sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Japanin taloudellinen epätasapaino siirtyi uuteen erittäin vaaralliseen tilaan

Japanin kauppatase jäi alijäämäiseksi ensimmäistä kertaa 31 vuoteen viime vuonna. Viime kuussa kauppataseen vaje kohosi ennätyksellisen suureksi. Samaan aikaan Japanin julkinen sektori on maailman velkaantunein. Vuonna 2010 julkinen velka oli 226 % suhteessa maan BKT:n ja se kasvaa kaiken aikaa.

Japani on tähän asti kyennyt keräämään jättimäisen lainarahoituksensa kotimaasta. 95 prosenttisesti maan velkojia ovat kotimaiset pankit ja eläkerahastot. Maan väestö kuitenkin eläköityy kovaa vauhtia. Kun kotimaiset rahastot ovat tyytyneet erittäin matalaan korkotuottoon (nyt 10 vuoden velkakirjassa noin 1% korko) inflaation pysyessä matalana, ei ulkomaisella pääomalla ole mielenkiintoa noilla tuotoilla ja riskeillä rahoittaa Japania. Erityisesti nyt kun maa on tippunut kaksoisvajeelliseksi.

Kun kotimaiset rahastot ovat tyytyneet erittäin matalaan korkotuottoon inflaation pysyessä matalana, ei ulkomaisella pääomalla ole mielenkiintoa noilla tuotoilla ja riskeillä rahoittaa Japania.

Väestön vanhetessa on oletettavaa, että kotimainen rahoitus on myös hiipumassa. Tämä tietää väistämätöntä korkojen nousua. Noin jättimäisellä velkaantumisasteella pienikin korkojen nousu merkitsee jättimäistä menojen lisäystä julkisen sektorin budjetteihin. Koron nousu prosentista kahteen, merkitsee korkomenojen kansinkertaistumista. Kun vuonna 2010 julkinen velka oli 10 550 miljardia dollaria, maksoi Japani siitä korkomenoja 106 miljardia dollaria. 2% korolla menot nousevat 215 miljardiin ja 10% korolla jo yli 1000 miljardiin.

Japani on maailman kolmanneksi suurin talous 5 900 miljardin bruttokansantuotteellaan. Se, kuinka Japani joutui nykyiseen tilaansa 1990-luvun alun finanssikriisin seurauksena, on oman tarinansa arvoinen ja erityisesti se, mitä yhteistä silloisen finanssisektorin kuplalla on nykyisellä Länsi-Euroopan finanssisektorin kuplaan. Tämän tarinan pyrin kirjoittamaan myöhemmin. Se, mitä Japanissa tapahtuu jatkossa, vaikuttaa helposti koko maailmantalouteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti