lauantai 11. helmikuuta 2012

Suomen kauppatase – osa hyvinvointivaltion sairaskertomusta

Viime vuonna kauppataseeseen kertyi ennätyksellisen suuri alijäämä. Vajetta syntyi lähes 3,6 miljardia euroa. Reaaliarvoltaan suunnilleen samansuuruisia vajeita on viimeksi nähty vuosina 1974 ja 1975.


















Kuva 1. Suomen kauppatase 1970 - 2011 miljardeissa euroissa

Kuva 1 kuvaa Suomen kauppatasetta vuodesta 1970 miljardeissa euroissa. Kuvaaja on inflaatiokorjaamaton. Reaaliarvoisena käyrä olisi muuten sama, mutta 1970 ja -80 luvun vajeet näyttäisivät suuremmalta, Nokia-vetoinen nousu olisi jyrkempi ja globalisaation aiheuttama syöksy olisi vieläkin jyrkempi.


1970 - 1990

Kuviossa näkyy selvästi Suomen viennissä toteutuneet kolme vaihetta sitten vuoden 1970. Ensimmäinen vaihe kesti vuodesta 1970 vuoteen 1990. Tuohon aikaan maailmantalouden muodostivat länsimaat. Neuvostojohtoinen rautaesiripulla suojattu maailman osa, jossa maailman väestö käytännössä asui, kävi vähäistä lähinnä asekauppaa keskenään. Poikkeuksena tästä oli öljy ja raaka-aineet.

Tuohon aikaan koulussa opetettiin, että Suomi elää metsästä. Niin se toki tekikin. Tuo aika oli lievästi kauppataseeltaan vajeinen. Ainoa syvempi vaje oli öljykriisin aikaan energiahintojen noususta johtuvana. Julkisen sektorin velkaantumiseen nämä vajeet ei kuitenkaan johtanut. Suuret ikäluokat olivat työiässä ja työikäisten määrä kasvoi kaiken aikaa.

Kuitenkin tuohon aikaan luotiin tulevan tuhon siemenet. Tuolloin rakennettiin verorasitteen kasvua ja julkisen sektorin paisumista pelkäämättä nykyiset rakenteet jäykkine ja toimimattomine työmarkkinoineen. Piilotyöttömyys nousi kaiken aikaa räjähtäen 1990 lamassa. Nyt näistä rakenteista on mahdoton luopua vaikka jokainen tervejärkinen ymmärtää, että näillä ei enää nykyisessä maailmantaloudellisessa ympäristössä voi pärjätä. Tästä maailmantaloudellisesta ja -poliittisesta muutoksesta voidaan kiittää ennen kaikkea Neuvostoliiton ja sosialistisen maailman romahtamista.

Vaihtotase, johon tavarakaupan lisäksi kuuluu palvelukauppa, tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot näyttää tuolta ajalta vajeisemmalta kuin pelkkä tavarakauppa.


1991 – 2000

Nokia loi suomeen lähes tyhjästä uuden sähkötekniikan vientiteollisuuden. Nokian ja Suomen vauhtia kyyditti lamassa toteutunut merkittävä markan devalvaatio. Nokia synnytti alihankkijoiden armeijan. Tuottavuus nousi kohisten ja varsinkin kauppataseeseen syntyi mahtava ylijäämä. Menestystä kesti pyöreät kymmenen vuotta. Ulkomaiset sijoittajat ostelivat Nokian alihankkijoita pois.

Nokian loistava menestys peitti alleen sen, että muu teollisuus ei nostanut tuottavuutta eikä vientiä samalla tavalla. Devalvaatio oli kyllä hyödyttänyt niitäkin, mutta nämä toimivat kypsemmillä aloilla kuten metsäteollisuudessa. Tuossa vaiheessa moni ei vielä ymmärtänyt, että aurinko nousee idästä. Varhaisen vaiheen sijoitukset itään jäi monelta tekemättä ja Venäjäkin hyödyntämättä. Erityisen hidas tässä on ollut metsäteollisuus.

Jos sosiaalidemokraatti Tarja Haloselta kysytään, hyvinvointivaltio synnytti Nokian. Mikäli tämä olisi totta, hyvinvointivaltio voisi synnyttää uuden Nokia tai useita uusia Nokioita milloin vain tahtoo. Tosiasiassa sattuma synnytti Nokian. Jos tuota ihmeellistä tähdenlentoa ei olisi ollut, Suomi olisi nyt kovin toisenlainen maa. Mallia nykysuomen olemukseen voisi hakea lähinnä Kreikasta.

"Tältä ajalta on peräisin hokema siitä, että Suomi kuuluu globalisaation voittajiin ja menestyjiin. Ei kuulunut tuolloin eikä kuulu nyt."

Tältä ajalta on peräisin hokema siitä, että Suomi kuuluu globalisaation voittajiin ja menestyjiin. Ei kuulunut tuolloin eikä kuulu nyt. Nokia menestyi. Nokia toi Suomeen uuden tuotteen matkapuhelimet. Alkuvaiheen uutta tuotetta voidaan valmistaa missä vain, koska katteet ovat hyvät. Nokia peitti Suomen kilpailukyvyttömät rakenteet. Uudistuksia ei tehty, koska siihen ei ollut pakottavaa syytä.


2001 – 2011

2000-luvun alussa ulkomaiset sijoittajat, jotka olivat hankkineet suomalaisia sähkötekniikan alan Nokia-alihankkijoita huomasivat, että taloudellinen ympäristö ei ollutkaan kilpailukykyinen verrattuna Aasiassa toimiviin tuottajiin. Sähkötekniikan alan tuotanto katosi Suomesta aivan yhtä nopeasti kuin se oli tänne syntynytkin.

Elqotec valottaa sitä, kuinka kovassa ympäristössä tämä teollisuuden ala toimii. Elqotec jätti Suomen samoin kuin muutkin alan toimijat. Siirtyminen edullisempaan ympäristöön ei kuitenkaan pelastanut Elqoteciä vaan se ajautui lopulta viime vuonna konkurssiin. Nyt Länsi-Euroopan viimeistä matkapuhelimien kokoonpanolaitosta ajetaan alas Salossa. Alan alasajo on ollut hämmästyttävän nopea.

Vanhastaan yksi Suomen tukijaloista, metalliteollisuus nousi 2000-luvun alussa aina finanssikriisin puhkeamiseen saakka. Tämä nousu ei kuitenkaan riittänyt alkuunkaan korvaamaan sähkötekniikka-alan menetystä. Metalliteollisuus investoi kehittyviin maihin eikä Suomeen. Suomen tuotanto voitiin ylläpitää kovan kysynnän ja maailmantalouden kovan kasvun vuoksi. Tämä vaihe on metalliteollisuudessakin nyt ohi.


2011 eteenpäin

Finanssikriisi puhkaisi Suomen vientiteollisuuden menestyskuplan. Vuonna 2009 viennin volyymi pieneni 20 % verrattuna vuoteen 2008. BKT laski huimaavat 8,4%. Vuoden 2008 vientivoluumeja ei ole edelleenkään saavutettu.

Koko 2000-luvun on tiedetty, että globaalisti menestyvät vientiyrityksemme eivät investoi Suomeen vaan kehittyviin talouksiin. Siellä on parempi toimintaympäristö ja markkinat. Taantuvia markkinoita luonnollisesti vältetään.

Vientimarkkinoista EU:n ulkopuolelle Suomen vienti taantuu, mutta euroaluulle vienti sinnittelee tasaisempana. Tuonnissa taas trendinä on tuonnin kasvu EU:n ulkopuolelta. Euroalueelta tuonti ei juuri kasva. Alijäämä siis syvenee kehittyvien maiden kanssa, kun taantuvien euromaiden kanssa tase säilynee jotakunkin entisellään toistaiseksi.


"Kauppataseen ja vaihtotaseen alijäämä on tullut jäädäkseen."

Kauppataseen ja vaihtotaseen alijäämä on tullut jäädäkseen. Tämän tilanteen oikaiseminen vaatisi uuden Nokian tai useamman sellaisen syntymistä. Sitä on valtiovallan toimesta yritetty – luonnollisesti turhaan.

Biotekniikalla Suomen piti vallata maailma 2000-luvun alussa. Sitten tuli nanohörhöily, jota seurasi Cleantech. Jokainen näistä toivoista sammui ennen kuin nähtiin juuri minkäänlaista tulosta. Cleantech on jo käytännössä kuopattu Moventasin konkurssin myötä. Myös tulevat valtiovetoiset yhden sanan iskurihankkeet tulevat tuhoutumaan jättämättä mitään positiivista maan talouteen. Epätodennäköisyyksillä ei ole tapana toistua. Nokia tuli ja meni. Toista ei tule.


Julkisen sektorin rahoituspohja pettää

Samaan aikaan kun maamme teollinen perusta rapautuu nopeasti, väestö vanhenee ja degeneroituu. Tämä kasvattaa julkisen sektorin menoja merkittävästi. Sitä tuotantoa ja tuottavaa työtä ei enää vain ole, jolla tuon kustannusnousun voisi rahoittaa. Pärjäämme vielä jonkin vuoden lainanotolla. Emme kuitenkaan varmasti niin pitkään kuin Kreikka pärjäsi. Kansainväliset sijoittajat ovat Kreikan jälkeen varovaisempia ja valistuneempia eikä maailmantalouskaan ole sellaisessa vedossa kuin 2000-luvun alussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti