä jälleen ajaa europankit kuilun partaalle tai syöksee ne alas kuiluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti