lauantai 4. helmikuuta 2012

Islanti ravisteli finanssikriisin harteiltaan?

Kauppalehden Auli Mauno Tukholmasta kirjoitti taannoin jotenkin siihen tyyliin, että Islanti vain kerran ravisti harteitaan ja lukujen valossa erittäin syvä velkakriisi oli poissa. Jos näin on, Islanti voisi käydä mallina sellaisille nykyisille ja tuleville kriisimaille, joiden finanssisektori on erittäin merkittävästi suhteessa kansatuotteeseen yliturvonnut ja joiden kotitaloudet ovat erittäin velkaisia. Tällaisia maita ovat mm. Hollanti, Tanska, Ruotsi, Ranska, Iso-Britannia, Irlanti, Belgia, Itävalta ja Espanja (mm. Kreikalla ja Portugalilla ei ole ylipaisunutta finanssisektoria eikä niiden kotitaloudet ole merkittävästi ylivelkaisia). Osalla näillä maista myös julkista velkaa on paljon ja se kasvaa rajusti.

Islanti voisi siis toimia merkittävänä ennakkotapauksena. Tutkitaanpa tarkemmin millaista syväanalyysia Auli Mauno on harrastanut.

"Islanti voisi siis toimia merkittävänä ennakkotapauksena."

Luottoluokittajat luokittavat Islannin julkisen velan roskaluokkaan tai alimmalle investointitasolle (investment grade). Osalla näkymät ovat negatiiviset (luokitus laskee edelleen) ja osalla vakaat. S&P antaa luokituksen BBB- (vakaa), Fitch BB+ (vakaa, roskaluokka), Moody's Baa3 (negatiiviset näkymät, Investment grade), Dagong BB- (roska, vakaa). Luottoluokittajat siis pitävät Islannin julkisen sektorin tilaa rinnastettavana Kreikkaan ja Venezuelaan. Näkymätkin tulevaisuuteen ovat joko edelleen heikkenevät tai vakautuneet kriisitilaan. Onko Auli Mauno sittenkin väärässä?


Ulkoinen velkaantuminen

Ratkaistaaksemme ongelman meidän täytyy tutkia erinäisiä kansantaloudellisia mittareita. Yksi sellainen on kansantalouden ulkoinen velka. Ulkoinen velka kuvaa julkista ja yksityistä velkaa, jota velalliset ovat velkaa ulkomaisessa kansainvälisesti hyväksyttävässä valuutan, tavaroiden tai palveluiden muodossa. Vuonna 2002 Islannin ulkoinen velka oli 35 % bkt:sta. Nyt Islannin ulkoinen velka on noin 1000 % BKT:sta. Luku on absurdi. Vertailun vuoksi Kreikan ulkoinen bruttovelka on 170 % BKT:sta, yhdysvaltojen ulkoinen bruttovelka on 100 % BKT:sta ja Suomen ulkoinen bruttovelka on 276 % BKT:sta.

"Nyt Islannin ulkoinen velka on noin 1000 % BKT:sta."

Kuva 1 näyttää kuinka rajua velkaantuminen oli vuosina 2006 – 2009. Sen jälkeen velkataakka on kääntynyt lievään laskuun. Tähän on yksinkertainen selitys. Islannin pankit romahtivat eivätkä ne saaneet enää uutta luottoa samoin kuin ei saanut enää Islannin valtiokaan IMF:ä ja EU:ta lukuun ottamatta.














Kuva1. Islannin kansantalouden ulkoinen bruttovelka

Ulkoisesta velkaantumisesta vastasivat nousukaudella liikepankit ja kotitaloudet. Liikepankkien romahtaminen tarkoittaa sitä, että luottokelpoisuuden palauttamiseksi valtion pitäisi vastata pankkien hillittömät tärväykset. Siihen Islannilla ei ole mitään mahdollisuutta. Velkataakka on yksinkertaisesti niin suuri. Valoa ei siis näy tunnelin päässä tällä saralla millään aikavälillä.


Julkinen velka

Vuonna 2008 Islannin julkinen velka oli 28,5 % BKT:sta eli varsin kohtuullisella tasolla. Huolimatta siitä, että Islanti ei saa lainaa markkinoilta kohtuukorolla velka nousi kahdessa vuodessa vuoteen 2010 loppuun mennessä 88 % BKT:sta, mikä on euroalueen keskitasoa. Julkinen velka kolminkertaistui kahdessa vuodessa. Erittäin raju kasvu on kuitenkin edelleen oletettavasti jatkunut johtuen syvästä maksutaseen vajeesta. Hätäapulainottajat IMF, pohjoismaat ja EU ovat korvanneet markkinat Islannin luotottajina. Valoa tunnelin päässä ei näy edelleenkään.

"Julkinen velka kolminkertaistui kahdessa vuodessa."


Maksutase

Maksutase muodostuu vaihto-, pääoma- ja rahoitustaseesta. Islanti vie kalaa (40%) ja alumiinia (40%). Halpa energia on onnenpotku Islannille, koska se sai tämän avulla jättimäisen alumiinituotannon itselleen. Vaihtotaseen tavarakauppa onkin noussut taseeltaan positiiviseksi vuonna 2009. Pääomataseen raskaan alijäämän vuoksi maksutase on kuitenkin kokonaisuutena 4% BKT:sta alijäämäinen eli alijäämä on raskas.

" Pääomataseen raskaan alijäämän vuoksi maksutase on kuitenkin kokonaisuutena 4% BKT:sta alijäämäinen."

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Islanti pitää nykyistä elintasoaan yllä IMF:n, EU:n ja muiden pohjoismaiden hätäapurahoituksella. Viime kesänä Islanti sai kaupattua miljardin dollarin lainan kansainvälisille rahoittajille. Korkotuottoa ei kerrottu. Todennäköisesti sijoittajat saivat roskalainojaan vastaan erittäin korkean koron. Tästä ei voi päätellä vielä sitä, että Islanti olisi saamassa kansainvälistä luottamusta takaisin.

Islannissa inflaatio on 6,5 %. Inflaatio on edelleen kiihtymässä. Keskuspankin inflaatiotavoite on 2,5 %. Tämä tarkoittaa sitä, että rahapolitiikkaa tulisi edelleen kiristää. Yliyön lainastakin Islannin keskuspankki maksaa pankeille 5,75 % korkoa.



Valon pilkahdus pimeydessä?

Islannilla on edessään edelleen raju yleinen elintason lasku. Islanti on rahoittanut hätälainoilla nykyistä elintasoaan siten, että BKT ei ole laskenut merkittävästi. Vuosien 2008 ja 2009 negatiivisten kasvuvuosien jälkeen päästiin jo positiivisiin lukuihin vuosina 2010 ja 2011. Samaan aikaan kuitenkin julkinen sektori velkaantui ennen näkemätöntä vauhtia. Tämä ei voi jatkua pitkään.

Islanti on väestöltään hyvin pieni. Olli Rehn on kiirehtinyt Islannin EU-jäsenyyttä. Islanti täyttää EU:n taloudelliset kriteerit yhtä hyvin kuin Kreikka tai Zimbabwe. Silti Rehn pitää Islannin jäsenyyttä selviönä. Jotkut ovat epäilleet Islannin kalavesiä syyksi, mutta sen taloudellinen merkitys EU:lle on tasan nolla.

Todennäköisimmin Rehn eikä kukaan muukaan halua nähdä sitä, että yksi pohjoismaista vajoaa kehitysmaaksi. EU on valmis rahoittamaan pysyvillä ja vastikkeettomilla tukijärjestelmillä Islannin nykyisen elintason. Nämä tuet voidaan naamioida rakennetuiksi tai muuksi vastaavaksi. Taloudellisesti tämä ei ole merkityksetöntä, koska näiden tukien suuruus täytyy olla euroissa miljardiluokkaa vuodessa. Pienen kansan elättäminen ei tule olemaan halpaa lystiä.

Auli Mauno oli siis täysin väärässä. Islanti ei ole vielä ravistellut mitään rankasta taakastaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti